Henkinen sokeus on usein pahempi kuin fyysinen sokeus

” Eläkeläiset eivät ole köyhtyneet ” toteaa ” Espanjan ” veropakolainen ” ( Matti Rissanen / HS. 5.1.20  ) vastauksena kansanedustaja Kimmo Kiljuselle. Hän toteaa, että eläkkeet ovat nousseet enemmän kuin kuin yleinen kustannustaso. Hän todistaa, että vuonna 2018 indeksi oli noussut 40 prosenttia ja työeläkeindeksi 47 prosenttia vuodesta 1996 lähtien. Ansiotaso on ko. vuosien välillä noussut kuitenkin lähes 100 prosenttia ja työeläkkeet vajaa 40 prosenttia, niin kuinka voi silloin 40 % :lla euroja ostaa tai maksaa saman kuin 100 % :lla euroja vuodesta 1996. Rissanen sanoo, että Kiljunen vertaa eläkkeiden tasoa yleiseen ansiotasoon, joka on noussut selvästi enemmän kuin yleinen kustannustaso hän itse myöntää. Miksihän se ansiotaso on noussut? Koska ihmisten maksamat kulut ja menot ovat kasvaneet juuri sen verran, joka takaa kulutusmenojen nousun.  Ay – järjestöt ja EK sopivat palkankorotukset ja ansiotason nousun juuri sen mukaan. Miten eläkeläiset voivat pitää elintasonsa sillä tasolla kuin se oli heidän eläkkeelle jäädessään ( eli 60 prosenttia silloisesta palkasta ) ? Mistähän sitten johtuu, että pientä työeläkettä saavien sellainen joukko, joka joutuu turvautumaan työeläkkeensä lisäksi kansaneläkkeeseen, kasvaa vuosi vuodelta, jota varten Valtio ottaa  lisälainaa? Eikö sen pitäisi Hesarin kirjoittajan mukaan mukaan pienentyä, jos hänen väitteensä pitää paikkansa? Köyhyysrajaa mitataan mediaanitulolla, ei ostovoimalla suhteessa hintakehitykseen. Jos elintaso/ tulotaso nousevat ja eläkeläiset jäävät siitä jälkeen, he köyhtyvät. Ansiotaso on ko. vuosien ( 1995 – ja 2018 ) välillä muuttunut siten , että kun se lähtövuonna ollut 1, niin v. 2018 ansiotasoindeksi on ollut 1.44 ja eläkeindeksi 1.05. Kun yli 80 – vuotiaan työeläkeläisen eläke on nyt vähän yli 1 000 €, niin eikö hän ole köyhtynyt siitä kun hän jäi eläkkeelle saaden 60 % silloisesta palkastaan. Mikäli käytössä ei olisi taitetun indeksin tilalla ollut esim. puoliväli – indeksi ( 50 % kuluttajaindeksistä/ 50 % palkkaindeksistä ) työeläke olisi 600 – 700 €/kk suurempi. Kuvitelkaapa paljonko hän menettänyt työeläkerahastoihin ( nyt yli 200 miljardia  ) 23 vuoden aikana ottaen huomioon maksamiensa työeläkerahastojen  tuotot tuona aikana?

Josa Jäntti, eläkeläinen Suomessa

Päivän huumoriannos ( Savon Sanomat ,K.A. Iisalmi ) : ” Synnytyslaitoksella kätilö ihasteli Matille :  Teille on syntynyt pieni tyttö ja ihan isänsä näköinen. Ei haettoo mittää kuha on terve .  ”

josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu