Miksi ministeri ja ex-ministeri vain puhuvat tarttumatta tilaisuuteen?

Siteeraan tähän ministeri ( Lintilän ) ja ex-ministerin eli TELAn pääpomon ( Siimes )  hokemia toivomuksia kansalaisille tekemättä itse mitään asian hyväksi. Jotakin sellaista, jonka he voisivat ehdottaa heti toteutettavaksi.

Näin Työeläkeyhtiöiden puolustaja ( TELA ) ja  työeläkemaksuilla elelevä toimitusjohtaja kirjoitti ( HS 19.5. ” Koronavirus nosti esiin kotitaloudet ” ). Näin Siimes: ” koronaviruspandemia on tehnyt harvinaisen selväksi, että kotitalouksien kulutuskysynnän syvä ja äkillinen sakkaaminen voi tuhota pommin tavoin kokonaisia tuotantoaloja sekä meillä että muualla.  Se tukahduttaa talouskasvua armottomalla tavalla .” Ja hän edelleen: ” siksi kotitalouksien kulutusta ei voi enää pitää jäännöserän asemassa ” Ja vielä: ”  Niiden vahvistamisen vaihtoehtoja on siksi tärkeä pohtia kiihkottomasti kaikissa puolueissa. Se lisäisi luottamusta etsimään talouden ja tuottavuuden kasvun paikkoja myös palvelualojen todellisuudessa. ” Miksi hän ei tee aloitetta ja ehdotuksia toimipaikaltaan päätöksiä tekevälle eduskunnalle ?

Ja mitä sanoo toinen saamaton eli elinkeinoministeri Lintilä ?

Hän sanoo pelkäävänsä syksyä ( IS 16.5 ). Ja jatkaa: ” Jos ihmiset eivät uskalla kuluttaa , rajoitusten purkamisen hyöty jää vajaaksi.” Ja jatkaa , että olisi erittäin tavoiteltavaa, jos hallitus pystyy poistamaan ihmisten pelkoja, niin alkavat luottaa omaan talouteensa ja toimia normaalisti ”. Miksi hänkään ei tee aloitetta pelkojensa poistamiseksi eli kulutuksen lisäämiseksi ?

Miksi kumpikaan ei tartu mahdollisuuteen ?

Me palkansaajat ja työnantajat olemme keränneet sijoitustuotot mukaan lukien yli 200 miljardin  ” pesämunan ” työeläkkeiden maksamiseen nyt ja tulevaisuudessa.

Sijoitustuotot ovat olleet 20 viime vuoden aikana keskimäärin n. 7 . 5 miljardia vuodessa. TELAn mukaan vuosituotto on ollut 1998 – 2019 ( taitettu indeksi käytössä ) 5.7 %  ja v. 2019 12.5 %. Vain muutaman harvan kerran ( 3 vuotena ? ) eivät maksetut työeläkemaksut ole riittäneet eläkkeiden maksuun. Siitä huolimatta pelkästään pienestä osasta sijoitustuotoista olisi ollut mahdollista korottaa sen väestön osan työeläkkeitä, jotka pääasiassa työnantajiensa kanssa ovat koonneet tuon ” potin ”. Vain muuttamalla työeläkeindeksiä taitetusta ( 20/ 80 = palkat/ hinnat ) 50/50 indeksiksi. Näin olisivat eläkeläiset saaneet ansaitsemansa korotuksen pienestä osasta tuotoista rahastoihin koskematta elintason seuratessa muun väestön elintason nousua .

Kyse ei ole veromarkkojen käyttämisestä elvytykseen, vaan hyvinvointimaamme rakentaneiden itse maksamista työeläkemaksuista ja niiden tuotoista!

Nyt on ryhdytty pelottelemaan sillä, että sijoitustuotot saattavat pysyvästi laskea. Myös v. 1996 ennustettiin , että kun suuret ikäluokat ( 1945-50 synt. ) siirtyvät eläkkeelle rahastot loppuvat. Syntyy eläkepommi . Nyt he ovat eläkkeellä eikä pommia tullutkaan , vaan rahastot ovat paisuneet jatkuvasti. Pitkälä aikavälillä ovat tuotot erittäin harvoin menneet miinukselle kuten jo sanoin.

Työeläkkeiden korotus toisi monia elvyttäviä tekijöitä juuri nyt

Esimerkiksi tuo työeläkeindeksin muutos ja vaikkapa 3 % :n korotus aiheuttaisi eläkemenoihin vain n. 700 miljoonan lisäyksen 27 miljardin työeläkemenoihin. Siitä kertyisi verotuloja n. 300 – 400 miljoonaa alv :n mukaan laskien ja kotimainen kulutus elvyttävästi kasvaisi. Juuri tätä molemmat eli TELAn ” pomo ” ja elinkeinoministerikin niin hartaasti kaipailevat . Samalla syntyisi niitä uusia palveluja kuten TELAn pomo sanoi – ” Se lisäisi luottamusta ja kannustaisi  etsimään talouden ja ja tuottavuuden kasvun paikkoja palvelualojen todellisuudessa ”.  Syntyisi mm. uusia palveluyrityksiä kasvavalle seniorijoukolle kuten siivous -, kuntoutus-, kotihoivayrityksiä jne ja niihin uusia työpaikkoja jo nyt ja koronaepidemian jälkeen.

Muuttamalla taitetun indeksin saisimme kaikkien työeläkeläisten – myös tulevaisuudessa – elintason seuraavan aina muun väestön elintason muutoksia – kuten Työeläkelaki v. 1962 jo edellytti.

Kaavio: Paavo J
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu