Soikea futispallo?

motto: pallo on pyöreä sanotaan, mutta silti se loi kaksi sydämetöntä maalia

Suomalaisten futisfanien vuosikymmeniä jatkunut unelma futiksemme arvostuksen nousemisesta ansaitsemaansa arvoon tässä maailman suosituimmassa ja suurimassa lajissa toteutui vihdoinkin v. 2021. Itse olen odottanut maamme A-maajoukkueen pääsyä MM-kisoihin vuodesta 1946 sotien päätyttyä (14-vuotiaana ) ja EM-kisoihin vuodesta 1960 lähtien.

Jalkapallosta ei ole tähän asti kirjoitettu ja puhuttu kansalaistemme jokapäiväisessä elämässä milloinkaan näin runsaasti. Joukkueemme selviytyminen kisoihin johtui hyvästä joukkueesta ja taitavasta valmentajasta (Markku Kanervasta). Hän johdatti aikoinaan jo vuosia sitten 21 – vuotiaiden joukkueemme arvokisoihin. Kun aikaisempi joukkueemme valmentaja (Paatelainen) joutui ” joulukuusitaktiikkoineen ” eroamaaan, ehdotin hyvin tuntemaani (Kanerva)  julkisesti (Urheilulehdessä kirjoitukseni = leike tallella) häntä joukkueemme valmentajaksi. Silloinen Palloliiton johto valitsi kuitenkin ruotsalaisen tv-selostajan ?

Nykyinen joukkueemme osoitti peleillään ansainneensa paikkansa kisoihin. Tämän lisäksi pelaajamme osoittivat dramaattisessa Tanska-pelissä rehdin ja urheilullisesti sivistyneen käytöksensä. Samoin myöhemmin harjoituspaidoissa kunnioituksensa tanskalaispelaajalle – samoin Huuhkajien fanit ko. pelissä!

Kaksi kertaa pallo tuntui olevan soikea

Ottelussa Venäjää vastaan joukkueemme osoitti heti pelin alkaessa, että se antaa kaikkensa jo heti alusta alkaen. Ensi minuuteilla puolustajamme (Raitala) riisti pallon vastustajalta ja muutaman askeleen jälkeen hän syötti pallon maalille. Siellä kärkipelaajamme (Pohjanpalo) syöksyi palloon kahden venäläispelaajan takaa ja välistä puskien pallon maaliin. Hetken kuluttua turvauduttiin tuomioiden oikeellisuutta valvoman VAR `in puoleen. Siellä istui 2 -3 tuomaria, jotka videoviivan perusteella totesivat maalin paitsioksi. Hollantilaistuomari Danny Makkelie) vihelsi maalin paitsioksi. Koska tuon viivan mukaan pelaajamme oli ” nenän ” verran yli viivan – siis saadessaan pallon – ei silloin, kun syöttö lähti toisen pelaajamme jalasta. Näin maali hylättiin! Sen takia emme päässeet jatkopeleihin .

Seuraavissa peleissä ( mm. Unkarin pelissä ) hyväkyttiin aivan vastaavanlainen päällä tehty maali.

Kymmenien kertojen loistopelastusten jälkeen yksi lipsahdus

Maalvahtimme( Hradecky) oli lukuisien peliemme aikana tehnyt lähes kymmeniä ratkaisevia torjuntoja ja pelastanut joukkueelleen joko vähintään tasapelin tai voiton. Tanska-ottelussa hän torjui muun muassa rankkarin. Samoin estänyt näissä EM-otteluissa monta kertaa käsittämättömän refleksin avulla maalin.

” Soikea ” pallo

Belgia pelissä vastustajan pääpusku ohjautui tolppaan. Jos se olisi osunut maaliin sisemmälle – ei tolppaan, maalivahtimme torjui sen loistavalla heittäymisellään. Nyt pallon osuttua ensin tolppaan se kierteen ansiosta ohjautui maalin sisään päin ja veskarimme oli jo vaikeassa syöksyasennossaan käsi voimattomana yritettävä nyrkkeillä se ulos maalista. Se menikin omaan maaliin. Silloin tuntui toisen kerran, että pallo voi olla soikea !

Kuka vastaa minulle, millainen paitsiosääntö nykyisin on ?

Toivoisin, että joku omista valiotuomareistamme kertoo minulle, onko paitsiotilanteessa ratkaisevaa – syöttöhetki eli hetki, jolloin pallo syötetään vai hetki, kun pelaaja saa pallon?

Jos se on syöttöhetki – kuten minulle on opetettu – niin silloin hollantilaistuomari ja VAR tekivät virheen ja me menetimme jatkopaikan. Pelaajamme tuli kahden venäläispelaajan välistä ja takaa. Venäläispelaaja (n:o3) oli pelaajaamme lähempänä maalia, kun pallo syötettiin maalille.

Kaksi kertaa futispallo olikin ” soikea ” !

+1
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu