Miksi luotetaan vain epävarmoihin ennusteisiin, mutta ei käytetä historian luotettavia lukuja?

Motto: tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta toteutunut on luotettavaa.

MIKSI OLLAAN HUOLESTUNEITA VAIN TULEVIEN ELÄKELÄISTEN ELÄMISEN TASOSTA, MUTTA EI NYKYISTEN?

Nykyiset ovat jo rakentaneet tämän hyvinvointimaan. Maksaneet edellisten sukupolvien eläkkeet työeläkemaksuillaan. Lähes kaikki eläkeläiset maksavat veroja, eivätkä ole MUKA huoltosuhteen mukaan huollettavia.

Taitetun indeksin takia työeläkeläiset ovat ainoa ryhmä, joka lain mukaan köyhtyy. Pientä työeläkettä saavat joutuvat turvautumaan sen lisäksi kansaneläkkeeseen (33 % heistä), jonka valtio maksaa ottamalla lisää lainaa.

Nyt töissä olevien ja tulevien ikäluokkien on tehtävä samoin. Vain he itse vastaavat, onko heillä mahdollisimman paljon työpaikkoja ja töissä ihmisiä ja onko maassamme syntyvyys nousussa vai laskussa? Me olemme jo osamme tehneet, emmekä voi vaikuttaa elinikärakenteeseen.

Jatkuvasti arvaillaan riittävätkö työeläkerahastot ja niiden tuotot tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen. Onko nostettava työeläkemaksuja vai alennettava eläkkeitä? Apua pyydetään maksamalla lausunnoista ulkomaiden eläkeasiantuntijoilta. Noukitaan niistä positiiviset arviot, mutta unohdetaan negatiiviset tuomatta niitä edes julkisuuteen mediassa?

Paavo Lipposen hallitus  luotti tulevaisuuden ennusteisiin. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle kaikki rahastot on syöty.  Nyt he ovat kaikki eläkkeellä. Silloin rahastot olivat n. 39 miljardia ja nyt 240 miljardia.

Miksi nytkin luotetaan vain ennusteisiin, mutta ei hyödynnetä myös samalla historian totuuksia?

Mitä tarkoittaa lyhennys ETK – onko se todella Eläketurvakeskus vai Eläketurmakeskus?

Yleensä se tuo julkisuuteen sellaisia  huolestuttavia laskelmia, että eläkerahastot  hyvine tuottoineenkaan eivät tule riittämään tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen. On pakko nostaa työeläkemaksuja tai alentaa eläkkeitä? Jopa niin, että myös työeläkeyhtiöiden edunvalvonta yhteisön toimitusjohtaja on julkisuudessa sanonut, että ”nykyiset eläkeläiset syövät lasten ja lastenlastemme pöydistä”, jos työeläkeindeksiä muutetaan.

Jos ETK  toimisi nimensä mukaisesti eläkeläisten turvana, niin miksi se ei tee esimerkiksi seuraavia historiaan perustuvia todellisia laskelmia? Työväkeä on ihan riittävästi tekemään myös alla olevia.

Paljonko eläkerahastot olisivat nyt, jos vuonna 1995 lähtien ei olisi muutettu työeläkeindeksiä ( 50/50 / )  puoliväli-indeksistä ns. taitettuun indeksiin( 20/80 ).  Toisin sanoen puolet kulutusindeksistä/puolet ansiotason noususta ja taitetussa  20 % ansioiden noususta ja 80 % kuluista. Entä jos alussa ollut palkkaindeksi olisi säilynyt vuodesta 1962 lähtien? Voisimme edes aavistaa, mikä merkitys näillä indeksillä olisi ollut? Mitkä olisivat rahastot ja paljonko kuinka paljon enemmän eläkkeitä olisi maksettu ja niistä saatu veroja? Eli muutosten elvyttävät vaikututukset. Näistä laskemista saattaisi olla hyötyä, että emme tekisi nyt samoja virheitä.

Paljonko työeläkeläiset olisivat ko. tapauksessa saaneet enemmän eläkkeitä miljardeissa? Paljonko he olisivat maksaneet veroja suunnilleen näistä eläketuloistaan ja paljonko olisi mennyt kulutukseen kansantaloutemme hyväksi?  Niiden vaikutukset kansantalouteemme? Olisi mukava tietää sekin?

Entä, jos työeläkemaksu olisi ollut 10 hyvänä talous vuotena ( 2008 – 2018 ) 2 % pienempi kuin nyt sekä työantajilta että palkansaajilta? Olisiko se parantanut kilpailukykyämme ja miten paljonko työeläkeläisillä olisi ollut rahaa kulutukseen?

Entä paljonko nykyiset työeläkkeet olisivat nousseet, jos työeläkeindeksi olisi muutettu nyt  puoliväli-indeksi? Paljonko rahastot olisivat silloin? Paljonko ko. eläkkeiden noususta olisi saatu verotuloja esim kansan- ja takuueläkkeiden korottamiseen ja verojen maksamiseen?

TELA olisi voinut laskea paljonko olisimme säästäneet, jos meillä olisi KEVAn ohella vain yksi yhtiö eli suurimpien eläkeyhtiöiden kulut yhteensä 10 viime vuotena? (vastauksena ulkomaisille asiantuntijoille). Samoin TELA (ko. yhtiöiden edusnvalvojana) paljonko olisimme saaneet, jos ko. yhtöt olisivat päässeet samoihin tuottoihin kuin KEVA ihan tulevia tavoiteita varten?

Miksi emme haluaisi tietää, mitä olisi tapahtunut, jos olisimme toimineet toisin ja mitä siitä voisimme ottaa opiksi ?

+3
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu