Uusi pankkituote?

Pankit tekevät nykyisin varsin hyvää tulosta. Se johtuu muun muassa korkomarkkinoiden hyvistä tilanteista. Mutta myös siitä, että asiakkaiden pankkikäyttäytyminen on muuttunut ihan mahdottomasti kymmeninä viime vuosina – tietokoneiden ja niiden käytön ansiosta. Mutta siitä huolimatta on satojatuhansia sellaisia pankkien asiakkaita, jotka ovat tyytymättömiä.

Erityisryhmänä ikäihmiset eli seniorit (esim. yli  75 vuotiaat) – kutsutaanpa heitä millä nimellä hyvänsä.

Konttoreiden aukioloajat ovat liian lyhyet, kukaan ei vastaa puhelimeen, kun pankkiin soittaa. Siihen jätettyyn viestiin ei yleensä vastata. Ne ovat pankkipalvelun kannalta tosi tärkeitä asioita. Jotkut ovat joutuneet jonottamaan puhelimessa jopa kaksi tuntia! On olemassa myös todella satoja tuhansia pankkien asiakkaita, jotka eivät voi käyttää nettiä. Joko ei ole varaa ostaa konetta tai ei osaa käyttää sitä. Tämä koskee juuri ikäihmisiä eli veroja maksavia eläkeläisiä.

Lastenko apuko on ainoa keino hoitaa pankkiasioitaan?

Aikuisten lasten on pakko ryhtyä hoitamaan vanhempiensa pankkiasioita, vaikka he pystyisivät ja haluaisivat hoitaa niitä mieluusti itse. He eivät saa sellaista pankkipalvelua, jota haluaisivat. Mutta pankit eivät taas sitä halua. Syntyy usein tilanteita, jolloin ikäihmiset ja heidän lapsensa joutuvat harkitsemaan, pitäisikö koko perheen vaihtaa pankkia?

Uusi pankkituote – senioreille?

Vuosikymmeniä sitten pankkien johtajat olivat ”suuria herroja” yhteiskunnassamme. He istuivat omassa hienosti kalustetussa huoneessaan konttorissaan.

Virkailijat olivat siihen aikaan kuin alamaisia – ei työtovereita. He yleensä valitsivat, milloin kullakin asiakkaalla oli mahdollisuus – ei oikeus – häiritä johtajaa. Erittäin usein kävi niin, että jo vuosikausia töissä ollut pankin asiakas, jonka jopa vanhemmat olivat olleet aina myös  ko. pankin asiakkaina, joutui lainaa pyytäessään täysin johtajan mielivallan kohteeksi. Varsinkin silloin, kun jostakin kummallisesta syystä johtaja kieltäytyi myöntämästä lainaa riittävistä takuista huolimatta.

Eräs pankeista oivalsi tämän monille tutun tilanteen 1970-luvulla. Se (ne) perustivat sopimuksen kaikille asiakasryhmille. Kun solmi ko. sopimuksen ja keskitti kaikki pankkiasiansa ko. pankkiin,  niin se takasi varman lainan mm. opiskeluun, yrityksen perustamiseen, lomaan ja palkankesketykseen (sairaus, lakko yms). Muut pankit halveksivat aluksi ko. sopimusta ja Suomen Pankki kielsi jopa sen markkinoinnin. Pari vuotta myöhemmin kaikki muutkin pankit perustivat kuitenkin samantapaisen asiakassopimuksen. Mutta ekana sopimusta tarjonneeseen pankkiin siirtyi muista pankeista yhä enemmän asiakkaita – varsinkin kaupunkien palkansaajista. Siitä alkoi lopullisesti aikoinaan maalaisten pankkina pidetyn pankin kehitys nykyisin Suomen suurimmaksi koko kansan aikamme pankiksi.

Olisiko nyt uuden pankkisopimuksen aika eli seniorisopimus?

Edellä mainituista palveluongelmista johtuen jokin pankeistamme voisi perustaa seniorisopimuksen. Hänen pitäisi silloin siirtää kaikki pankkiasiansa ko. pankin konttoriin. Se takaisi sen solmineelle pankin konttorissa paikan päällä tapahtuvan, laadukkaan palvelun. Se vapauttaisi ikäihmiset orjuuttamasta pakolla nettipalveluun. Voitaisiin sopia ko. senioreille aina, tietty, sama  päivä kuukaudessa ja kelloaika, jolloin hän voi aina käydä pankissa halutessaan henkilökohtaisesti hoitamassa pankkiasiansa ilman lastensa tai toisen henkilön apua. Silloin kun hän ei muiden apua halua tai tarvitse? Mieluiten sopimuksen mukaan aina saman virkailijan kanssa, jos mahdollista. Joka kertaa varten varataan riittävästi aikaa henkilön pankkiasioiden tarpeen mukaan. Samalla seniorin koko perhe eli lapset voisivat samalla siirtää kaikki pankkiasiansa ko. pankin heille sopivaan konttoriin. Eli tulla saman kyseisen pankin asiakkaisiksi. Potentiaalisia senioriasiakkaita on satoja tuhansia, mikä kiinnostaisi varmasti kaikkia pankkeja kuten aikoinaan op-sopimus.