Kuusamo purkumanian pihdeissä

Perussuomalaisten kuusamolainen kaupunginvaltuutettu Joukamo Kortesalmi peräänkuuluttaa Kuusamon rakennuskulttuuriin kestävyyttä, pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta sekä taloudellista realismia.

Kuusamosta on muodostunut vajaassa vuosikymmenessä, kuten minua on kunnallis-valistettu – positiivisesti ajateltuna – purkutoimialan paratiisi. Ydinkeskustan keinotekoinen kasvojenkohotus on kilpistynyt, kesken olevaa epäonnistunutta Kitkantien katuremonttia lukuunottamatta, lähinnä vaille käyttöä jääneiden liikekiinteistöjen alas saneeraukseksi kuntalaisten kustantamana.
Kitkantiestä on saatu muodostetuksi sieltä täältä summamutikassa rakennuksia purkamalla vain torahammastori vailla katkeamatonta elämää. Normaaliolosuhteissa purkaminen tapahtuu uuden rakentamisen tieltä, mutta Kuusamossa sitä ei ole näköpiirissäkään, paitsi valtaklikin katteettomissa kangastuksissa ja peittelemättömissä päiväunissa.

Rakennuskanta kuvaa kehityskulkua

Poltettu ja palanut Kuusamon keskustaajama, missä siis on perin vähän vanhaa raken-nuskantaa jäljellä, on saatu jälleenrakennuksen jäljiltä ränsistymään muutamassa vuosikymmenessä.
Vuosikymmenten saatossa olen kierrellyt maatamme ristiin rastiin eri työtehtävien parissa ja yritystoimintani tiimoilta ja olen omin silmin sekä konkreettisesti nähnyt sen tosiseikan, että kasvukeskuksissa ja elinvoimaisilla alueilla vanhallakin rakennuskannalla, monin verroin Kuusamoa iäkkäämmälläkin, on sellaista käyttöarvoa, että paikat pidetään kunnossa.
Osin on kyse myös arvostuseroista, mutta suurin tekijä tässä kaikessa on rahan mahti ja sen ohjausvoima, mikä kehitysalue-Kuusamossa on vähintäänkin lakannut vaikutta- masta. Markkinataloutemme täällä on rikki. Lähestulkoon mitään ei tapahdu ilman tukiaisia tai avustuksia. Kitkuttelu jatkuu Kitkantielläkin.

Elinvoima edellyttää vakaata väestöpohjaa

Mikä Kuusamon ongelmien juurisyy on? Oikeastaan perimmiltään se on se, että sitä syytä ei saisi edes hakea tai siitä puhua. Ja, jos syyllisiä halutaan, niin sitä viittaa kunnallistarjoillaan hyvin herkästi kiinteistönomistajien harteille. Eivät kiinteistöjen omistajat suinkaan tässä ole syyllisiä, vaan sijaiskärsijöitä. He ovat vain omaisuudellaan joutuneet maksumiehiksi väärästä ja virheellisestä kuntapolitiikasta. Pääosin vieläpä aivan muiden tahojen harjoittamasta.
Siihen villakoiran ytimeen palatakseni, raha tässä on se syypää. Lähinnä sen puute ja toisaalta pääomiin kiinteästi liittyvä tuottovaatimus. Raha ja rahamiehet sekä pääomapiirit ovat Kuusamossa laittaneet rahahanansa kiinni, koska ostovoimamme on kutistunut oleellisesti. Investointeja ei tietyille alueille tehdä, koska niiltä puuttuu eräänlainen investointisuoja: takuut ja vakuudet siitä, että käyttöä, kysyntää ja arvonnousua olisi jatkossakin. Sijoitettujen varojen täytyy näet olla inflaatiolta suojattuna ja niihin kohdistuvat kohtuulliset tuotto-odotukset, koska rahalla on aina korkovaatimus.

Supistumisen kierre katkaistava

Ei kaikkea Kuusamon nykyistä rakennuskantaa voida pitää yllä enää tilanteessa, missä paikkakunnalta on poistunut vain neljännesvuosisadassa lähestulkoon koko Taivalkosken väestömäärän suuruinen asujaimisto. Purkamispäätöksissä yksityiset omistajatahot taas tasapainoilevat vuotuisten kiinteistöverokulujen, liittymämaksujen ja ylläpitokustannusten sekä sen välillä, mitä kustannuksia rakennuksen purkamisesta aiheutuu.
Elinvoimaisilla alueilla tontin arvo on yleensä suurempi kuin sen päällä olevan purkukuntoisen rakennuksen. Tällöin rakennuskannan tullessa elinkaarensa päähän, ei sen purkaminen ole minkäänlainen ongelma. Kysyntä taas pitää huolen siitä, että tyhjentynyt tontti saa pian uuden täyttäjän yllensä.
Kuusamon kaltaisten tyhjenevien paikkakuntien kestovaivaksi on muodostunut vallitseva näköalattomuus ja supistumisen kierre, missä alueen ostovoima ei riitä edes siihen, että nykyinen rakennuskanta kannattaisi pitää kunnossa – saati siihen, että olisi mielekästä purkaa ja investoida uuteen.

Arkirealismia kehiin

Kaiken päätöksenteon pitää pohjautua realismiin. Erityisesti näin on silloin, kun toimitaan yhteisten varojen kanssa. Kaikenlainen toivottomien tuulentupien rakentelu on vain osoitus kunnallisvastuuttomuudesta. Kun Kuusamon kokonaisväkimäärän ennustetaan 20 vuoden päästä vuonna 2040 olevan ainoastaan 12.000 asukasta, niin on täysin vastuutonta laatia kaupunkistrategioita silkalle satukirjapohjalle jonkin kuvitteellisen ja hatustatempaistun 25.000 asukkaan varaan.
Kuusamossa olisi kiireen vilkkaa keskityttävä siihen, mitä edes nykyisen asukasmäärän säilyttäminen edellyttää. Käsien ja voimavarojen levittelyllä mahdottomuuksiin saakka lopulta vain viemme mahdollisuudet vähäisimpienkin korjausliikkeiden tekemiseltä. Säilyttämisen arvoinen on säilytettävä, mutta kaikelle pitää silti olla myös käyttötarkoituksensa ja selkeä tarve olemassa.
Aina, kun on sekä käyttöä että kysyntää, on olemassa selkeä motiivi pitää vanhat paikat kunnossa ilman korjausvelan syntymistä sekä myös rakentaa uutta.
Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava!

Joukamo Kortesalmi (ps.)
kaupunginvaltuutettu

joukamokortesalmi

Perämetsien mies, joka vastustaa viimeisen asti kaikkinaista metsäholhousta. Maaseudun metsätalousyrittäjä ja jatkojalostaja, jolle metsänkasvatus on: ammatti, elinkeino, työ, harrastus ja intohimo. Kaupunginvaltuutettu.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu