Uusi työeläkejärjestelmäkö?

Monella taholla ollaan huolissaan, että työeläkevarat eivät muka riitä? Olemme kaikki yhdessä jo tähän mennessä työeläkemaksuilla ja niiden tuotoilla saaneet rahastot jo jättisuuriksi eli yli 240 miljardiksi. Se on n. 98 % bkt:sta. Ulkomainen professori (Torben M. Andersen) – jopa ulkomailta maksua vastaan – ja meillä tietysti ETK ja omat ”profeetat” – ovat kokonaan unohtaneet, kuinka paljon keräämämme rahastot ovat jo tähän mennessä tuottaneet. Pienelläkin korolla, johon suurimmat yhtiömme (esim. Ilmarinen, VARMA, ELO jne.) ovat pystyneet muihin vastaaviin verrattuna. Esim. KEVA on jatkuvasti vuodesta toiseen saanut pari prosenttia paremmat tuotot sijoituksilleen. Siksi nuo muut ovat menettäneet jatkuvasti – ehkä kymmeniä miljardeja esim. kymmenen viime vuoden aikana sijoitustoimissaan.

Rahastot kasvavat korkoa korolle niin suureksi, että tulevaisuudessakin pystytään maksamaan työeläkkeet. ETK:n laskelmienkin mukaan v. 2085 ne olisivat yli 700 miljardia ja isommalla tuottoprosentilla 1 000 miljardia. En malta olla muistuttamatta Lipposen hallituksen pelkoa, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä – rahat evät riitä. Siksi muutettiin puoliväli-indeksi taitetuksi karmein seurauksin. Nyt he ovat eläkkeellä ja hulppeat rahastot tuottavat edelleen miljardikaupalla lisää rahastoihin.

Millainen voisi sitten olla parempi järjestelmä?

Parasta olisi, että yhtiöt fuusioidaan ja työeläkkeitä hoitaa yksi yhtiö + KEVA eli kuten KELA . Sen nimi voisi olla TYEL. Tähän viittasi epäsuorasti prof. Keith Ambachtseer v. 2013 ihmetellessään, miksi meillä on yhtä asiaa eli työeläkkeitä hoitamassa liian paljon yhtiöitä. Ihmetteli myös ,miksi ne saavat sijoituksilleen huonompia tuottoja kuin vastaavat yhtiöt muualla?

Nykyinenkin on hyvä, jos muutetaan työeläkeindeksi nykyisestä puoliväli-indeksiksi ja maksetaan eläkeläisille kuoppakorotus kerralla edes vuodesta 1995 lähtien. Siihenkin on varaa ihan pienelläkin tuottoprosentilla, koska silti rahastot kasvavat.

Nykyinen taitettu indeksi köyhdyttää työeläkeläisiä sitä enemmän, mitä kauemmin he ovat eläkkeellä. Tämä työindeksin muutos elvyttäisi talouttamme lisäämällä kulutusta ja verotuloja, saisi aikaan uusia työpaikkoja ja niistä lisää veroja ja työeläkemaksuja. Oli pakko taas toistaa edellämainitut perusasiat.

Tässä uudessa ehdotuksessani maksaminen jatkuisi samalla tavalla kuin nyt eli työnantaja pidättäisi palkasta työeläkemaksut yhtiöihin. Nykyiset yhtiöt jäisivät toimimaan entiseen tapaan. mutta ne eivät kilpailisi enää kuten nyt lain vastaisin keinoin yrityksistä. Siksi niiden kulut pienenisivät. Yhtiöt kilpailisivat vain sillä, millä niistä on parhaat henkilöt maksamiemme työeläkemaksujen sijoittamisessa. Selliaisiahan löytyy kuten KEVA on osoittanut.

Suurin muutos olisi – palkansaajat valitsevat itse työeläkeyhtiönsä ja pikkuosastasta sijoitustuotoista maksetaan eläkeläisille bonuksena.

Miten nykyistä voisi muuttaa?

1. Työeläkeyhtiön, johon työeläkemaksut maksetaan, saisi päättää toisin kuin nyt työnantajan asemasta palkansaaja itse. Hänellehän eläkkeet aikanaan maksetaan.

2. Kunkin yhtiön pitäisi maksaa lain perusteella esim.20 % sijoitustuotoistaan ” bonuksena ” omille eläkeläisilleen eli ex-palkansaajille. Loput 80 % tuotoista pannaan rahastoihin.

3. Kunkin eläkkeensaajaan ” bonuksen ” suuruus noudattaisi samaa prosenttia kuin hänen aikoinaan maksamansa työeläkemaksun prosentti oli viimeisessä palkassa.

Tai kaikille saman prosentin mukaan.

4. Tästä hän maksaisi veroa oman veroprosentinsa mukaan.

5. Palkansaaja voisi halutessaan muuttaa valitsemansa työeläkeyhtiön esim. 3 -5 vuoden ?? välein. Valintaperusteena olisi, mikä näistä eläkeyhtiöistä on saanut tuona aikana parhaan tuoton sijoituksilleen. Jokainen voi tietysti pysyä edelleen alkuperäisessä työeläkeyhtiössään. Mutta aktiivisimmat ja aikaansa seuraavat eläkeläiset voisivat tarkastella eri yhtiöiden saamia sijoitustuottoja ja toimia sen mukaan. Ko. vaihtoajankohtaan saakka maksetut työeläkemaksut ja siihen mennessä kertyneet tuotot siirrettäisiin könttäsummana aikaisemmasta yhtiöstä tuohon uuteen yhtiöön. Nykytietekniikalla onnistuu. (Onhan jokaisesta verotiedot ja Omakanta-terveystiedoista.)

6. Näin syntyisi aito kilpailu yhtiöiden välille. Kukin yhtiö pyrkisi saamaan parhaan mahdollisimman tuoton sijoituksilleen. Työeläkemaksuja ei menisi nykyiseen tapaan ylisuuriin kuluihin kuten nyt lain vastaiseen kilpailuun, koska nyt yhtiöt kilpailisivat palkansaajista eikä yrityksistä.

7. Samalla yhtiöt pyrkisivät toimimaan kukin mahdollisimman pienillä kuluilla – niiden ei tarvitsisi pullistella komeilla toimitalopalatseilla.

8. Nykyiset tietojärjestelmät antavat mahdollisuuden seurata kunkin palkansaajan kohdalla työeläkeyhtiöille paljonko kullekin on kertynyt eläkettä tuottoineen yhtiötä vaihdettaessa. Ja Samoin määritellä sijoitustuotot ja bonukset kunkin asiakkaan kohdalla.

9. Yhteisvastuu yhtiöiden välillä säilyisi entiseen tapaan. Se takaisi, että muut yhtiöt tulevat apuun, jos jokin niistä joutuisi konkurssiin.

 

0
josajantti

Josa Jäntti on eläkkeellä oleva ekonomi, entinen Helsingin kaupunginvaltuutettu ja HJK:n kunniajäsen. Hän on Senioriliike ry:n jäsen ja vaikuttaja, ja tarkastelee yhteiskuntaa usein eläkeläisen näkökulmasta. Työuransa aikana hän on vastannut OKO:n valtakunnallisesta markkinoinnista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu