Miten tosipieniä työeläkkeitä voidaan korottaa?
motto: ei millään ”Vappusatasilla”
Työeläkeläisten joukossa on todella paljon tosi vaatimatonta eläkettä saavia. Monesti se johtuu mm. naisten osalta siitä, että heille ei ole kertynyt työeläkemaksuilla tulevaisuudessa eläkettään varten mitään heidän hoitaessaan vuosikausia kotona lapsiaan. Nyt tilanne on muuttunut. Nyt työeläkettä varten kertyy maksuja kotona lapsia hoidettaessa ja mm. armeijassa asepalveluksessa oleville.
Pientä työeläkettä saavat voivat sen lisäksi saada myös kansaneläkettä. Heitä on työeläkkeen saajien (n. 1,6 milj.) joukossa 478 000. Tuo heille maksettava kansaneläkkeen osuus on yhteensä rahassa 1.65 miljardia/v. 2022.
Rajana työeläkkeelle, jolloin ei voi saada lisäksi kansaneläkettä, on n. 1 400 €/kk. (avioliitossa 1 256 €/kk.)
MITEN PITÄISI PARANTAA JA KOROTTAA PIENIÄ TYÖELÄKKEITÄ?
Kaikille niille työeläkkeen saajille, jotka saavat nyt lisäksi kansaneläkettä, nykyinen työeläke nostettaisiin tuon voimassa olevan eläkkeen yli eli hieman nykyinen työeläke + nykyinen kansaneläke yhdellä kertaa kaikille esim. 1 450 €/kk. eli pieni työeläke + kansaneläke yhteensä kullekin.
Näin valtio säästäisi tuon 1.65 miljardia ja ko. nosto siirtyisi työeläkeyhtiöiden maksettavaksi niiden sijoitustuotoista.
Heidän uusi työeläkkeensä olisi tuo nykyinen työeläke + nykyinen kansaneläke. Näin nykyinen kansaneläkkeen muodossa maksettava lisämaksu jäisi siis pois.
Sen jälkeen heidän työeläkkeisiinsä sovelletaan korotuksissa aina tästä eteenpäin puoliväli-indeksiä eli 50/50. Eli heidän työeläkkeitään korottetaisiin 50 % palkkojen noususta ja 50 % kuluttajahintaindeksin noususta. Se takaisi heille jatkossa riittävän suuren minimityöeläkkeen. Tämä puoliväli-indeksi otettaisiin samalla käyttöön heti myös kaikkiin työeläkkeisiin.
Tämä toteutettaisiin heti, kun inflaatio on laskenut maassamme n. 2 – 3%:iin.
Samalla korjattaisiin nykyinen taitettu-indeksi puoliväli-indeksiksi kaikille työeläkeläisille.
Katselin itsekin juuri eläkeindeksien kehitystä ja huomasin, että palkkojen kehitystä kuvaava palkkakerroin on kasvanut vuodesta 2004 viime vuodenvaihteeseen 2023 +55,8 % ja taitettu työeläkeindeksi on noussut vuodesta 2004 vuodenvaihteeseen 2023 vain +41,7 %. Toisin sanoen pitkään eläkkeellä olevien eläkkeen ostovoima heikkenee enemmän kuin edelleen eläkettä tienaavien eläkkeet.
Hienoa että jaksat pitää pieneläkeläisten ääntä Josa Jäntti, vaikka epäilen että kolmikantaisesti edelleen koossa oleva työeläkkeistä päättävä hallintoelin tuskin lämpiää pienten työeläkkeiden korotuspuheille.
Lähde:
http://www.saadospalvelu.fi/fi/indeksi/indeksiluvut_eri_vuosina
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa kun jaksat näitä asioita tuoda esiin.
Toivottavasti kirjelmöi näistä myös päätäjien suuntaan, ne kun tuntuvat elävän jossain ”varjotodellisuudessa”.
Ilmoita asiaton viesti
Pieni korjaus: varusmiespalvelus ei kerrytä eläkettä.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta pidentää ikää.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän se taitaa tosiaan olla kuten Arno sanoo. Nykynuorisolla eläke alkaa kertyä silti jo 17 vuoden iässä, mutta vanhemmilla ikäluokilla eläkettä on kertynyt vasta 23 ikävuoden jälkeiseltä työuralta.
Ilmoita asiaton viesti
Varusmiehet halutaan kaikin tavoin pitää mahdollisimman suuressa kurjuudessa.
Ilmoita asiaton viesti
Useimmille miehille se on elämän ”parasta aikaa”.
Helppoa elämää ilman kummempia velvoitteita.
Ilmainen asunto, ilmainen ruoka, ilmaiset vaatteet ja pyykkipalvelu, kevyttä liikuntaa ohjatusti ja ilmaiseksi.
Sen jälkeen alkaa arki ja ruuhkavuodet sun muut.
Ja kaikesta on maksettava.
Ilmoita asiaton viesti
Arno Kotro on oikeassa – varusmiespalvelussa ei kerry eläkettä. Vanhemmainvapaalla ja kotihiodontuesta kertyy .
Ilmoita asiaton viesti