Oliko nyt hyväksytty EU-tukipaketti todella ainoa mahdollisuus?

Motto: kaksi pakettia:

koronan aiheuttamiin kuluihin yhteinen laina ja ennen koronaa kullekin maalle omavastuulainansa ilman yhteispakettia korjaamaan maansa taloutta ennen koronaa.

Eli kahdenlaista lainaa – koronalainaa ja kunkin maan talouden korjaamislainaa erikseen maakohtaisena lainana.

1. Jos tämä tukilaina (172 miljardia) on todella niin loistava, niin miksi sitä ei tulla toistamaan tulevaisuudessa vastaavassa tilanteessa. Näin tulee käymään.

2. Eikö todella olisi voitu tehdä laskelmat, kuinka paljon kukin  EU-maa on kärsinyt koronapandemiasta ja kuinka paljon kukin tarvitsee lainaa korjatakseen ennen koronaa oman maansa ( huonoa ? ) talouden tilaa.

Kukin maa olisi ottanut suoraan maa/valtiokohtaisesti lainan korjatakseen omaa talouttaan omaan lukuunsa ja yhteisellä lainalla vain ja ainoastaan koronan aiheuttamiin menoihin.

3. Maailmassa on paljon ekonomisteja – jopa suomalainen Nobel-palkittu. Miksi heiltä ei tilattu laskelmia näitä laskelmia maakohtaisesti, paljonko kukin maa maa tarvitsee lainaa taloustilanteensa korjaamiseksi ja paljonko yhteistä lainaa koronan takia ?

4. Jos tämä yhteinen laina oli ainoa mahdollisuus , niin otetaanpa esimerkkejä vastaavasta tilanteesta muusta elämästä.

Metsäteoliisuus on Suomen viennin selkäranka. Kun eräs yhtiö lopetti tehtaansa, niin pääministeri vetosi yhteiskuntavastuuseen. Miksi eivät kaikki metsäyhtiöt ottaneet silloin yhteistä lainaa ja kukin olisi maksanut tasasummina lainan aikoinaan takaisin. Kun SM-liigaseurat ovat talousvaikeuksissa ilman yleisöä koronan takia, niin miksi ne eivät ota yhteistä lainaa, jota jokainen maksaa tasasummina takaisin.

5. Miten taataan, että nuo miljardit,  jotka pelastavat  ja auttavat esim. Italian  pankkeja, Saksan autoteollisuutta jne tukevat sellaisia asioita , jotka nostavat Suomen vientiä näihin maihin muuten kuin teoriassa ?

Eiköhän syynä ollut jälleen se, että ranskalaiset pankit ovat sitoutuneet italialaisiin pankkeihin ja Saksa tarvitsi myös ko. tukea.

6. Kun aikoinaan äänestettiin EU:n liittymisen puolesta, niin vedottiin maanosan turvallisuuteen ja sen ansiosta Euroopassa ei koskaan enää ole ollut sotia. Tämä on todella onnistunut käytännössä.

Mutta silloin ei sovittu, että joskus ruvetaan maksamaan yhteisiä  EU-veroja ja otetaan yhteistä EU-lainaa. Ei myös sitä, että tämän avulla Euroopasta tulee liittovaltio – ei todellakaan !

7. Kun näin törkeästi voidaan poiketa aikoinaan tehdystä sopimuksesta, niin eikö tämä muutos edellytä eduskunnalta 2/3 osan hyväksymistä äänestyksessä ?

+1
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu