Olympiastadion elämässäni

Olympiastadion on tavalla tai toisella liittynyt kymmenien tuhansien kansalaistemme elämään tavalla tai toisella.

Minun elämääni se liittyi jo 5 vuotiaana ( 1938 ) Olympistadionin avajaisissa eka kerran. Ja sen jälkeen monta , monta kertaa , mitä erilaisimmilla tavoilla. Joskus harratuksieni parissa ja joskus jopa työni kautta. Erikoista on samalla todeta, että Stadionin toinen suunnittelija on kaukaista sukua eli Toivo Jäntti. Huhu ja arkkitehtiliittojen materiaali kertovat, että juuri hän halusi rakennettavaksi tornin Stadionille.


Olympiastadion ja minä

1. Olin v. 1938 tullut makuuvaunussa ( harvinainen elämys 5 vuotiaalle ) Kuopiosta Helsinkiin isäni kanssa. Olimme mukana Olympiastdionin avajaisissa. Mieleeni jäi ihmeellinen autogiro – niminen lentävä kone – samanlainen kuin myöhemmin helikopteri. Pohjoispääty oli vielä rakentamatta ja Stadion muutenkin vielä kesken.

2. V. 1947 tulin SVUL :n Suurkisoihin Kuopiosta ” härkävaunussa ” , jossa oli meitä poikavoimistelijoita monta vaunua. Mukaan liitettiin matkan varrella uusia härkävaunuja kisoihin tulevia poikia ja tyttöjä varten. Minun kanssani samassa vaunussa tuli mukana mm. eräs Martti Ahtisaari – 4 vuotta nuorempi. Kisojen yhteydessä kävin seuraamassa monien lajien kisoja mm. nyrkkeilyä jne. Olympistadionilla kävin katsomassa yleisurheilua. Näin juoksemassa mm. sen ajan ” tähden ” Viljo Heinon. Meidän jättiesityksemme ( poikien yhteisvoimistelu ) oli Bolliksella.

3. V. 1952 sain kesätyöpaikastani ( haastemiehenä ) 3 päivän loman Olympialaisiin. Olin mukana sateessa avajaisissa ( = Rauhan enkeli ) . Kävin  yleisurheilua katsomassa ( Emil Zatopek). Erityisesti jäi mieleeni futiksesta ottelu Suomi – Itävalta. Suomi johti ottelua kauan, mutta hävisi ( oliko 4 -2 ) eikä päässyt jatkoon. Aulis Rytkönen loisti maaleillaan, pelitidoillaann ja syötöillään ottelussa. Sen seurauksena oli, että hän  lähti ammattilaiseksi Ranskaan.

4. V. 1960 tulin töihin Helsinkiin OKO :een . Jukka Salomaa houkutteli minut mukaan HJK : iin hallitukseen v. 1966. Kokoukset olivat Stadionilla Klubin toimistossa. Tästä syystäkin Stadion tuli tutuksi. Myöhemmin olin Palloliitossa monissa luottamustehtävissä ja Liiton toimisto oli myös silloin Stadionilla.

5. Ennen pitkään jouduin edustusjoukkueen johtajaksi  ( HJK ) kahteen kertaan yhteensä 10 vuodeksi. Toisin sanoen pelikausien aikana lähes päivittäin mukaan harjoituksiin Bollikselle ja Stadionin kentälle. Silloin tulivat tutuiksi kenttä, sauna, ja pukuhuoneet. Niissä erityisesti monet hauskat tapahtumat varsinkin otteluissa ja niiden puoliajalla ja sekä ennen pelejä että niiden jälkeen. Varsinkin kun oli voitettu tai hävitty ! Jouduin lohduttamaan kyynelehtivää maalivahtia ( Ajax `ille 1 – 8 ) hävityn ottelun jälkeen. Lohduttamaan Atik `ia, kun hän ei päässyt avauksessa kentälle ” kostean  huviretkensä ” takia ( Aulis – valmentaja rankaisi ). Klubin mukana joukkueenjohtajana koin kaksi Suomen Mestaruutta ( 1973 ja 1978 ). Voitte arvata, kuinka  mahdottoman  paljon muistoja jäi Stadikan pukukopeista ja peleistä sekä kotona Stadikalla.

6. Urheilumiehenä kävin katsomassa kaikki Suomen jalkapallomaajoukkueen kotipelit. Mutta koin myös Juha Väätäisen juoksut ( v. 1971 ) ja Lillakin mestaruuden ja Bryggare `n hopean ( v. 1983 )

7. V. 1989 aloitin urani ( Kummolan ehdotuksesta ) politiikassa eli Helsingin kaupungin valtuustossa. Suurin saavutukseni oli aloitteeni mukaan Talin jalkapallohalli ( v. 1992 ) monien äänestysten jälkeen. Tein myös aloitteen Olympiastadion Itäkatsomon katosta. Se ei mennyt läpi, koska silloinen kaupunginjohtaja piti Pohjoiskaarteen varastojen kunnostamista tärkeämpänä. Myös Museovirasto vastusti sitä. Toimiessani liikuntaltk :ssa ( 8 v. ) jouduin usein tekemisiin Stadioniin liittyviin asioihin.

8. Sain myös kokea surullisen kuuluisan Unkari – ottelun rankkasateessa ja HJK: n Mestarien liigan pelit ( 1998 ) .

9. Stadionilla oli taloudellisia vaikeuksia. Niinpä silloinen sen isännöitsijä rohkeni mainostoimistomme ja minun ehdotuksestani ottaa ympäri Stadionia juoksuratojen alareunaan mainoksia maksua vastaan. Nämä ensimmäiset  mainostajat olivat : osuuspankit/OKO, Valio, Hankkija ja SOK.

10. Olin työnantajani ( OKO ) toimesta sponsoroimassa Helsingin juhlaviikkoja ( Veijo Varpio ). Järjestestimme konsertin Stadionin nurmella, jossa esiintyi mm. kuuluisa tenori Placido Domingo.

11. Stadionin eri osat tulivat tutuiksi mm. siten, että HJK :n Seniorien kokoukset olivat sen ravintolassa – samoin kokoukset Urheilumuseossa.

12. Olen mahdollisesti ainoa henkilö, jonka vaalimainos on kuulutettu Stadionilla v. 1988 kunnalisvaaleissa. Paavo Einiö sen hoiti ja Anssi Kukkonen kuulutti nauhalta :  Josa osaa. Tämän toisti Iltasanomien toimittaja lehdessä : ottelusta ei jäänyt mieleen juuri muuta kuin  – Josa osaa. Stadionin aitaa reunustivat pääsisäänkäynnin verkkoaidoissa sama mainos.

Ihan kaikkea en taida muistaa iästäni ( 87 v. ) johtuen. Tässä tärkeimmät. Juttua riittäisi vielä paljon lisää, jos keskittyisin todella ajan kanssa pohtimaan kaikkia kokemuksia ja muistoja Stadionilta.

josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu