Loppuvatko varat todella eläkkeiden maksuun kaukana tulevaisuudessa?

motto: ehdotus VATT:in tutkijalle, Helsingin Yliopiston proffille ja Nobelpalkinnon saajalle sekä ETK:lle

He haluaisivat purkaa työeläkejärjestelmämme spekulatiivisilla laskelmillaan unohtamalla monia muuttujia.

Yllättävää on myös tanskalaisen proffan (Torben Andersen) maksettu ennustus, että rahastomme eivät tule riittämään tulevaisuudessa eläkkeiden maksuun. Tähän tulokseenhan päätyivät myös omat edellä mainitsemani ” tietäjät ”. He kaikki mm. unohtavat keräämiemme rahastojen tuotot. Työeläkemaksut ja niistä saadut tuotot ovat vuodesta 1962 lähtien kasvaneet nyt 240 miljardiksi.

Ne kasvavat vaatimattomalla korolla ( = ETK : n käyttämät korot ) korkoa korolle vuodesta toiseen niin mahtavasti, että ne ovat jo nyt n. 98 % bkt:sta! Kuinka ne eivät muka riittäisi?

Historia toistaa itseään. V. 1995 Paavo Lipposen hallitus luuli maailman lopun olevan edessä. Monesta syystä se olikin aiheellista. Mutta sekin teki silloin virheitä. Puoliväli-indeksi muutettiin taitetuksi indeksiksi. Se on ollut voimassa nyt 25 vuotta. Mitä siitä on seurannut?

Se luuli, että kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, niin eläkevarat eivät riitä niiden maksamiseen. Ne olivat silloin n. 39 miljardia. Nyt he ovat eläkkeellä ja rahastot ovat n. 240 miljardia v.2021. Nuo ” tietäjät ” haluaisivat muuttaa nyt spekuloivien lukujensa perusteella samoin eläkejärjestelmämme. Kerron alempana, miten sitä todella pitäisi muuttaa, mutta ensin oikaisuja vääriin olettamuksiin.

Pahin virheenne kuitenkin on, että unohditte kokonaan sijoitustuottojen merkityksen. ETK ennustaa pienelläkin prosentilla ( 3 % ) rahastojen olevan v. 2085 yli 700 miljardia. Vähänkin paremmalla tuottoprosentilla ne ova 1 000 miljardia. KEVA on koko ajan pystynyt parempiin tuottoihin. Varsinaisilla eläkelaitoksilla ( Varma, Ilmarinen, Elo, Veritas ) tuotto on ollut 3.9 % ja muilla ( KEVA ) 5.1 % ( 2005 – 2020 ) Jos meillä olisi yksi yhtiö + KEVA eli niissä maamme parhaat sijoittajat, olisimme saaneet monia miljardeja enemmän tuottoja.

V. 2013 proffa Ambachtsheer laajassa tutkimuksessaan eläkejärjestelmästämme epäili, onko meidän suuresta työeläkeyhtiöiden lukumäärästä ( 7 isoa 22 pientä säätiötä ) lainkaan hyötyä niiden yhteisistä mahtavista kuluista johtuen hoitamassa yhtä asiaa eli työeläkkeitä? Ja onko viisasta hajoittaa sijoittajien näin monelle taholle? Silloin menetämme huonompien sijoittajien takia miljardeja? Samassa tutkimuksessa hän ihmetteli, kuinka alhaisia tuottoja ovat eläkeyhtiömme saaneet aikaan verrattuna vastaaviin yhtiöihin esim. Pohjoismaissa?

Paras muutos olisi, että olisi vain yksi yhtiö ( TYEL ) Kelan tapaan + KEVA

1. Taitettu indeksi köyhdyttää työeläkeläisiä sitä enemmän, mitä kauemmin he ovat olleet eläkkeellä. Kun v. 1995 ansiotaso – ja työeläkettä merkitään luvulla 1 ,niin ( työeläke silloin n. 55 % palkasta ), niin nyt ansiotaso indeksi on noussut 2.06, mutta työeläkeindeksi on 1.53. Limppu on maksanut kaupassa 25 v. saman sekä palkansaajille että työeläkeläisille.

2. Taitetun indeksin aikana – 25 vuotta – ovat yhä suuremmat eläkeläisjoukot vajonneet EU:n kriteerien mukaan köyhyysrajan alle. Mediaanieläke on alle 1.500 e/ kk ja 1/3 osa miehistä saa alle 1.250 € /kk. Puhumattakaan naisista, jotka ovat kotona hoitaneet perhettään maksamatta työeläkemaksuja.

3. Kolmasosa ( 33 % ) työeläkkeensaajista joutuu turvautumaan lisäksi kansaneläkkeeseen, jota varten valtio ottaa lainaa. Tämä ryhmä kasvaa koko ajan. Sen sijaan muuttamalla indeksi takaisin puoliväli-indekiksi iso osa heistä ei tarvitsisi kansaneläkettä.

4. Mitä järkeä on kasvattaa rahastoja loputtomiin. V. 1995 rahastot olivat 34 miljardia ( 36, 9 % bkt :sta  , v. 2015 180, 8 miljardia ( 85.5 % bkt :sta ) ja v. 2021 243.3 miljardia (98. 6 % blt:sta . Onko todella ja miksi kasvattaa rahastoja niin, että ne ovat esim. prosentuaalisesti suuremmat kuin bkt?

Mitä olisi seurannut, jos 21 vuotta ( 1995 – 2021 ) olisi puoliväli-indeksi ollut voimassa ?

Eläkeläiset olisivat saaneet 21 vuoden aikana 24 miljardia enemmän eläkettä ja eläkerahastot olisivat silti nyt n. 172 miljardia. Tuosta summasta olisi käytetty kulutukseen iso osa ja maksettu huomattava määrä veroja. Ikäihmiset olisivat käyttäneet osan kotiensa remonttiin, kuntoutus- ja terveyspalveluihin.  Näin olisi syntynyt uusia työpaikkoja ja yrityksiä.

Miksi kansanedustajat puolueista riippumatta eivät ole halunneet elvyttää talouttamme käyttämällä vain pienen osan työeläkerahastojen tuotoista muuttamalla indeksi puoliväli-indeksiksi työeläkkeiden korotukseen ? Suurin osa niistä olisi jäänyt kasvattamaan edelleen rahastoja.

Kansanedustajat – älkää antako näiden proffien ja ETK :n johtaa teitä harhaan! Elvyttäkää talouttamme muuttamalla työeläkeindeksi puoliväli-indeksiksi .

+8
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu