Miksi emme elvytä muuttamalla työeläkeindeksiä?

Motto: palkansaajien ostovoima heikkenee – samoin eläkeläisten. Muuttamalla työeläkeindeksiä voimme korottaa heidän ostovoimaansa ja elvyttää talouttamme. Näistä eläkkeiden korotuksista saaduilla verotuloilla nostaisimme samalla kansan- ja takuueläkkeitä.

Kuolleiden määrä on kasvanut eniten yli 35 vuoteen

Näin kävi ilmi Tilastokeskuksen tiedotteesta ja lehdessä ( HS 23.4. ). Erityisesti mielenkiintoista oli, että yli 75-vuotiaiden keskuudessa kuolleisuuden määrä oli huomattavan suuri. Kuolleita oli viime vuonna 57 659. Heistä iso osa kuului juuri niihin suuriin ikäluokkiin (1945 -50 synt.), joiden ennustettiin (v. 1995) aiheuttavan eläkerahastojen loppuvan heidän jäädessään töistä eläkkeelle. Nyt he ovat eläkkeellä ja eläkerahastot ovat silti yli 255 miljardia (v.  1995 36 mrd). Ja Tilastokeskuksen luvut kertovat juuri heidän keskuudestaan kuolleisuus on noussut ennätyslukemiin eli suuremmiksi kuin 35 vuoteen. Tällä kuolleissuustasolla on oltu viimeksi 1940-luvulla eli sodan aikaan!

Kansalaisia huijataan vääristellyillä ennusteilla

Tähän syyllistyy räikeimmin Eläketurvakeskus (ETK). Se kertoo ennusteissaan, että eliniänodote on yli 90-vuotta päinvastoin kuin virallinen Tilastokeskus eli hieman yli 80 vuotta. Samoin se ennustaa, että jo nyt valtavat eläkerahastot yli 255 miljardia (100 % bkt:sta) saavat tulevaisuudessa vain tuottoja vain 2,5 % /vuosi vuoteen 2028 saakka ja siitä eteenpäin 3.5 % / v. Kuitenkin nimellistuotto on ollut eläkeyhtiöillä vuosina 2010-2019 5.84  % ja julkisten vakuuttajien osalta 6.62 %/vuosi. Reaalituotot eläkeyhtiöillä 4.35 %/vuosi ja julkisten eläkevakuuttajien 5,13 %/v. Ruotsissa eläkeyhtiöt ovat saaneet sijoituksille jopa kaksi kertaa suuremmat tuotot. Miksi? Jos meillä olisi vain yksi yhtiö (=luonnollinen monopoli) ja se olisi saanut samat tuotot kuin nyt parhaan tuoton suomalainen on saanut, niin eläkerahastot olisivat kasvaneet miljardikaupalla enemmän!

Näillä huijauksilla työeläkemaksuillamme ”porskutteleva” ETK  vaatii usein, että työeläkemaksua on korotettava ja eläkeikää on nostettava? Se haluaa vastustaa myös nykyisen taitetun indeksin muuttamista puoliväli-indeksiksi. Tämä muutos estäisi työeläkettä saavien jatkuvan köyhtymisen. Ennen kaikkea indeksin muutoksella elvyttäisimme talouttamme ja saisimme lisää verotuloja. Niillä voisimme korottaa kansan- ja takuueläkkeitä. Korotuksia voitaisiin käyttää myös esim. eläkeläisten hoiva- ja kuntoutuspalveluihin ja vähentää sairauskuluja. Käyttää korotusvaroja esim. asuntoremontteihin lisäten siten työpaikkoja ja niistä jälleen verotuloja ja työeläkemaksuja.

Indeksimuutokseen aiheuttamiin korotuksiin käytettäisiin ainoastaan rahastojen tuottoja – ei rahastoista

Vaikka työeläkemaksut eivät joksikin aikaa riitä eläkkeiden maksuun (kuolleisuus vielä näyttää lisääntyvän suurissa ikäluokissa), niin tuotot silti ovat olleet (2 – 3 vuotta lukuunottamatta) todella niin hyvät, että ne riittävät eläkkeiden maksuun ja silti vielä iso osa rahastoihin. Miksi kansanedustajat ja kaikki puolueet laidasta laitaan – kokoomuksesta vasemmistoon – eivät halua muuttaa työeläkeindeksiä ja elvyttää talouttamme inflaation vallitessa. Miksi? Varmistaaksemme ETK:n ja TELA:n ja eläkeyhtiöiden henkilökunnan korkean palkkatason verrattuna esim. muihin vastaaviin rahoituslaitoksiinko? Ja säilyttääksemme yhtiöiden hallitusten korkeat kokouspalkkiot?

Milloin kansanedustajien ja puolueiden mielestä eläkeindeksin muuttaminen puoliväli-indeksiksi ja eläkkeiden kuoppakorotukseen vuodesta 1995 lähtien on varaa ellei  nyt sijoitustuottojen jatkuvasti kasvaessa ?

Ps. Vai ei muka ole mahdollista niin kuoppakorotukseen kuin indeksitarkistukseenkin (kuvio P. Jauhiainen)

1.      Eläkerahastojen tuleva tuotto on laitettu käsittämättömän alhaiseksi. Sitä konkretisoi luvut: ETK:n reaalituottoennuste vuosille 2019-2028 vain 2,5 % per vuosi. Vuodesta 2029 se on 3,5 %. KUITENKIN kaikkein eläkelaitosten keskimääräinen reaalituotto on ollut vv.1997-2021 4,65 % (Kevan reaalituotto 1988-2021 oli 5,2 % per vuosi).  Ennusteen ja todellisuuden kosketuspinnasta hyvin lyhyen ajan näyte. ETK pts 2019 ennusteen mukaan eläkerahastojen koko on vuoden 2021 lopun tilanteen mukaan 204,6 mrd.euroa (vuoden 2017 rahassa). Todellisuudessa se oli saman vuoden rahassa 243 mrd.euroa. Pelkästään tuon eron merkitys on korkoa korolle tekijä huomioon ottaen niin suuri, että kun ETK:n luvuilla vuonna 2085 eläkerahastot olisivat 568 mrd.euroa ja 7,4 kertaiset ko. vuonna maksettuihin eläkkeisiin verrattuna, ne olisivat rahastojen todellisilla luvuilla (v.2021) vuonna 2085 peräti 893 mrd.euroa ja 11,7 kertaiset sinä vuonna maksettaviin eläkkeisiin verrattuna. SIIS TÄMÄ KAIKKI, JOS TAITETUSTA INDEKSISTÄ PIDETÄÄN KIINNI.

2.      Sekin on jotenkin käsittämätöntä, että eläkeläisten lukumäärä kasvaa kasvamistaan vaikka suuret ikäluokat ovat haudassa tilastollisen keskiarvon mukaan jos vuonna 2033 ja eläkejärjestelmää on muutettu niin että tarkastelujakson lopussa eläkkeelle siirtymisen tavoiteikä on 70 vuotta.

+1
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu