Kasakka ottaa kaiken mikä irti lähtee

Kansaeläkelaitos perustettin v. 1937 takaamaan kaikille kansalaislle kansaneläkkeen. Sittemmin monelta taholta haluttiin taata palkansaajille oma työeläke. Sitä varten alettiin maksaa sekä työnantajien että palkansaajien toimesta myöhemmin työeläkemaksua. Ne maksettiin sitä varten perustettuihin työeläkeyhtiöihin rahastoitaviksi, jotta aikanaan varmistettaisiiin eläkekkeiden maksu ja eläkeläisille eläkkeellä oltaessa kohtuullinen elintaso. Tietyn työeläkkeen tulorajan ylittäviltä poistettiin kansaneläke ja heille jäi vain työeläke.

Eri tahojen neuvottelujen jälkeen perustettiin jostain kumman syystä monta eläkeyhtiötä huolehtimaan työeläkemaksujen keräämisestä ja rahastoimisesta sekä niiden sijoittamisesta mahdollisimman tuottavasti. Ei tyydytty KELAN antamaan hyvään esimerkkiin, että taloudellisesti paras ratkaisu olisi ollut yksi työeläkelaitos ( TYELA ). KELA maksaa erilaisia tukia.

Silti niitä varten ei ole useita yhtiöitä esim.kansan – takuueläke ja asumistukia kutakin varten omat yhtiönsä. Miksi meillä on sitten yhtä asiaa eli työeläkettä varten nyt neljä isoa eläkeyhtiötä (Ilmarinen, Varma, Elo ja Veritas.  Sen lisäksi on KEVA (kuntien, seurakuntien yms.) eläkkeitä varten. On myös muutamia eläkesäätiöitä.

Valvooko niitä kukaan tai mikään ?

Periaatteessa valvonta kuuluu Finanssivalvonnalle ( FIVA ). Se valvoo yleensä  nimensä  mukaisesti vain eläkeyhtiöiden finanssitoimintaan – yleensä melko ” löysästi!” Puuttuu joskus siihen, että yhtiöt hankkiakseen asiakkaita, jotka maksavat heille työeläkemaksunsa, käyttävät asiakaskilpailussa sellaisia kilpailukeinoja, jotka ovat lain vastaisia. Potentiaalisten asiakkaisiin kohdistettuun suhdetoimintaa esim. metsästysmatkoihin ulkomaille, Lapin matkoihin, ko. asiakkaille kustannettuihin kuntoutustapahtumiin jne. Työeläkemaksuja saisi käyttää lain mukaan vain työeläkkeiden maksuun.

Edellämainitussa FIVA:ssa huomattin yllätäen, että on jäänyt laskuttamatta ”inhimillisistä syistä”  yrityksiltä yhteensä 111 000 €. Laskutusta hoitaa 22 henkilöä! ( HS 17.11.21 ) . Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja erotettiin äsken eduskunnan toimesta väärinkäytöksistä! Tällaisia ovat ne virastot, joiden tehtävänä olisi valvoa mm. työeläkkeyhtiöitä.

Ei ole ihme, että ne toimivat kuten kasakat ja niiden lakeijat ( ETK + TELA ) – ottavat irti kaiken mahdollisen !

Työeläkeyhtiöt ovat todella kuin kasakat, jotka ottavat kaiken löysässä kiinni olevan

Maamme suurimmassa päivälehdessä oli iso artikkeli työeläkeyhtiöiden palkkatasosta. Julkisen rahanhoitajina, jotka eivät saisi kilpailla – kuten jo sanoin keskenään kielletyillä keinoilla, on palkkataso yli 50 prosenttia korkeampi kuin finanssiryhmä OP-ryhmällä. Se sensijaan joutuu kilpailemaan tosissaan muiden pankkien kanssa, mitä ei työeläkeyhtiöiden tarvitse tehdä.

Mitä sanotte tästä ?

Työeläkeyhtiöiden väki sai keskimäärin 74 000 euron korvauksen v. 2020. ( kertoo HS 9.11. 9 ). VARMAn toimitusjoihtaja palkat, palkkiot ja lisäeläke kasvoivat 7 % edellisvuodesta yhteensä 1 039 000 euroon. Kaikki työeläkejohtajat eivät tyydy tavanomaiseen työeläkkeeseen, vaan esim VARMA:n ” pomolle ” v. 2020 maksettiin 158 400 euron lisäeläke (edelleen HS). Näin hän ei joudu kärsimään aikanaan taitetusta indeksistä. Hän saa jatkaa töissä vielä 65 vuoteen.

Ilmarisen toimitusjohtajan palkat, palkkiot ja lisäeläke kasvoivat 8 % edellisvuodesta 738 000 euroon (HS 9.11.21). Hänenkään ei tarvitse pelätä taitettua indeksiä. Hänkin voi jatkaa työssään 65 vuotiaaksi. KEVAn (kuntien jne. eläkeyhtiö) palkkio oli keskimäärin 250 000 € ja nousua 1 %. Kuitenkin KEVA sai ja on saanut aina parhaat tuotot sijoituksilleen. Se ei käytä tiettävästi apunaan isoja maksullisia korvauksia ulkomaisille sijoitusammattilaisille yhtä paljon kuten muut.

Lisää esimerkkejä työeläkeyhtiöistä

Eläkerahojen eli julkkisten rahojenhoitajien keskipalkoista : Ilmarinen = 80 922 € – ELO = 74 459 – Veritas = 70 316 € VARMA = 70 238 € ja KEVA vain 67 330 € . Ja OP – ryhmä = 53 660 € ja tavalliset palkansaajat keskimäärin 44 938 ( edelleen  HS. 9.11./ Pietiläinen). Sama artikkeli: Julkisen rahan hoitajien palkkataso on ollut yli 50 % suurempi kuin suurimmassa pankkiryhmässä OP:ssa.

OP-ryhmä ja muut finanssitalot joutuvat todella kilpailemaan keskenään verrattuna julkisten varojen hoitajiin. Tämän tietää varmasti OP-ryhmän nykyinen pääjohtaja lähdettyään Ilmarisesta ja päinvastoin taas sen nykyinen pääjohtaja ( = Ilmarinen ) tultuaan OP-ryhmästä !

Miten tämä kaikki on mahdollista ?

Edellä jo kerroin, miten löysää ko. yhtiöiden toiminnan valvominen on. Samaan ”kasakkajoukkoon” kuuluvat niiden hallitusten jäsenet kokouspalkkioineen. Ne saattavat olla lähes yhtä suuret kuin heidän varsinaisesta työstään saama palkka.

Näiden eläkeyhtiöiden hallituksissa istuu valtava joukko ay-järjestöjen ja EK :n johtohenkilöitä ja he päättävät tästä yhtiöiden palkkatasosta. Samalla yhtiöissä maksetaan taas heille kiitokseksi isoja kokouspalkkioita ristiin rastiin. Ja sitten me sanomme, että Suomessa ei olisi korruptiota vai onko ?!  Myös ETK ja TELA pidetään pystyssä työeläkemaksuilla. Tutkisipa joku tutkiva journalisti myös niiden palkkatason ja etuudet. Sen sijaan työeläkeläisillä ei ole yhtään edustajaa näiden yhtiöiden hallintoelimissä? Miksi?

Miksi kukaan tai mikään ei puutu tähän?

Yksikään puolue eikä kansanedustaja ole pannut ”tikkua ristiin” tämän muuttamiseksi. Vain Yrittäjien keskusliiton toimitusjohtaja on asettanut liian monien työeläkeyhtiöiden tarpeellisuuden kyseenalaiseksi hoitamassa yhtä asiaa työeläkkeitä – samoin kv. eläkeasiantuntijat? Näistä kritiikeistä ei niiltä arvion tilannut ETK kerro medialle koskaan milloinkaan ja mitään?

Miksi meillä täytyy olla maksamiemme rahojen hoitajana ” valtio valtiossa ” , kun työeläkkeet voitaisiin hoitaa KELAn tavoin yhden yhtiön toimesta (+KEVA)? Kansanedustajat ovat  arkoja puuttumaan näihin asioihin, vaikka he jatkuvasti korostavat hallittujen rakennemuutosten tarpeellisuutta?

Jotkut pelkäävät, että poliitikot pääsevät käsiksi yhteen yhtiöön? Perustuslain mukaan se ei ole mahdollista, koska työeläkkeet ovat sen suojaamia.

Sensijaan kansanedustajat eivät saisi päättää ja huonontaa laskennallista työeläkeindeksiä halutessaan noudattamatta perustuslakia niitä korotettaessa. Sen ne tekivät vuonna 2015 vastoin perustuslakia (kuten ETK :n ex – tj. kertoi ALFA-tv:ssa). Estivät työeläkkeiden korotukset vastoin työeläkeindeksiä (taitettu indeksi) huonontaen siten vielä lisää eläkeläisten elintasoa. Sitä jatkettiin seuraavina vuosia korjaamatta tätä vääryyttä ottaen 1.5 miljardia eläkeläisiltä.

+2
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu