Kuntavaalit ovat hallitusvaalit

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset saavutti maan toiseksi suurimman eduskuntapuolueen aseman 39 kansanedustajanpaikallaan. Ensimmäistä kertaa vaalihistoriassa puolue nousi myös kokonaisäänimäärältään maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Kaiken kukkuraksi äänimääräero suurimpaan puolueeseen nähden jäi vain muutamaan tuhanteen ääneen ja paikkamääräerokin ainoastaan vaivaiseen yhteen paikkaan.

Krooninen kannatuskato keskustalla

Viime edeskuntavaalien ainoa ja samalla myös suurin häviäjä oli keskustapuolue, mikä koki koko olemassaolonsa ajan suurimman rökelevaalitappion – kaikkiaan peräti 18 kansanedustajapaikan karvaan
menetyksen, minkä vaalituloksen kanssa kipuilu puolueessa jatkuu edelleen.
Parlamentarismin ja demokratian pelisääntöjen sekä vakiintuneiden politiikan pöytätapojen mukaisesti normaalisti vaalien voittajat muodostavat hallituksen ja vaalitappion kärsineet puolueet siirtyvät oppositioon. Tämä onkin oikeus ja kohtuus, sillä kansan tahtoa ja äänestäjien ääntä on nöyrästi kuunneltava.
Tässä suhteessa viime eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa tehtiin tähän sääntöön sellainen poikkeus, että maan toiseksi suurin ja vaalien voittajiin lukeutuva PS kylmästi sivuutettiin ja hallitukseen nostettiin yksiselitteisen selvän murskavaalitappion kokenut keskustapuolue. Hallituksen pönkäksi keskusta oli sopivan pieni ja jo alkuun oli selvää se, että vihervasemmistomme kelkassa sille jäisi hallituksessa vain statistin rooli.

Hillittömän hillotolppahimoinen kepu

Keskustapuolueen kannatuslaskun kujanjuoksua on jatkunut eduskuntavaaleista saakka eikä sitä ole saatu katkaistua edes skippaamalla puheenjohtajan paikalta Kulmuni poliittiseen kierrätykseen ja nostamalla cityliberaali Saarikko tilalle. Oikeastaan tällä toimenpiteellä puolue joutui vain ojasta allikkoon. Tehtiin syöttö suoraan PS:n lapaan.
Perusongelmana keskustassa on kenttäväen ja puolue-eliitin välillä ammottava kuilu. Kentän puurtajat eivät hyväksy sitä, että puolueen kannatuskehitys uhrataan suppean saalistajajoukon ja mittavan avustajakaartinsa talousetujen vuoksi. Suuri osa keskustan omasta jäsen- ja kannattajakunnasta olisi pitänyt oikeana sitä, että puolue olisi jäänyt oppositioon laittaakseen siellä itsensä kuntoon.

Kokoomus opposition nurkassa

Edessä oleviin kuntavaaleihin käydään tilanteessa, missä PS on gallupjohdossa yli 20 prosentin kannatuksella. Ei-sosialististen puolueiden joukossa kokoomus on hyytynyt oppositiossa Perussuomalaisten varjoon ja keskusta on kutistunut vain keskisuureksi puolueeksi painien vihreiden kanssa samassa sarjassa kymmenen prosentin kannatustasolla. Vihreiden ja keskustan kannatus riittää hädin tuskin enää yhdessäkään Perussuomalaisten tasolle.
Uusimmassa Yle:n mielipidetiedustelussa Perussuomalaisten kuntavaalikannatukseksi on mitattu 18,8 prosenttia, kun puolueen kuntavaalikannatus vuoden 2017 kuntavaaleissa oli 8,8 prosenttia. Nousua on siis huikeat ja ennennäkemättömät 10 prosenttiyksikköä!

Kaadetaan painajaishallitus kuntavaaleissa

Perussuomalaisten kannattajaprofiili on ainutlaatuinen. Sotien jälkeen Suomessa ole ole ollut koskaan puoluetta, mikä PS:n tapaan on ollut yhtä aikaa suosituin niin työväestön, alempien toimihenkilöiden, työttömien, yrittäjien kuin maanviljelijöidenkin piirissä.
Jokainen politiikasta vähänkään perillä oleva tietää sen tosiasian, että riittävän suuren kuntavaalitappion jälkeen keskusta ei tule lähtemään seuraaviin eduskuntavaaleihin häviämään vielä lisää sille kalliiksi kokeiluksi käyneestä hallitusseikkailusta käsin. Mikäli keskusta kokee kuntavaaleissa nöyryytyksen, se lähtee vaalien jälkeen hallituksesta ja kaataa sen lähtiessään.
Kuntavaalit ovat siis juuri tässä poliittisesti herkullisessa tilanteessa ennen kaikkea hallitusvaalit ja vasta toissijaisesti muutosvaalit kuntakentässämme. Tosin molemmat on mahdollista aikaansaada kertarytinällä.

Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava!

Joukamo Kortesalmi (ps.)
kaupunginvaltuutettu