Näin eräs media johtaa eläkeasioissa harhaan

”Eläkkeelle sattuman varassa” ( 14.10.22 ) kirjoittaa eräs Iltapäivälehti. Tämä aiheuttaa tekemään johtopäätöksiä, jotka on pakko oikaista.

”ETK on kohentanut tulevaisuuden oletuksia sattuman perusteella.” ETK:n mukaan lähivuosikymmenten eläkkeistä selvitäänkin keveämmin kuin edellisten laskelmien perusteella näytti” – se kirjoitti pääkirjoituksessaan.

On pakko todeta, että ETK:n ja TELAn edellisten vuosien synkät ennustelaskelmat johtivat nuorison ja eläkeläisten väliseen ”sanaharkkaan.” Jopa TELAn tj. sanoi: ”eläkeläiset syövät lastenlastensa pöydistä” !

ETK :n virheelliset laskelmat perustuivat kahteen isoon virheeseen:

1. Elinajan odote.

ETK :n mukaan elinajan odote on yli 90 v. ja Tilastokeskuksen (myös Duodecimin) mukaan n. 80 v. Suurten ikäluokkien (1945 -50) siirtyessä eläkkeelle ETK:n ennusteen mukaan aikoinaan (v. 1995) rahat eivät tule riittämään eläkkeisiin. Nyt ne ovat eläkkeellä ja rahastot ovat yli 250 mrd. Se siitä silloisesta ETK :n ennusteesta.

V. 2035 he ovat poistuneet eläkeläisten keskuudesta. Heidän määränsä ei siis tule sen jälkeen kasvamaan.

Totean samalla, että jos olisi käytetty alkuperäistä palkkaeläkettä (sitä piti työeläkejärjestelmän ”isä” Pentikäinen ainoana tapana), niin rahastot olisivat silti nyt n. 200 mrd. ja puoliväli – indeksilläkin 234 mrd.

Tämä saavutus on ollut mahdollista työeläkemaksuilla, sijoitustuotoilla ja –taitetulla indeksillä!

Työeläkeläiset ovat köyhtyneet ko. indeksin ansiosta 27 vuotta sitä ennemmän, mitä kauemmin ovat olleet eläkkeellä. Etenkin jo tuota vuotta ennen eläköytyneet. Työeleäke nyt keskimäärin n. 1700 €/kk ja yli 80 vuotiaan n. 1380 €/kk. (Silloin eläke vähän alle 60 % palkasta ja nyt 38 %). Palkkaindeksi 2,08 ja työeläkeindeksi 1,54. vuonna 2021.

2. Sijoitusten korot.

ETK on ennusteissaan käyttänyt sijoituskorkona pientä korkoa (1,5 – 2,5 %) , vaikka tuotot ovat olleet 4 – 5 % menneinä vuosina. Sijoitustuotot ovat olleet vv. 2007 – 2022 yhteensä 146,1 mrd (huolimatta lamavuodesta 2008) eli kyse ei ole sattumasta. ETK on nyt itsekin havahtunut – edellisistä synkistä ennusteistaan (v. 2019) huolimatta – , että tuotot ovat olleet näin suuria. Nykyiset eläkeläiset ovat keränneet niin suuret rahastot, että kohtuullisetkin tuottoprosentit kasvattavat varoja eläkkeiden maksuun, vaikka työeläkemaksut eivät aina riittäkkään eläkkeiden maksuun. Onko sijoitustoiminta ollut todella riskipitoista ja epävarmaa kuten lehti kertoo? Totean, että Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa työeläkeyhtiöiden tuotot ovat olleet aina kaksinkertaiset meidän työeläkeyhtiöihimme verrattuna.

3. Eläkeläisten lukumäärä ei kasva kuten ko. lehti väittää, vaan pienenee – ks. suuret ikäluokat. Sen sijaan nykyeläkeläiset ovat varmistaneet eläkkeensä maksajat perustamalla perheet ja saamalla lapsia. Ja maksaneet samoin edeltäjiensä eläkkeet.

4. Meille riittäisi luonnollinen monopoli eli yksi (+ KEVA) yhtiö. Se hoitaisi kuten monet nykyiset yhtä asiaa eli työeläkkeitä. Eihän KELAssakaan ole esim. montaa yhtiötä erikseen hoitamassa työttömyyskorvauksia ja asumistukia jne. ? Nyt meillä on liian monta yhtiötä päällekäisine organisaatioineen hoitamassa vain tätä yhtä tehtävää aivan turhaan.

Tätä mieltä yhdestä yhtiöstä ovat olleet mm. Sixten Korkman, Mikael Pentikäinen ja prof. Puttonen (Aalto Yliopisto) – hän jo monta vuotta sitten. Yksi työeläkeyhtiö + KEVA riittää !

Josa Jäntti, eläkeläinen

+2
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu