Palaako 30-vuotinen sota?

Historia tuntee 30-vuotisen sodan 1 600-luvulta. Se muistuttaa hiukan tämän päivän sotaa. Se alkoi Böömin kapinana ja jatkui  vv. 1618-1625. Sitten se levisi yhä laajemmalle Euroopassa. Siinä olivat aluksi mukana mm. Tanska, Ruotsi, ja sitten Ranska. Se päättyi viimein Westafalenin rauhaan v. 1648.

Nykyinen Ukrainan sota alkoi Venäjän ”erikoisoperaationa” eli jonkinlaisena ”kapinana.” Se rikkoi kaikkia kansainvälisiä sopimuksia. Siksi Ukrainaa ryhtyivät auttamaan EU:n kaikki maat eli Länsi sekä Yhdysvallat. Se ei vielä 30-vuotisen sodan voinut puuttua Euroopan asioihin.

Voiko 30-vuotinen sota toistaa historiaa?

Nykyisillä taisteluvälineillä se ei voine olla mahdollista. Mutta kun ns. Länsi ja Yhdysvallat tukevat Ukrainaa ”tipottain” vähän kerrasaan taisteluvälineillä, rahalla ja monella muullakin tavalla, ei nopeaa ratkaisua ole näkyvissä. Tämän päivän sota saattaa silti näillä vähän kerrallaan tehtävillä tukitoimilla kestää esim. 10 vuotta? Venäjä haluaa pitkittää sotaa mahdollisimman kauan. Se tulee aiheuttamaan jopa maailman laajuisesti (esim. Afrikan viljatoimitukset) jatkuvia hankaluuksia ko. maiden väestöjen keskuudessa mm. taloudessa ja elinoloissa. Tämä on jo nyt toteutunut monella tavalla ja lisää näiden maiden kansalaisten keskuudessa tyytymättömyyttä heidän huonontuneissa elinoloissaan. Samalla kasvavat vaatimukset Ukrainan tukemisen vähentämisestä. Samalla tukien tarve sitä vastoin kasvaa.

Tätä kehitystä Venäjä juuri toivoo ja jatkaa sotaa mm. miestappioistaan välittämättä. Samalla Ukrainan tulevaisuuden kannalta nuorten miesten menettäminen sodassa kasvaa ja surettaa. Kuten myös infran monipuolinen tuhoutuminen jatkuu ja arvorakennusten sortuminen jatkuu.

Miten sota voitaisiin lopettaa ja edellä mainitut negaatiot estää?

Vaivattomin tapa on hyväksyä heti Ukraina EU:n jäseneksi. Sitä saattaisi Putinin ystävämaa Unkari yrittää estää, vaikka EU:ssa sen vastustus voitaisiin kumota, koska ei tarvita kaikkien hyväksyntää kuten NATOssa. Sensijaan Ukrainan nopea NATO-jäsenyys kaatuisi Unkarin ja tuon toisen Putinin ystävän eli Turkin vastustukseen? Mutta jo EU:n jäsenyys saattaisi saada Putinin järkiinsä. Onhan EU:llakin pykälä puolustaa jäsenvaltioitaan.

Toinen hankalampi tapa olisi saada Ukrainan venäjämielisillä alueilla Itä-Ukrainassa aikaan tarkasti valvotut kansanäänestykset, mitkä alueista haluavat liittyä Venäjään, mitkä eivät.

Sen perusteella Ukraina luopuisi niistä osista maataan, joissa kansa haluaa todella äänestyksen perusteella liittyä Venäjään – ja päinvastoin.

josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu