Pienellä järjenkäytöllä hallitus saisi ihmeitä aikaan

En voi olla lainaamatta erään viisaan miehen laskelmia ja ehdotuksia (Paavo J – tietäjä Itä – Suomesta).

Olen tehnyt siihen omia pikkulisäyksiäni ja korostuksiani. Ihan vain siksi, että päättäjät sokeudessaan ne huomaisivat ! Eikö edes oppositio näitä älyä ?

Tähän tapaan hän julkaisi ehdotuksensa :

Tällä viikolla luin lehdestä Suomalaisen Työn Liiton mainoksen, jossa kerrottiin, että jos jokainen suomalainen lisäisi kuukausittain suomalaisen työn tulosten (palvelut/tavarat) ostoksia 10 eurolla, se merkitsisi 10  000 uutta työpaikka vuositasolla. Tästä on helppo laskea, että yhden työpaikan lisäämisen lisäpanostustarve kysyntään on 66 000 euroa. Itse olen nähnyt kansantalousihmisten käyttävän lukua, jonka mukaan yhden työpaikan lisäys syntyy 75 000 euron uudella rahalla kansantalouden kysyntään.

Tältä pohjalta seuraavaa mietintää….

HALLITUS JA TYÖLLISYYDEN NOSTAMINEN

Hallitus pyörii päivä toisensa jälkeen eläkeputken, paikallisen sopimisen jne kimpussa työllisyystason nostamiseksi ikään kuin työllisyys nousisi näillä tempuilla. TYÖLLISYYDEN NOUSEMISEEN ON VAIN YKSI KEINO SILLOIN KUN PUHUTAAN YKSITYISTEN ALOJEN TYÖPAIKOISTA. Se keino on kysynnän lisääminen (niin kotimaisen kuin ulkomaisen, niin palvelu kuin tavaratuotannon aloilla). Yksikään työnantaja ei pidä ihmisiä töissä, jos tehdylle työlle ei ole ostajaa. Jos ihmisiä on liikaa, ei eläkeputken poistaminen lisää työpaikkoja. Jos tähän saakka vähentämistarve on sosiaalisista syitä (aivan oikein) kohdistettu eläkettä odottavaan henkilöön, vastaavassa tilanteessa – ilman eläkeputkea – vähentäminen tehdään muilla perusteilla. Siis lisääkö putken poistaminen työpaikkoja. Ei todella. ( Olen aivan samaa mieltä hänen kanssaan – miksi oppositio ei tätä ymmärrä ja vetoa siihen ? = lisäykseni )

Todella tehokas tapa lisätä kansantalouden kysyntää (siis luoda potentiaalisia työpaikkoja) olisi työeläkejärjestelmän kertaluonteinen kuoppakorotus. SIIS KOROTUS, JOLLA NOSTETTAISIIN KUNKIN ELÄKKEELLÄ OLEVAN ELÄKE SILLE TASOLLE MIKÄ SE OLISI, JOS TAITETTUA INDEKSIÄ EI OLISI OTETTU KÄYTTÖÖN LAINKAAN. ( Lukisipa nykyinen ja ex – pääministeri Lipponen tämän = lisäykseni ). Jo vuonna 1995 tai sitä ennen eläkkeelle jääneiden jälkeenjääneisyys verrattuna puoliväli-indeksiin ja siis kuoppakorostustarve olisi 20,1 % ja tämän joukon keskieläke nousisi runsaat 255 euroa per kuukausi (1268 eur * 20,1 %). Vastaavasti vuonna 2018 eläkkeelle jääneen korotus olisi vain 0,5 prosenttia eli alle 9 euroa per kuukausi (1700 eur *0,5%). MUTTA ONHAN HÄN ELÄKKEELLE JÄÄTYÄÄN SAANUTKIN ELÄKETTÄ NOIN 1700 EUROA PER KUUKAUSI.

Kuoppakorotusratkaisu olisi luonnollisesti eläkejärjestelmää ajatellen aleneva eli degressiivinen.  ( Eläkkeelle jäämisvuodesta riippuen  = lisäykseni ). Jokaisen poisnukkuneen osalta korotusvaikutus nollaantuisi. Tällä ratkaisulla jäisi eläkejärjestelmästä huolta kantaville aikaa kehittää taas uusia ratkaisumalleja järjestelmän turvaamiseksi myös eläkeläisten aseman parantamisen mielessä. ( palaamista 50/50 indeksiin  = lisäykseni).

Tämän turvaamisen kannalta kannattaa muistaa, että eläkerahastot ovat paisuneet vuoden 1995 BKT-tasosta 36,9 % tasoon 92,1 % vuonna 2019. ( sijoitustuotot mukaan lukien  = lisäykseni )

KUOPPAKOROTUKSESSA keskimääräinen kaikkien eläkkeen saajien kertakorotus olisi laskelmieni mukaan noin 7 % eli pyöreästi 2 miljardia euroa per ensimmäinen vuosi. ( vrt. rahastojen kasvu keskimäärin 20 vuodessa 7.5 miljradia/vuosi ).ELÄKKEENSAAJAN HIRMUISEN KORKEA MARGINAALIVEROASTE HUOMIOIDEN TUOSTA 2 MILJARDIN SUMMASTA VEROTTAJA OTTAISI 700-800 MILJOONAA EUROA. TÄSSÄ OLISI SITTEN SE RESURSSI, JOLLA VOITAISIIN KOROTTAA KAIKKEIN PIENITULOISIMPIEN KANSAN- JA TAKUUELÄKKEEENSAAJIEN ELÄKKEITÄ.

SITÄ PAITSI, TÄMÄN JOUKON (kansan- ja takuueläkkeensaajat) VEROTUS ON LÄHES NOLLA, JOTEN JOKAINEN LISÄEURO LISÄISI KANSANTALOUDEN KYSYNTÄÄ. Tuo noin 2 miljardin euron ruiske kansantalouden kysyntään synnyttää talousoppineiden laskelmien mukaan noin 25 000 työpaikkaa. Suomalaisen Työn Liiton kaavan mukaan työllisyysvaikutus 2 miljardin euron lisäkysynnässä synnyttäisi 30 000 työpaikkaa.

 

Kysyisinkin, mikä estää tällaisen ratkaisun tekemisen vai estääkö mikään?

 

Terveisin hyvän viikonlopun toivotuksin

Paavo

Kysynkin, missä kohtaa Paavo J on maamme taloustieteilijöiden mielestä väärässä ??


LISÄYS, KOMMENTEISSA MAINITTU TAULUKKO:

josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu