Old’s lives matter

Motto: voidaanko ikäihmiset meillä verrata samanlaiseksi ryhmäksi kuin on USA :ssa

Jo ainakin 10 vuotta – ellei peräti 20 vuotta – on monien asiantuntijoiden taholta päättäjille korostettu, että ikäihmisten määrän kasvaminen lähitulevaisuudessa, edellyttää monia etukäteen huomioon otettavia toimenpiteitä. Monet geriatrian professorit ovat tuoneen huolensa, (mm. Sirkka – Liisa Kivelä ja Marja Vaarama) että vanhusten palvelaitoksissa ja -taloissa tulee mm. olemaan hoitajapula. Monet eläkeläisjärjestöt  – kuten monet muutkin tahot – ovat vuosikausia ehdottaneet vanhusasiamiehen ja toimiston perustamista. Hän toimistoineen olisi pitänyt ko. puutteita esillä aina päätökseen saakka. Samoin muita epäkohtia korjattaviksi keskitetysti. Kaikki hallitukset ja kaikki puolueet ovat aina torjuneet viran perustamisen mm. rahojen puutteeseen vedoten. Lapsiasiainvaltuutetun virka toimistoineen on perustettu – mikä on käytännössä osoittautunut tehokkaaksi. Myös eläinsuojeluasiamiehen virka saatiin aikoinaan perustetuksi. Mitkään monista oikeusvirkamiehistä korkeimmasta lähtien (oikeuskansleri on keskittynyt VTV:n holhoamiseen) ei ole saanut tässä mitään aikaan. Nyt tosin vanhuspalvelulakiin on viimeinkin saatu pykälä hoitajamitoituksesta eli 0.7 pätevää ammattihoitajaa yhtä hoidettavaa kohti. Siihenkään ei muka tahdo nyt löytyä varoja. Muuttamalla työeläkeindeksiä ja korottamalla työeläkkeitä nämä rahat saataisiin verotuloina nopeasti kasaan. Työeläkkeiden korotukset, jotka saadaan työeläkerahastojen tuotoista – ei suinkaan rahastoista, tuovat runsaasti lisää verotuloja, jotka voidaan käyttää hoitajien lisäämiseen.

Korostan vielä kerran, varat eivät olisi keneltäkään pois ja työeläkerahastoihin ei tarvitsisi todella koskea. Niiden taso on jo niin iso, ( yli 200 miljardia ) että vaatimattomallakin tuottoprosentilla ne kasvavat reippaasti. Siten työeläkkeet on turvattu tulevaisuudessa tuleville työeläkeläisille.

Esimerkkejä ikärasismista

Eräässä kaupungissa lääkäri sanoi eläkeläiselle, että teistä pitäisi ottaa vielä kokeita, mutta kun ette enää tuota mitään, niin niitä ei oteta. Pääkaupungissa lääkäri kysyi 90 vuotta juuri täyttäneeltä: ”kuinka vanhaksi aiotte vielä elää ?” Erään kaupungin vastaanottavassa sairaalassa lääkäri ei jaksanut tulla ulos lasikopistaan, vaan määräsi ilman keskustelua vanhuspotilaalle kipulääkettä. Potilas tiesi jo ennestään kokemusten perusteella, että ko. lääke ei hänelle sovi hänelle pistoksena pahojen haittaoireiden takia. Hoitaja väänsi potilaan kättä ja sanoi: ”jos kieltäydyt hoidosta Sinut pannaan ulos sairaalasta.” Eräässä vastaaottosairaalassa ikäihmisiä on pantu kolme ahtaaseen huoneeseen ja isompiin vastaavasti nuorempia. Ikärasismista on hoitopuolella esimerkkejä vaikka kuinka paljon tässä maailman onnellisimmassa maassa. Tuntuu siltä, että  kussakin tapauksessa ensin katsotaan syntymävuotta. Sen perusteella oletetaan, että hän on ikäihminen. Hän ei enää pysty itse ajattelemaan?

Toisaalta on enemmän kuitenkin positiivisia tapauksia, joita ei saa unohtaa. Enemmistö lääkäreistä ja hoitohenkilökunnasta on todella hyvin empaattisia ja ammattitaitoisia!

Tositietoa eläkkeistä

Puolet eläkeläisistä sai v. 2019  alle 1 500 €/kk.  Neljällä kymmenestä eläke jäi alle 1 250 €/kk. Yli 65 -vuotiaista 10 %  jätti v. 2018 lääkkeitä ostamatta rahan puutteen vuoksi.  Keskimääräinen takuueläke on n. 179 €/kk.

Miksi on pieniä ja isompia työeläkkeitä ?

Jokainen on töissä ollessaan maksanut työeläkemaksua. Sitä enemmän, mitä korkeampi on palkka ollut ja siitä prosenteissa laskettuna. Siksi on pieniä ja suurempia työeläkkeitä. Ei ole eläkeläisen syy, jos hänellä on isompi eläke kuin toisella. Kun suurin osa naisista on hoitanut kotia ja lapsiaan olematta töissä, niin suhteellinen köyhyys on yleisintä yli 75-vuotiailla naisilla, joista yli 27 % on ko.rajan alapuolella. Yhteiskuntamme ei aikoinaan arvostanut kotitöitä lainkaan työksi. Siksi naisten eläkkeet ovat 69 % miesten eläkkeistä.

Edelleen isompia työeläkkeitä nostetaan oikeanmukaisuuden takia enemmän kuin pienempiä, koska korotukset ovat aina tapahtuneet vuodesta 1962 alkaen prosentteilla samoin kuin aikoinaan perittiin työeläkemaksuja. Tämän laskutavan pitää säilyä jatkossakin. Se ei ole mitenkään väärin. Onneksi nykyisin kotona olemisestakin kertyy työeläkettä.

Talouspuolen ikärasismia

Mistä johtuu, että työeläkeläisiä on verotettava raskaammin kuin vastaavan suuruisesta palkkatulosta ? Usein väitetään, että he eivät maksa enää työeläkemaksuja, niin siksi. He ovat koko työssäoloaikansa maksaneet niitä työeläkkeen toivossa. Sitä suurempana, mitä korkeampi on palkan mukaan ollut työeläkemaksu prosenteissa.

Miksi sitten tuo eläkeläisen verotus on edelleen silti korkeampi kuin vastaava työeläkemaksu on saman suuruisesta tulosta? Eli hän maksaa tavallaan edelleen työeläkemaksua , mutta nyt Valtiolle, ei työeläkeyhtiöille?

Miksi jo 24 vuotta on alennettu työeläkeläisten elintasoa ja työeläkettä taitetulla indeksillä, vaikka Työeläkelaissa sanotaan, että ”työeläkkeen pitää eläkkeellä oltaessa säilyttää elintaso kohtuullisena” ?

Alkuaan n. 60 % silloisesta palkasta ( v. 1996 ) lasketusta työeläkkeestä on jäljellä enää reilusti alle puolet. Sitä ennen – v. 1996 – eläkkeelle jääneet ovat kärsineet vielä enemmän. Miksi päättäjien toimesta annetaan työeläkeläisten yhä suureneva joukkona siirtyä köyhyysrajan alapuolelle ko.indeksin takia? Puhumattakaan takuu – kansaneläkeläisistä, joiden eläkkeet ovat vuosi vuodelta jääneet ilman riittäviä korotuksia. Heidänkin eläkkeidensä korottamiseen löytyisi varoja korottamalla työeläkkeitä. Niistä maksetuista verotuloista riittäisi varat molempien korotuksiin. Nyt liian pientä työeläkettä saavat joutuvat turvautumaan lisäksi kansaneläkkeisiin ja tämä joukko kasvaa vuosi vuodelta. Tämä kansaneläkkeen lisäys työeläkkeisiin maksetaan Valtion varoista ottamalla lisää lainaa.

Milloim EETU panee ”hihat heilumaan”?

Työeläkeläisiä on n. 1 400 000. Eläkeläisillä ei ole omaa puoletta. Mutta kaikilla puolueilla on oma eläkeläisjärjestönsä ja niillä kullakin paikallisosastonsa. Ne järjestävät monenlaista toimintaa jäsenilleen, mutta eivät puutu eläkkeiden kehitykseen. Niillä kaikilla on ”yhteishallitus” , jossa kaikilla on oma edustajansa eli EETU (Eläkeläisten edunvalvonta)! Nyt kaikki eläkeläiset odottavat ”vesi kielellä”, milloin se vihdoinkin alkaa vaatia kaikkien eläkkeiden tason ajan tasalla pitämistä ja eläkkeiden korottamista?

+3
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu