Miksi emme elvytä omilla rahoillamme ilman lisävelkaa ?

Erinomaisen työeläkejärjestelmämme ansiosta olemme keränneet lähes viidenkymmenen vuoden ajan työeläkemaksuilla ja niistä saaduilla tuotoilla jättisuuret rahastot reilusti yli kaksisataa miljardia. Niiden tuotot ovat olleet viimeisen viidenkymmenen aikana todella hyvät. Vain pari kertaa on tullut miinusta. Kuitenkaan emme ole silti käyttäneet sijoitustuotoista lainkaan mitään työeläkkeiden korotuksiin. Jo rahastojen nykysuuruus takaa sen, että korkotuotot kasvattavat tulevaisuudessa pienen – muutaman prosentinkin – sijoituskoroilla rahastot aikoinaan todella suuriksi. Viidenkymmenen vuoden kuluttua lähes tuhanneksi miljardiksi. Siitäkin huolimatta, että jos töissä olevien työeläkemaksut pieneksi aikaa eivät riittäisi työeläkkeiden maksamiseen, niin sijoitustuotot ovat noin suuresta rahastokokonaisuudesta sitä kokoa, että työeläkerahastoista ei tarvitse ottaa. Tuotot riittävät paikkaamaan hetkellisen vajauksen. Loppujäännös tuotoista kasvattaa edelleen rahastoja. Tästä johtuen nyt töissä olevat tulevat saamaan kunnon eläkkeet. Mutta jos työeläkkeitä korotettaessa käytetään edelleen taitettua indeksiä, niin tulevaisuudenkin eläkeläiset köyhtyvät lain perusteella. Siksi jo nyt voitaisiin korottaa työeläkkeitä. Se tapahtuisi muuttamalla nykyinen ns. taitettu indeksi puoliväli – indeksiksi. Se merkitsee, että työeläkkeitä korotettaisiin ottamalla huomioon puolet elinkustannusten noususta ja puolet palkkojen noususta.

Kun työeläkkeensaajia on yli puolitoista miljoonaa, niin korotukset lisäisivät tuntuvasti kulutusta ja verotuloja. Niitä voitaisiin käyttää esim. kansan- ja takuueläkkeiden korottamiseen. Nehän maksaa Valtio, joka ottaa koko ajan lisää velkaa. Eläkeläiset voisivat käyttää korotusrahansa paitsi tavarankulutukseen myös hoiva – terveys – kotien remonttiin ja kuntoutuspalvelujen ostamiseen. Näin ne lisäisivät uusia työpaikkoja ja siten lisää verotuloja. Lähes viidenkymmenen vuoden ajan työeläkkeiden korotukset on tehty prosenttikorotuksilla. Tästä syystä jotkut saavat suurempaa eläkettä kuin toiset. He ovat aikoinaan töissä ollessaan maksaneet palkoistaan vastaavasti myös prosenteilla laskettuina korkeampia työeläkemaksuja, siksi on eri suuruisia työeläkkeitä.

En ymmärrä, miksi Eduskunta ja kansanedustajat eivät käytä elvytykseen tätä keinoa – työeläkeindeksin muutosta. Siihen ei tarvittaisi valtion varoja eikä ”ryöväystä ” työeläkerahastoista – vain pieni osa niiden mahtavista rahastojen tuotoista.

+1
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu