Kaveria ei jätetä -periaate sopii eläkeläisille
Aina kun kansanedustajat kokoontuvat missä tahansa – yleensä eläkeläisten tilaisuuksissa – he ryhtyvät puhumaan vain ja ainoastaan kansan – takuueläkkeistä. Samalla he surkuttelevat niiden pienuutta. Ovat siinä oikeassa, mutta unohtavat kokonaan työeläkeläiset, joita on 1,4 miljoonaa. Kansaneläkkeesaajia on 576 994, joista pientä työeläkkettä saavista 33 % saa myös kansaneläkettä. Takuueläkkeensaajia on 103 500. Keskimääräinen kansaneläke on 313 41 €/kk ja keskimääräinen takuueläke vain 139 €/kk. Tätä eivät kansanedustajat tiedä. He luulevat , että nuo kaikki eläkeläiset ( kansan – takuueläkkeet ) saavat jokainen sen korkeimman kyseisen eläkkeen ! Kun hallitus korottaa jompaa kumpaa parilla kympillä, se toitottaa, että kyseinen ao. korkein eläke on kaikilla tuon isoimman eläkesumman suuruinen.
Kuinka työeläkeläiset voivat auttaa kansan – takuueläkekaveria ?
Työeläkkeitä maksetaan n. 27 miljardia vuodessa. Niistä he maksavat ( suurin osa pieniä = % alle 1.200 €/kk ) veroja n. 3, 7 miljardia. Arkipäivän kulutuksessa he maksavat alv – veroa arviolta
n. 6 miljardia eli yhteensä 9,7 miljardia.
KELA maksoi kansaneläkkeitä v. 2019 2,170 miljardia ja takuueläkkeitä 173 miljoonaa. Nämä molemmat yhteensä 2,343 miljardia.
Jos työeläkeläisten maksamat verot korvamerkittäisiin, niin niillä voitaisiin maksaa sekä kansan- ja takuueläkkeet ja voitaisiin korottaa kunnolla molempia. Kun otetaan huomioon vielä 1.4 miljoonan työeläkeläisen kulutuksestaan maksamat alv – verot, niin sitä perustellumpaa on nostaa ko. olevia eläkkeitä todella reilusti. Työeläkkeet on jokainen töissä ollut maksanut itse työeläkemaksua ( sitä enemmän, mitä isompi palkka on ollut ) työeläkettään varten. Ne on itse aikoinaan maksettu ja työeläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöistä. Ne on rahastoitu ( nyt yli 200 miljardia ) ja niiden tuotot pitkällä aikavälillä aivan ” hirmuiset ”.
Kansan -ja takuueläkkeet sen sijaan maksetaan Valtion pussista ottamalla lisää lainaa.
Miksi Valtio ei toimi näin eli ” korvamerkkaa” eläkeläisten maksamia veroja ja käytä niitä sekä kansan – ja takuueläkkeiden korotuksiin ? Ne riittäisivät myös hoitohenkilökunnan palkkaukseen toteutettaessa lain pykälää 0. 7 hoitajaa hoidettavaa varten.
Miksi se haluaa pitää jatkuvasti kansan – ja takuueläkkeitä vuodesta toiseen liian alhaisina, koska korvameerkitsemällä eläkeläisten maksamat rahat riittävät kunnon korotuksiin. ?
Myös työeläkeläisiä köyhdytetään lain mukaan taitetulla indeksillä. Työeläkkeet eivät yksinkertaisesri riitä jatkuvasti nouseviin elinkustannuksiin. Siksi indeksin muutttaminen puoliväli – indkeksi nostaisi eläkeläisten ostovoimaa ja elintasoa .
Eläkeläisiltä on helppo leikata, he kun eivät voi mennä lakkoon. Tämä ei ollut sukkela sutkautus, vaan täyttä totta, näin se toimii.
Ilmoita asiaton viesti
En väitä, että pienituloiset eläkeläiset saisivat liikaa rahaa. He kuitenkin saavat paljon enemmän kuin köyhät jotka saavat toimeentulotukea.
AI NIIN, voi joku eläkeläinenkin saada toimeentulotukea, mutta ihan takuueläkkeellä pärjää yleensä paremmin kuin köyhänä.
Asumisen kuluista mm.: http://www.vehmaskangas.fi/lakimuutos/
(sivuilla 3-4)
Ilmoita asiaton viesti
Mulla on pieneläkeläisenä tulot vain kasvaneet. Missähän vika sitten?
Ilmoita asiaton viesti
Paljonko eläke nousi viime vuodesta?
Ilmoita asiaton viesti
Eihän tämän minulle kuulu, mutta: ”Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut 22.10.2020 työeläketurvaa koskevat indeksit vuodelle 2021. Työeläkeindeksi on ensi vuonna 2631. Työeläkeindeksi nousee noin 0,5 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna. Työeläkeindeksillä tarkistetaan maksussa olevat työeläkkeet.”
Ilmoita asiaton viesti
Kuluttajahintaindeksi , jonka mukaan 80 % siitä otetaan taitettuun indeksiin, oli esim. vv. 1995 – 2016 + 41,6 %. Vastaavana aikana eläkeläisten kulutusmenojen kasvu oli 63, 9 % ( KELA). v. 2000 – 2019 kuluttajahintojen nousu oli 31,1 % , mutta elintarvikkeiden nousu oli 40,6 %, asumisen 47,1 % ja terveysmenojen 50,2 %. Asumisen painoarvo oli eläkeläisten ostoskorissa v. 1995 peräti 38, 2 %. kun se oli työntekijätalouksissa 30,8 %.. Elintarvikkeiden vastaavat osuudet olivat 18,7 % ja 15,7 % ja terveyden 9 % ja 3, 3 % .
Ilmoita asiaton viesti
Joskus vedotaan,että eläkeläisten kustannusindeksi on erikoinen.
”Tilastokeskus laski myös väestöryhmittäisiä kuluttajahintaindeksejä vuoteen 1996. (IS 2015)
Yliaktuaari Kristiina Niemisen mukaan Tilastokeskus luopui käytännöstä, koska ”pidemmällä ajanjaksolla eläkkeensaajien tai muiden väestöryhmien indeksit ja kaikkia kotitalouksia koskeva indeksi eivät keskimääräiseltä kehitykseltään eronneet toisistaan”.”
Ilmoita asiaton viesti
Rissanen : tähän vastaus alempana
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni tällaista korvamerkintää ei voida tehdä.
Eläkeläiset, jokainen, maksavat maksamillaan veroilla oman elinympäristönsä kustannuksia. Teitä, poliisia, armeijaa, oikeuslaitosta, sairaanhoitoa, kouluja, päivähoitoa jne.
He myös käyttävät näitä palveluja. Toki lasten päivähoitoa harvempi, mutta monet omia kotipalveluja.
Ilmoita asiaton viesti
”Eläkeläiset, jokainen, maksavat maksamillaan veroilla oman elinympäristönsä kustannuksia. ”
Takuueläke on niin pieni (837,59 e/kk), että siitä ei mene lainkaan veroa!
Työmarkkinatuki ja Kelan maksama peruspäiväraha ovat 726,27€/kk. Niistä peritään ennakkoveroa 20%.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitin, tietenkin, jokaista joka maksaa veroa.
Jäi pois.
He kaikki maksavat myös kaikkia kulutusveroja jotka, varsinkin pienituloisilla ovat helposti 30% tuloista.
Alv kaikesta, alv jopa mm. energiaverosta. Samoin tupakka, alkoholi, sokeri ym. -veroista.
Ilmoita asiaton viesti
Vehmakangas : Keskimäärinen takuueläke on n. 139€/kk.
Ilmoita asiaton viesti
KELAn mukaan pienituloisimmat maksvat enemmän alv- ’veroa. koska he kuluttavat asioita enemmän, joihin se liittyy .
Ilmoita asiaton viesti
Jos noin niin ehkä prosentuaalisesti. Ei euromääräisesti, se on selvä koska pienituloisilla niitä euroja on vähän.
Ilmoita asiaton viesti
1) Josa: ”Myös työeläkeläisiä köyhdytetään lain mukaan taitetulla indeksillä.”
Työeläkeläiset eivät köyhdy, kun eläkkeet nousevat vähemmän kuin keskipalkat, mutta enemmän kuin elinkustannusten nousu eli inflaatio. Tämän on vahvistanut Paavo Jauhiainenkin moneen kertaan laskelmillaan.
Esimerkki: Jos 25 vuodessa elinkustannusindeksi nousee 40%, työeläkeindeksi 50% ja palkat 80%, onko työeläkeläisten elintaso laskenut? Vastaus: Ei ole laskenut vaan on noussut 10 %-yksikköä enemmän kuin elinkustannukset.
2) Josa: ”Ne on itse aikoinaan maksettu ja työeläkkeet maksetaan työeläkeyhtiöistä.”
Eläkeyhtiöt eivät rahoita eläkkeitä, vaan ne rahat (noin 27 mrd€ vuodessa) kerätään työnantajilta ja palkansaajilta työeläkemaksuina. Rahat siirtyvät lyhentymättöminä nykyisille työeläkeläisille. Jotta nykyiset työeläkeläiset saisivat työeläkkeensä, on pitänyt vuodesta 2013 alkaen ottaa eläkevaroista lisää rahaa. Ja tulevina vuosina vuosittainen lisärahoituksen määrä kasvaa monilla miljardeilla euroilla per vuosi.
( ( Työeläkemaksut + Eläkevarojen sijoitustuotot ) – ( Työeläkkeet + Hallintokulut )) on nollasummapeli.
Työeläkkeet ja eläkeläisten maksamat verotkin kustantavat palkansaajat ja työnantajat aina lopulta työeläkemaksuissaan, joka on nyt 24,4%, joten satojen miljoonien eurojen lisäys eläkeläisten ”ostovoimaan” olisi poissa palkansaajien ja työnantajien ostovoimasta.
Kumman ratkaisun luulisitte päättäjien ( poliitikot + AY-liike ) valitsevan – maksajien vai eläkkeiden saajien edun?
Ilmoita asiaton viesti
Jatkoa Rissaselle : esim. terveydessä vastaavasti eläkeläisillä 9 % ja muilla 3,3 %. ( yterveysmkulut ).Toisin sanoen kuluttajahintaindeksi lasketaan lapsiperheiden kulutuksen mukaan – eläkeläisten lkulutuksesta pitäisi olla aivan eri indeksi.
Jostain syystä esimerkkini taiteusta indeksistä hukkui juttuni jonnekin ?
Lainaat kaverille 10 € / kk eli 120 €/ vuosi ja peräti 24 vuoden aikana. Haluat rahasi takaisin ja hän maksaa Sinulle vaim tuosta koko potista vain 80 %. Lainaat toiselle kaverille samoin 10 €/kk eli 120 €/v ja hänellekin 24 vuoden aikana. Haluat rahasi takaisin, mutta hän maksaa kokonaissummasta vain 20 %. Onko tämä Sinusta oikein ?
Rahastoista ei ole otettu mitään , vaan tuotoista,
Katsopa Paavo Jauhiaisen facebookkia. Hänellä no siellä laskelmat kuoppakorotuksestat yöeläkkeisiin vuodesta 1995 alken. Samoin mahdollisuudesta sen jälkeen siirtyä puoliväli – indeksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Jatko-onnittelut Josalle, et ole pariin kuukauteen väittänyt, että ”taitettu työeläkeindeksi” säädettiin tilapäiseksi vuonna 1995, 5 vuotta jo väititkin.
Taitettu indeksi säädettiin lailla ”HE 118/1995 vp” ja lain voimaantulosäännöksissä ei ole mitään mainintaa väliaikaisuudesta, siis vuodesta 1996 alkaen on ollut pysyvästi voimassa 20%/80% – indeksilaskentasääntö TEL 9&. Vuosina 1977 – 1995 oli käytössä puoliväli-indeksi (50%/50%), palkkaindeksi oli käytössä vain 1962 – 1975.
Leikattu työeläkeindeksi säädettiin pysyväksi vuonna 1995 ja laki astui voimaan 1996 alusta. Vuosina 1993 – 1995 indeksikorotuksia leikattiin yksivuotisilla laeilla yli 4 mrd markkaa.
Ilmoita asiaton viesti
1) Indekseissä pointti on ”Tilastokeskus luopui käytännöstä, koska ”pidemmällä ajanjaksolla eläkkeensaajien tai muiden väestöryhmien indeksit ja kaikkia kotitalouksia koskeva indeksi eivät keskimääräiseltä kehitykseltään eronneet toisistaan”.”
Siis ne kehittyivät samaan tahtiin!
2) Paavo Jauhiaisen laskelmissa todetaan, että työeläkkeet ovat nousseet enemmän kuin inflaatio, joten työeläkeläiset eivät ole köyhtyneet. Keskipalkkojen korkeampi nousu ei köyhdytä eläkeläisiä.
3) Työeläkkeet (27 mrd€/vuosi) rahoitetaan työntekijöiltä ja työnantajilta nyt perittävillä työeläkemaksuilla 24,4% palkkasummasta), nyt noin 25,5 mrd€/vuosi, loppu otetaan rahastoista.
Sinusta Josa on maksettu nykyiseen tasoon nähden hyvin pieniä eläkemaksuja, niistä ei ole aikoihin ollut mitään jäljellä rahastoissa. Sinulla ei ole siten saatavia eläkerahastoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Rissanen : Luepa Paavo Jauhiaisen ja eläkeläistyöryhmän selvitys laskelmineen : ” Jos ei tunne menneisyyttä, ei voi tehdä päätöksiä tulevasta ”. Löydät sen hänen facebooksivuilta. Siinä on niin paljon laskelmia ja graafisia kuvioita, että niitä ei voi mahduttaa tänne. Laskelmissa perustellaan kuoppakorotusta vuodesta 1995 eläkkeelle jääneille ja puoliväli – indeksistä tästä eteenpäin.
Ilmoita asiaton viesti
Rissanen : Tilastokeskuksen eläkkeelle jäänyt johtaja ( niuemä en muista sanoi lähtiäishaastattelussa, että eläkeläisiä varten poitäisi olla oma eloinkiustannusiondeksi, koska heidän kulutkusensa poikkeaa niin paljon kuluttajahintaindeksistä !
Ilmoita asiaton viesti
Indeksit voivat olla hyvinkin erilaiset, mutta muutosvauhti on suunnilleen sama. Siis työeläkkeiden korotukset olisivat samaa tasoa!
”Tilastokeskus laski myös väestöryhmittäisiä kuluttajahintaindeksejä vuoteen 1996. (IS 2015)
Yliaktuaari Kristiina Niemisen mukaan Tilastokeskus luopui käytännöstä, koska ”pidemmällä ajanjaksolla eläkkeensaajien tai muiden väestöryhmien indeksit ja kaikkia kotitalouksia koskeva indeksi eivät keskimääräiseltä kehitykseltään eronneet toisistaan”.”
Ilmoita asiaton viesti
Olen lukenut Paavon jutut.
Ja niissä laskelmissa todetaan, että työeläkkeet ovat nousseet enemmän kuin inflaatio, joten työeläkeläiset eivät ole köyhtyneet.
Paavon laskelmissa ovat nämä luvut:
Työeläkeläiset eivät ole köyhtyneet eivätkä köyhdy, kustannustasoindeksi oli vuonna 1996 1398, vuonna 2019 1973, muutos +41,1%. Työeläkeindeksi oli vuonna 1996 1737, vuonna 2019 2585 , muutos + 48,8%. Työeläkkeiden ostovoima on noussut enemmän kuin kustannusinflaatio eli työeläkeläisten elintaso/ostovoima on noussut eikä laskenut – työeläkeläiset eivät ole köyhtyneet.
Ilmoita asiaton viesti