Metsissämme muhkeat mahdollisuudet
Kuusamon merkittävin elinkeinotoimiala on metsäklusteri. Se on ollut sitä hyvän aikaa ja varsin hiljaa asemastaan. Jopa niin vähäeleisesti, että hyvin useat kuvittelevat erheellisesti monin verroin sitä äänekkäämmän matkailuelinkeinon olevan se suurin ja kaunein. Toki matkailu tulee sitten kakkosena, eikä sekään tietysti ole mitenkään vähämerkityksinen.
Metsien omistuspohja Kuusamossa on laajaa niin suoran metsämaanomistuksen kuin yhteismetsäosuuksienkin kautta. Näin metsien hyödyntämisen tuotot ja niihin perustuvat vapaa-ajanvieton riemutkin heijastuvat täällä hyvin laajoihin kansalaispiireihin. Metsien hakkuut tuovat paitsi suoria puukauppatuloja omistajilleen, myös erittäin laajat heijastusvaikutukset: kuljetuksiin, koneurakointiin, taimituotantoon, metsien hoitotöihin ja moninaiseen jatkojalostukseen – unohtamatta metsäneuvontapuoltakaan.
Ekovainolaiset yksityismetsiemmekin kimpussa
Metsävaramme ovat siitä poikkeuksellista tuotantokoneistoa, että ne ovat jo olemassa ja kasvavat huonollakin hoidolla. Kaiken lisäksi lisää elinvoimaa on jo valmiina pystyssä odottamassa harvennus-, hoito- ja hakkuurästien poistamista. Koko kansantaloutemme hyötyisi huomattavasti, mikäli metsiemme tuotto kyettäisiin keräämään nykyistä tarkemmin ja kokonaisuudessaan talteen.
Valitettavasti maassamme mellastavat nyt sellaiset vastuuttomat voimat ja tahot, joista itsestänsä ei ole taloutemme kasvattajiksi ja jaettavan synnyttäjiksi.
Ekovainolaiset ovat alkaneet hillumisensa jo yksityismetsissämmekin. Koppakuoriaisia katsellaan ja lahopuuta ollaan löytävinään sieltä ja täältä. On unohdettu se, että monen nappaskenkämaisterin ja päivystävän dosentin opinnot on maksettu sukutilan puukauppatuloilla. Harva heistä on tainnut niitä itse tienata ainakaan metsänistutuksen palkkatuloilla, vaikka muodikkaassa ilmastonmuutosahdistuksessa kuinka moraaliposeerataankin.
Metsiemme museointi pysäytettävä
Vahvasti vientiriippuvainen Suomi elää edelleenkin metsistään. Se metsäelanto tulee merkittävältä osin puuntuottamisesta. Myös ilmastonmuutoksen torjuntatyössä kasvavat metsäkuviot ovat pääroolissa. Koko metsänkasvatuksen pääideana on puuston yhteyttämistoiminnan edistäminen. Kun kasvu hiipuu, on päätehakkuun aika ja uuden puusukupolven perustamisen hetki.
Metsissämme muhii mahtavat mahdollisuudet elinvoimaisuutemme edistämiseen. Ne on vaan otettava sieltä kauttaaltaan hyötykäyttöön metsiemme museoimisen sijaan. Kuusamon kehityskaaren kääntäminen kurjistumiskierteestä kukoistukseksi edellyttää aikaisempaa selvästi suurempaa panostusta metsäklusteriimme. Koko ketju alkutuotannosta tieverkostoihin ja jatkojalostukseen kaipaa oikeata arvostusta ja riittäviä yhteiskunnan tukitoimia.
Muutoin olen sitä mieltä, että Kuusamo on pelastettava!
Joukamo Kortesalmi (ps.)
kaupunginvaltuutettu
Tässä on siis talousmetsänäkökulma. Muitakin näkökulmia on. Esimerkiksi hyvä tattimetsä, jonka sato viedään Italiaan, tuottaa kansantaloudelle enemmän tuottoja kuin puiden myynti sahalle 80 vuoden välein.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta kun tatteja kasvaa muutaman vuoden välein lähinnä Itä-Suomessa.
Miten kukaan voi olla noin irtaantunut todellisuudesta?
En minäkään kaikkia persuja ymmärrä,mutta tässä asaiassa olen metsänomistajana blogistin kannalla.
Metsätalous tuottaa neljänneksen kansantuotteestamme. On enempi kuin syytä kyseenalaistaa vihreiden ymmärtämättömyys realiteeteista.
Vaikka kerään itsekin luonnontuotteita,niin ei muutama miljoona hetkauta talouttamme suuntaan ei toiseen.
Ei se sato muutamalta hehtaarilta muuta näkökulmaa mitenkään,vaikka vihreä mahdollisesti niin kuvitteleekin.
Kohta puhutaan EU;ssa metsiemme kohtalosta,ja tällaisilla ulostuloilla on selvää,että vihreät ovat totutusti Suomea vastaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, siis kirjoitin ”hyvä tattimetsä”. Italia ostaa ihan kaiken minkä pystymme heille myymään. Kaikki metsät tietenkään eivät ole sellaisia. Ja pointti muutenkin oli siinä, että metsien arvoa voi arvioida muutenkin kuin puuntuoton kautta.
Ilmoita asiaton viesti
Talousmetsähän on nimenomaan se elementti,josta niitä tatteja löytyy.
Kuten marjoja,ja muitakin oleellisia.
Ei liene edes teillekään jäänyt havaitsematta,että ajoura on se oleellinen paikka,kun metsän herkkuja halutaan löytää.
Ei päällekaavutista lahoista metsistä löydä tässä suhteessa kuin menetetyn unelman kuvitelmiensa suhteen.
Ilmoita asiaton viesti
No just päinvastoin. Parhaat tattipaikat on juuri niitä metsiä, jotka ovat ”uudistuskypsiä”. Lukemattomia kertoja on käynyt niin, että löytämäsi hyvän tattipaikan maanomistaja on ”uudistanut”. Se on sitten menetetty 50 vuodeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän jo kerroin.
Varmaan sinun on syytä ostaa oma tattimetsäsi,niin voit uudistaa sen halutesasi.
Ei valtiontaloutemme,joka pitkälti elää metsistämme ole pätkääkään kiinnostunut siitä,että joku kaltaisesi näkee tattimetsän valtiontalouttamme tärkeämmäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä päättelet, että en omistaisi metsää? Minähän puhuin tuotosta kansantaloudelle, en maanomistajalle.
Ilmoita asiaton viesti
Enhän minä ole kyseenalaistanut sitä että omistat metsää.
Siitä olen vähän huolissani,että metsänomistamisen lisäksi kyseenalaistit ymmärtämyksesikin.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä missä maajussit uskoivat pitkään hallitsevansa maan-ja vesistöjenkin käytön, niin samaan tapaan metsäyhtiöt ovat halunneet pitää-ja omia metsämme raaka-aine varastoikseen. – Jopa metsänhoitolaeilla on turvattu heidän valtaansa ja otettaan metsiimme ja esim. valikoivaa metsän harventajaa ja puiden kaatajaa pidettiin ”rikollisena”, joka piti yhteiskunnan toimesta, metsäyhtiöiden eduksi saada kuriin ja järjestykseen!?
Viimeistään nyt Korona-epidemian aikana ovat entistä useammat nähneet ja kokeneet metsien virkistysarvonkin…ja toivottavasti ”heränneet…?
Ilmastonmuutoksen aiheuttaman kuivuuden, nälänhädän ja pakolaisuuden seurauksena mielenkiinto tulee kohdistumaan myös tänne pohjan perille, jossa on vettä, vehreitä metsiä ja tilaa…
…sitä ennen järkevällä luonto-ja metsäturismi- politiikalla saamme kasvatettua taloutemme matkailutukijalkaa edelleenkin…
( Esim. Lapin, pitkien kuljetusmatkojen takaisten, lyhytkasvuisten metsienkin ”parturoiminen” metsäyhtiöiden Moolokin kitaan on järjetöntä ja lyhytnäköistä ”voitontavoittelua!”)
Ilmoita asiaton viesti
Juu, koivu oli 1960-luvulla ”valkoinen valhe”, jota kaadettiin rasiin.
Ja sitten ihan oma kertomuksens on Metsäntutkimuslaitoksen – nykyisen Luonnonvarakeskuksen – emeritusprofessori Erkki Lähde
https://www.erkkilahde.com/
Henry
Ilmoita asiaton viesti
…Niin, ko Erkki Lähde oli eräs, metsäkapitalistien mielestä ”vääriajattelija…?”
-Kiitos linkistä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin oli vielä yksi toinen proffa, joka kirjoitteli koivusta. Olisikohan ollut neljää kirjaa? Yhden kirjan nimi oli muistaakseni ”Koivu, valkoinen valhe” tms. Hän puolusti koivun kasvatusta kovasti. Ja se onkin Suomen arvopuu.
Asuin Venäjällä yli kuusi vuotta ja vein lähinnä koivun puolivalmisteita.
Sitä olisi mennyt vaikka kuinka paljon €urooppaaan, koska pyökkimetsät alkavat Keski-Euroopasta loppumaan ja kuluttaja haluaa vaaleita korkealuokkaisia huonekaluja. Tuolla jäljempänä mainitsen kanttelipuun (ovien ja ikkunoiden karmit yms.). Pohjois-Suomen ja saariston puut ovat siinä hommassa arvossaan, koska ovat niin tiukkasyisiä. Nythän näistäkin arvopuista suuri osa menee ’lenkoutuksensa’ vuoksi sellukattilaan.
Suomen metsäteollisuus on yhtä suurta kartellia ja sellukattilaan halutaan mahdollisimman paljon puut, koska se antaa suurimmat voitot. Ja valtio tukee yhtiöitä, jotka rakentavat ja siirtävät toimintansa etelän sademetsäalueille, jossa kasvaa esim. eukalyptuspuuta.
Arkkitehtooninen puurakentaminenkin jäi lähinnä Saksan tehtäväksi, koska Suomessa ei saanut aiemmin rakentaa kahta kerrosta korkeampia puutaloja.
Ja kuten huomaa, eivät näitä isäntä-politikkoja tässäkään blogissa kiinnosta lainkaan työllistäminen omalla paikkakunnalla, vaan ainoastaan omien tukkien ja sellupuun myynti.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Haluavatko vihervasurtit poimia tatit metsistä?
— tarvitaanko taivaanilaisia?
Kalevi, tatit kasvavat puiden välissä täydessä sopusoinnussa.
Mene vaan poimimaan ne sieltä!
Ilmoita asiaton viesti
<Turhaan sinä taivaanilaisia( et osaa edes oikeinkirjoitusta)siitä syytät,että hoksottimesi ei toiminut ajoissa.
Ilmoita asiaton viesti
minulla ei ole hoksottimia, vaan ”älynystyrät”, mitähhh?
Ilmoita asiaton viesti
Minäkin olen metsänomistaja, mutta ymmärrän erittäin hyvin, että metsällä ekosysteemissä ja ihmisten hyvinvoinnissa muukin rooli kuin että paljonko hehtaarilta saadaan pinokuutioita. Itku välillä pääsee, kun joutuu katselemaan yhteismetsien täystuhoa, avohakkuita niin kauas kuin silmä siintää kilometrikaupalla. Niin Kuusamossa kuin muuallakin.
Järjetöntä täystuhoa, kun ahneet yhteismetsän pamput paukuttelevat henkseleitään. Ensin ovat hakanneet omat metsänsä paljaaksi ja, sitten kun on sattuneet esi-isät muutama sukupolvi aikaisemmin isojaossa saamaan valtiolta muutamia manttaaleita yhteismetsän osuuksia, niin istutaan yhteismetsien hoitokunnissa päättämässä ylisuurista hakkuista.
Pahimpia metsien tuhoajia ovat Metsähallitus ja yhteismetsät. Ja muutamat tyhmät yksityiset metsänomistajat.
Ja sitä paitsi tatteja kasvaa joka puolella Suomea. Herkkutatit vietynä Italiaan 90 €/kg. Pakurinkääpä Kiinassa 200 €/kg. Mahla 20 €/litra. Näitä ei hakkuuaukioilta löydy. Korvasieniä kylläkin.
Ilmoita asiaton viesti
Höh.
Olen kyllä kuullut noista puhuttavan,mutta miksi ei toimi.
Tuskin metsäteollisuus noita sille marginaalisia toimia haluaisi torpata.
Ilmoita asiaton viesti
Tuskin sinä metsänomistaja olet.
Se ilmenee jo halustasi kyseeenalaistaa niitä,joita kadehdit.
Suo anteeksi Jaakko. Kirjoituksesi kertoo sen,että sinulla ei ole hajuakaan metsänomistuksesta.
Ilmoita asiaton viesti
No, jos pidät minua valehtelijana, niin ei meisän sitten kannata keskustella ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mutta Jaakko hyvä. Kirjoittamani oli vain minun mielipide.
Jatka toki. Enhän minä sitä ole kieltänyt,etteikö joku saattaisi täkyysi tarttuakin.
Ilmoita asiaton viesti
Vanha kiinalainen kansanviisaus:
”älä hukkaa aikaasi väittelemällä idioottien kanssa”
Ilmoita asiaton viesti
Siksikö minun pitäisi olla välittämätt kommenteistasi?
Ilmoita asiaton viesti
Jostain kumman syystä avaus kääntyi niin,että keskustalainen joutui puolustamaan persun avausta.
Kävikö nyt niin,että persujen ymmärrys ei riitä siihen,mitä heille Halla-aho ei ole nähnyt aiheelliseksi kertoa?
Ilmoita asiaton viesti
”Metsissämme muhii mahtavat mahdollisuudet elinvoimaisuutemme edistämiseen.” Suomessa yksi pääpuolueista ei tätä ymmärrä!!
Eikä järkipuhe tehoa näihin hurmahenkisiin!
(PS Tälläsesta kirjoittelusta HSn vihervasurit pannasivat minut.)
Ilmoita asiaton viesti
Ei mikään taho blokkaa ketään aiheetta.
Aina kannattaa huomioida ketä vastaan näkee aiheelliseksi hyökätä.
Kun säännöt on nähtävillä,niin taistelu niitä vastaan on täysin turhaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei aiheetta. HS blokkasi kun arvostelin vihervasureita.
Ilmoita asiaton viesti
Tyhmyydestä sakotetaan. Iliman vaiheita….
Ilmoita asiaton viesti
On enempi kuin järkyttävää,että kun persujen kaupunginvaltuutettu puhuu metsistä,niin ensimäinenkään persu ei sano mitään.
Mihin ihmeeseen Suomi heitä tarvii?
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on blogistin mielipide avohakkuusta?
Miten metsää pitäisi jalostaa?
Kenen/keiden toimesta?
Mikä olisi sopiva tutkimustaho silloin kun metsää, sen eri arvoja, tuotantoa, jalostusvaihtoehtoja tulisi tutkia?
Saa toki muutkin vastata, eikä tarvitse joka kysymykseen vastata.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Kai hänellä siihen järkevä mielipide on. En yhtään epäile.
Mitä tulee metsän jalostamiseen,niin ei liene kahta puhetta,etteikö metsän omistaja siitä itse päätä. Hän myös valitsee toimijat.
On päivänselvää,että jos metsää tutkii joku muu ilman metsänomistajaa,niin ei tule kuin sanomista. Siksi metsät ovat olleet esim.Koillis-Lapissa jo pian puolivuotta toimenpidekiellossa.
Blogi on siinä mielessä erikoinen,että persut eivät osaa sanoa mitään persun kirjoittamaan avaukseen.
Toisaalta tuo on ymmärrettävää. Eiväthän he osaa sanoa mitään oleellista mihinkään muuhunkaan maaseutua koskeviin asioihin. Kunhan kertovat persujen pelastavan maaseudun. Näillä tiedoilla tuskin kukaan tuota ostaa.
Näin minä sen keskustalaisena näkisin…….
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä me keskustassa näemme,että Joukamo puhuu asiaa.
Siihenhän olemme syyttömiä,etteivät persut häneen puhestaan ymmärrä edes siteeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä Keskustan kannattajat ovat avohakkuista? Esim. sinä Heikki?
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä minä koen olevani realisti.
Pidän päivänselvänä,että metsänhoidon taloudellinen tulos on ylivertainen noin toimien. Ja siitä kiittää hiilensidontakin.
Onhan meillä sotien jälkeen metsät harsittu kaikkien niiden purojen varsilta.,joissa vain uitto suinkin onnistui, sotavelkoja maksaessa.
Nyt kun vihdoinkin metsämme ovat tuottavassa kunnossa,niin vihreät kaipailevat luonnonsuojelijoiden tuella paluuta tuohon harsintaan.
Ostakoon Ohisalo metsää sijoitusasuntojen sijaan,ja hakatkoon tyhjää. En paremmin sano.
Persuthan eivät luonnollisesti ymmärrä hölynpölyä tästä kannattajansa avaamasta blogista.Ainoastaan puheissaan he tekelehtivät pelastaman maaseudun.
Ilmoita asiaton viesti
Minä lähden siitä, miten metsänhoito/metsän hyödyntäminen luo paikallisia/maakunnallisia työpaikkoja.
1) Hakkuut voitaisiin järjestää 15 – 25 metriä leveinä ”Z-käytävinä”. Hyödyt aivan lyhyesti:
– Motot voivat kaata puita estettömästi.
– Vuosien myötä metsä monipuolisuus jopa lisääntyy.
– Z-käytävän tarkoitus on, ettei tuuli pääse kaatamaan puita kovinkaan helposti. Yleensä tiedetään mistä suunnasta (järveltä, mereltä jne.) yleensä tuulee koviten).
2) Jatkojalostus mahdollisimman lähellä, eli muutaman kunnan alueelle voidaan sijoittaa jo ’kunnon saha’. Ja sitä mukaa kun löytyy sijoittajia, tulee voittoa tms. voidaan panostaa jatkojalostukseen:
– Esimerkiksi perättäiset vannesahat, jotka sahaavat koko tukin yhdellä syötöllä, tukkien liikkuessa ”hihnalla” toisissaan kiinni.
– Haketus, pelletinteko [Valtio/kunnat voisivat alentaa omakotitalojen kuluja, jos siirtyvät lämmityksen osalta hakkeeseen tai pellettiin. Esim. kiinteistövero]
– Sahatavaran kuivaamot
ja edelleen:
– Laitos, jotka hoitavat jatkojalostusta (puolivalmisteita) rakennus- huonekalu- ja parkettiteollisuudelle.
– tällainen laitos voi myös käyttää sahatavaraa joka on sahattu lengosta puusta. (Esim. kanttelipuun teko)
Investoinnit ovat suhteellisen massiivisia, mutta näin tehden ei menetetä rahaa kuljetuksissa. [Trukit käsittelevät tukista jalostetut komponentit 8 – 12 kertaa kun kyseessä on puolivalmisteiden teko.]
Tarina on kovin pitkä, mutta ammattimiehet tietävät mistä puhun.
Tämä vaatii tietenkin yhteistyötä, mikä Suomessa on aika mahdotonta ja siksi esim. Tanskan huonekaluteollisuus on moninkertainen suomalaiseen vastaavaan verrattuna – vaikka ei ole metsää nimeksikään.
Tästä syntyy sekä suuria säästöjä, että myös työllisyyttä. Joku varmaan ihmettelee mistä rahat? Eläkerahastoilla, jotka investoivat (ja kierrättävät rahamme veroparatiisien kautta) investoivat pääasiassa ulkomaille. Heillä on käytössä n. 200 mrd €uroa suomalaisten rahoja.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
…Metsäyhtiöiden ”metsä”bisnesten ja niiden paikallisilta vaatimien infra-kiistat-ja kohut ovatkin siirtyneet jo, esim. Suomen Lapista mm. tuonne Argentiinan suuntaan…
…aikoinaanhan metsien-ja luonnonsuojelijoita ”riepoteltiin” meilläkin tv-kameroiden edessä Vanäjän malliin! ( Maajussien Koijärvi-bisnekset olivat niin olemattomia käytännössä, että Forssan poliisienkaan pamppuja ei tarvittu, eikä käytetty. Maajussien ikiaikaisesta oikeudesta maahan ja rantoihin tosin vähän ”oteltiin…”)
Ilmoita asiaton viesti
Ennekuin ekovainolaisia kannattaa edes kuunnella, heidän on ensin poistuttava asutuskeskuksista takaisin luontoon ja eko-asuttava siellä vähintään 10 vuotta.
Näinhän teki vihreitten oppi-isä, Koijärvi-profeetta Pentti Linkola, kun rupesi Vanajaveden eko-kalastajaksi ja vaati saastuttajafirmojen suurnisäkäs-johtajien harventamista.
Penalla elämä lutviintui ihan hyvin sen jälkeen, kun nälissään suostui vaihtamaan pumpuliverkot nailonverkoiksi ja kun pettyneenä hyväksyi sen, ettei hänen kiimaiset kutsuhuutonsa houkutelleet ainuttakaan suurnisäkäs-naarasta hänen luokseen.
Ilmoita asiaton viesti