Eläkeläiset takasivat tulevat työeläkkeet jättirahastoilla ja taitetulla indeksillä elintasoaan alentamalla

motto: eläkerahastot ovat jo niin suuret, että niiden sijoitustuotot takaavat eläkkeet tulevaisuudessa. Pieni osa tuotoista tarvitaan eläkkeiden maksuun. 

Eikö nuorisojärjestöjen ja nuorten pitäisi olla huolissaan syntyvyyden alenemisesta?

Se on on kokonaan heidän varassaan ja mahdollisuutensa. Seuraavat sukupolvet maksavat nimittäin heidän eläkkeensä. Jos syntyvyys edelleen laskee, niin ketkä maksavat heidän eläkkeensä.

Vai onko houkuttavampaa jatkaa opintoja pidempään tukien varassa? Vai elää sinkku – vai parisuhde-elämää kaksistaan elämän mukavuuksista nauttien ilman perhettä?

Pitääkö tulevia eläkkeitä edelleen varmistaa nykyeläkeläisten elintasoa alentamalla nykyindeksillä ja kasvattaa siten rahastoja tuottoineen loputtomiin?

Eri tahot mm. nuorisojärjestöt ovat turhaan huolissaan tulevista työeläkkeistään. Nyt työeläkettä saavat ovat silloisen hallituksen (Paavo Lipposen hallitus) päätöksellä vuonna 1995 alistuneet siihen, että heidän työeläkettään ja elintasoaan ryhdyttin alentamaan muuttamalla työeläkeindeksi puoliväli-indeksistä ns. taitetuksi indeksiksi. Alkuaan (v. 1962 ) se oli palkkaindeksi eli sataprosentisesti seurasi palkkojen kehitystä. Sittemmin se muutettiin puoliväli-indeksiksi. Se tarkoitti, että työeläkkeiden korotuksissa otettiin huomioon 50 % kulutusindeksistä ja 50 %  vain palkkojen noususta.

Vuodesta 1995 lähtien ovat silloin työeläkkeelle jääneet elintasoaan alentaen taitetulla indeksillä ( 20% kulutusindeksistä/ 80 % palkkojen noususta) kasvattaneet rahastoja ja  niiden sijoitustuotoilla jättisuuret eläkerahastot eli nyt  240 miljardia ( 98 % bkt:sta). He ovat työnantajiensa kanssa  keränneet aikoinaan 65 % tästä rahastopotista. ( ks. kuva )

Köyhyysrajan alapuolella olevista 7 % on alle 65 vuotiaita, 22 % 75-vuotiaita ja 30 % 85-vuotiaita. Heidänkö pitäisi vielä edelleen uhrautua ja tinkiä elintasostaan tulevien eläkeläisten puolesta ko. indeksillä ikuisesti kasvattamalla loputtomasti rahastoja? Eivätkö he ole jo tehneet työnantajiensa kanssa tarpeeksi. Eivätkö he ansaitse siksi elintasonsa parantamiseksi puoliväli-indeksin ja kuoppakorotuksen vuodesta 1995 lähtien. Se olisi degressiivinen eli aleneva eläkkeelle jäämisvuodesta riippuen.

Alla oleva kuvio kertoo, mistä ja kenen toimesta ovat rahastot kertyneet. Päättäjät ovat unohtaneet, että rahastoista valtaosa on kertynyt aikoinaan nykyisten eläkeläisten maksamista työeläkemaksuista tuottoineen. Erityisesti viimeisten 25 vuoden aikana yleisen tulotasokehityksen reilusti alittavan eläketulokehityksen johdosta.

Nykypolvien on itse toimittava samoin kuin nykyeläkeläiset aikoinaan ja jatkettava eläkkeiden maksamista ja rahastojen kasvattamista tuottoineen. Ja lisättävä syntyvyyttä!

Työeläkemaksun korottamisen tarpeellisuus indeksinmuutoksen takia on vain suurta hämäystä

Niitä olisi voitu laskea jo monta vuotta sitten, koska rahastot ovat jatkuvasti kasvaneet. Ko. maksun alentaminen olisi lisännnyt vuosikausia yritysten kilpalukykyä ja lisännyt palkansaajien ostovoimaa ja parantanut kansantalouttamme. Tuotot ovat olleet jo vuosikymmeniä niin suuret. Tämän hämäyksen takana ovat ETK , TELA ja eläkeyhtiöt. Kansanedustajathan eivät näitä asioita ymmärrä.

Eikö olisi viimenkin aika palkita nykytyöeläkkeen saajia ”kuoppakorotuksella ?

Tähän mennessä ei rahastojen suurista tuotoista ole käytetty työeläkkeiden korotuksiin lainkaan. Meillä olisi varaa korottaa kerralla kaikkia työeläkkeitä ” kuoppakorotuksella ” jatkuvasti kasvavista sijoitustuotoista. Taitetun indeksin takia eläkkeelle siirtyvän ( = tulevat eläkeläisetkin ) elintaso laskee 20 vuodessa 60 % :sta 40 prosenttiin ansaitusta keskipalkastasta.. Näin takaisimme sekä nykyisten että  tulevien eläkeläisten elintason kohtuullisena.

Tällä indeksin muutoksella ja kuoppakorotuksella vuodesta 1995 lähtien olisi mahtavat elvyttävät vaikutukset. Ne lisäisivät kotimaista kulutusta ja verotuloja. Lisäisivät työpaikkkoja mm. ikäihmisten kotien remonteissa, hoiva- ja kuntoutuspalveluyrityksissä jne. Kuoppakorotuksen jälkeen voisimme siirtyä sitten jatkuvasti puoliväli-indeksiin – kokeeksi vaikka 10 vuodeksi. Näistä korotuksista saaduilla verotuloilla voitaisiin korottaa kansan- ja takuueläkkeitä.

Taitetun indeksin kohteeksi v .1995 joutuneita oli elossa ( 31.12.2020 ) 43 172 henkilöä (Lähde: Findikaattori). Heidän jäädessään eläkkeelle keskieläke oli v. 1995 840 €/kk. Taitetun indeksin mukaan eläkkeet olivat v. 2020 keskimäärin 1 248 €/kk. Puoliväli – indeksin mukaan heidän eläkkeensä olisi ollut 1 429 €/kk. Taso – eli kuoppakorotustarve olisi kuukaudessa 145 €/kk ! Korotustarve olisi prosentteina 11,3 %. V. 2020 lopun lukujen tämän korotuksen kokonaisvaikutus olisi eläkelaitoksille  73, 6 miljoonaa €.

Laskennallisesti eläkkeelle jäämisvuoden mukaan laskettuna tasokorotustarve olisi v. 2021 yhteensä n. 1 miljardi euroa eli korotustarve olisi v. 2021 koko eläkepottiin olisi n. 3,5 %

Tasokorotus olisi degressiivinen eli asteittain aleneva. Eli sen mukaan minä vuonna kukin on jäänyt eläkkeelle vuoden 1995 jälkeen. Tämä tarkoittaisi, että kukin v. 2020 eläkkeelle siirtynyt tai jo eläkkeellä oleva saisi korotuksen jälkeen sen suuruisen eläkkeen, mikä olisi ollut, jos puoliväli-indeksi olisi ollut voimassa koko tarkastelujakson aikana.

 

Tähän taitettu indeksi on johtanut:

(kuviot: Paavo Jauhiainen laskelmineen)

+13
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu