Elinikä 25 vuotta. Lepää rauhassa.

Ystadin ulkopuolella paloi tuulivoimala, voimalan hajonneet lavat lensivät lähialueelle. Palo saatiin brankkarien toimesta rajatuksi.
Paikallinen pelastuslaitos ei yrittänyt sammuttaa voimalaa, koska sammutukseen ei löydy sopivaa kalustoa. Alueen eristäminen ja palon leviämisen estäminen olivat pelstushenkilöstön ainoat tehtävät.
Voimala oli huollettu 20. Huhtikuuta, eikä syytä tulipaloon tiedetä.
Palava voimala aiheuttaa pahimmillaan vaikeasti hallittavan maastopalon, ja ns paloroiskeet ovat hengenvaarallisia, myrkyllisistä palokaasuista puhumattakaan.
Syttynyt tuulivoimala oli 21 vuotta vanha.
Ruotsin Energiaviraston laskentatavan mukaan Ystadin palanut voimala oli lähestymässä ’eläkeikää.’ Energiaviraston ikäennuste pohjautuu laskennalliseen 25 vuoden elinkaaren, sanoo sähköntuotanto- ja yhteiskuntayksikön päällikkö Fredrik Svartengren.
25 vuoden eläkeikään tulevien voimaloiden määrä nousee jyrkästi lähivuosina. Vanhojen voimaloiden tulevaisuuden vaihtoehtoina on voimalan purkaminen, tai uuden voimalan rakentaminen. Uusittava voimala tarvitsee uudet luvat ja myös uuden hyväksynnän kunnalta, sekä maanomistajalta.
Mielenkiintoista on lähivuosina nähdä, mitä tapahtuu ’ pystyyn kuolleille ’ voimaloille. Jääkö nämä valtavat rakennelmat luontoon ” hulluuden muistomerkeiksi” , vai ennallistetaanko luonto alkuperäiseen tilaan, kuten on luvattu ?
Tuulivoimaloiden kunnosta ja myös tuhoutuneen voimalan poistamisesta / korjaamisesta vastaa elnkeinonharjoittaja.
Montako tuulivoimaloiden aiheuttamaa onnettomuutta tullaan lähivuosina näkemään ? Se on ainakin selvää, etteivät poliittiset päättäjät ole vastuussa tekemiensä kovin lyhytnäköisten ja typerien energiaratkaisujen seurauksista.
Aiheesta : SVT 12.5.
Åldrande vindkraftverk ett växande problem: ”Livslängd på 25 år” | SVT Nyheter
Yle 2017
Ilmastonmuutos sen kävi sytyttämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Osu ja uppos :).
Ilmoita asiaton viesti
Parhaimmillaan koko torni kaatuu tai katkeaa. Pitkällään rojottava on helpompi hyyssätä kaatopaikalle, kuin pystyssä sojottava.
Ilmoita asiaton viesti
Dynamiitillä se hoituu.
Ilmoita asiaton viesti
Niin se varmaankin hoituisi, ei vaan taida saada ”rakennuslupaa” sellaiseen purkamiseen.
Tornin viereen pitää rakentaa hirmuisen korkea ja kallis nosturi, jolla sitten nostetaan siipiä alas, gondoli alas, jne.
Ilmoita asiaton viesti
Hirmuisen korkea ja kallis nosturi sen kävi pystyttämässäkin. Ei se sen vaikeampaa ole purkaminenkaan.
Tuulivoimalan ensimmäisen kuukauden sähköntuotanto kattaa sen pystyttämiseen käytetyn energian ja viiden kuukauden sähköntuotanto koko sen valmistamiseen käytetyn. Viimeisen toimintakuukauden energialla voidaan kattaa purkamiseen tarvittava energia ja viimeisen vuoden energian myyntituotolla katetaan voimalan purkaminen ja entisöiminen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se purkaminen tietenkään vaikeaa ole – mutta voi olla vaikeaa löytää sen purkamisen maksaja – purkaminen nimittäin maksaa hyvin paaaaljon.
Ilmoita asiaton viesti
”
mutta voi olla vaikeaa löytää sen purkamisen maksaja
”
Kaiketi omistaja maksaa purkamisen.
Ilmoita asiaton viesti
Niinhän sen pitäisi mennä.
Vaan entäpä jos sen hetkinen omistaja onkin varaton, kun pitäisi purkaa vaikkapa edes 10 tuulimyllyn tuulipuisto? Se purkaminen maksaisi miljoonia.
Seuraava vaihtoehto on maan omistaja. Maan omistaja voi kuitenkin olla tavallinen köyhähkö maanviljelijä.
Viimeinen vaihtoehto onkin sitten, että purku tehdään veronmaksajien piikkiin.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin Jos loppuunajettu tai vahingoittunut mylly on hyvällä paikalla (tuulisella paikalla) , niin uuden myllyn rakentaja purkaa ensin vanhan pois. Mutta eihän tässä kenelläkään kristallipalloa on käytettävissä. Aika näyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Ostan sinulta heti 10 myllyä tuolla hinnalla asennettuna.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt tuli aika paksua tuubaa, olekko kenties joku mainosmies vai se hyödyllinen idiootti?
Jos esimerkkitapauksen vuotuinen tuotto on vaikka 5000Mw . Niin aika kova sähkön hinta pitää olla jos vuoden tuotolla tollasen purkaa ja ”entisöi” koko alueen.
Tänään keskimääräinen pörssihinta on ollut beebaut 5€/Mwh.
Ilmoita asiaton viesti
Pitäähän välistä karhoa,että tuulituotanon vastustajat tuottavat jatkossakin hukkaan menevää energiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Politikko ei ole vastuussa teoistaan, jotka hän johtuu ymmärtämättömyydestä ja harkitsemattomuudesta, teko on erityisistä syistä anteeksiannettava tai rangaistus olisi kohtuuton tai rikos ei olennaisesti vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään. (Rikoslaki 6:12§1/1-5)
Aikaismmin politikojen kohdalla lieventävänä asianhaarana tuomioistuin piti myös tietämättömyyttä.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös ministereitäkin pidetä maallikkoina omalla hallinnonalallaan? Ministeriön virkamiesten pitää varmistaa, etteivät vahingossa riko lakia. Muusta ei ole väliä.
Ilmoita asiaton viesti
Nyt on syntynyt tuulivoimalle myönteinen oikeuslaitos korkeinta oikeutta myöten, tuulivoimalla on lupa toimia miten vaan parhaakseen näkee, on lupa tappaa rauhoitettuja lintuja, lepakoita, saa häätää sudet pois reviiriltään, voi hävittää yhtenäiset metsät pirstaleiksi, saa pakkolunastaa metsänpohjat sähkönsiirtolinjoille nimelliseen hintaan.
KHO hyväksyi v. 1992 melusäännöillä 6,2 MW tehoiset Vestaksen voimalat lähimmillään alle kilometrin päähän asunnoista.
Samoin KHO hyväksyi riidattomasti toteen näytetyn viranomaisen esteellisyyden, itse saa kaavoittaa omaan metsään 2 voimalaa, allekirjoittaa ja hyväksyä omat vuokrasopimukset, (herra oli Porin kaupungin energiayhtiön johtokunnan neuvonantaja ja kaavoituksen esimies). Mutta kun oli v. 2010 päätetty rakentaa tuulivoimaloita, niin nyt v. 2023 on viimeistään aloitettava rakentamaan. Voimalat kasvaa korkeammiksi ja vahvemmiksi ajan kuluessa.
Se on tullut selväksi ettei mikään laki estä vihreän ideologian mukaista toimintaa, samaan aikaan voidaan kieltää metsän hävittämisen yksityiseltä metsänomistajalta, tuulivoimalla on oikeus puolellaan metsän hävittämisessäkin.
Ilmoita asiaton viesti
Orwellin sanoin: kaikki ovat tasa-arvoisia, jotkut vain ovat enemmän tasa-arvoisia kuin toiset.
https://www.pietarsaarensanomat.fi/artikkeli/tuulivoimakuljetukset-koituvat-vanhan-tammen-kohtaloksi
Ilmoita asiaton viesti
Tuulimylly tekee ympäristöstään rutikuivan ruutitynnyrin.
”Abstract
Wind farms have been proved to have potential impact on the ecology. As an important ecological factor, soil moisture has a great impact on the ecosystem. Therefore, it is of great significance to explore the effect of wind farms on soil moisture.”
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2215016123000055
Ilmoita asiaton viesti
—
Esimerkkinä vajaan vuoden takainen KHO:n päätös:
Muu päätös 31/2022
Kemijärven biotuotetehtaan ympäristö- ja vesitalouslupa-asia
– – ”Ympäristönsuojelulain 52 §:n 1 momentin mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2) maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä, 3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Saman pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/muitapaatoksia/1656338643659.html
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista tekstiä, kiitos.
…3) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, 4) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 5) toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja 6) muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa….
Kuinkahan tehokkaasti viranomaisen toimesta valvotaan em. kohtien noudattamista ?
Etenkin, jos / kun paikallinen tuulivoimalan toiminnasta vastaava yrittäjä on heittäytynyt selälleen, eli tehnyt konkan ?
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti Ystadin vanha propeli ei ehtinyt kattamaan tuotetulla sähköllä rakennuskustannuksiaan.
Kuten eivät ehdi mitkään muutkaan propelit.
Valtion tuulivoimatuet ovat verovarojen viskomista taivaan tuuliin ja Kankkulan kaivoon.
Ilmoita asiaton viesti
No toivottavasti ei tule enää ydinvoimaloiden onnettomuuksia. Tätä ei juuri puheenvuorossa käsitellä.
Nyt siis pitäisi unohtaa palovaaran vuoksi sähköautot ja tuulivoimalat?
Ilmoita asiaton viesti
Riskien hallintaan ei ole panostettu tuulivoimaloiden, tai sähköautojen suhteen riittävästi. Sähköautopalo ( akkukäytöiset ajoneuvot ) on tosiaan lähes mahdoton sammuttaa, kuten myös tuulivoimalan palo.
Toivottavasti jotain tehdään noiden epäkohtien poistamiseksi, ennen kuin tilastollinen onnettomuus toteutuu.
Ydinvoimaloiden onnettomuudet onneksi loistavat poissaolollaan suhteistettuna niissä tuotetun energian määrään. Johtunee ilmeisesti pitkälle kehitetyistä varmuus ja varotoimista, ts riskin hallinta on jollain tasolla hanskassa.
Ilmoita asiaton viesti
No olihan Tšernobylin voimalassakin hieman vaikeuksia saada se sammumaan.
Voidaan tietysti suhteuttaa ydinvoiman riskejä tuotettuun energiaan ja tässä onkin minua kiinnostava seikka. Jos kannattaa jotain energialähdettä, ja vastustaa toista vähätellään toisen ongelmia ja suurennellaan toisen. Eihän ydinvoimala onnettomuutta voi riskinä mitenkään verrata jinkun propellin hajoamiseen.
Myöskin ydinvoimalan purkamisessa on pikkuisen hommaa, mutta käsittääkseni siihen on varauduttu.
Minä en vastusta ydinvoimaa, mutta näiden keskustelujen asenteellisuus hieman huvittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vaan.
Ydinvoimaloissa ja monessa muussakin energian tuotannossa on omat huolensa, mutta blogi käsittelee tuulivoimaloiden elinikää ja fokus keskustelussa on näin tuulivoimaloissa.
Ilmoita asiaton viesti
No sitten täytyy poistua kommentoinnista, koska aihe on vähän tylsä.
Ilmoita asiaton viesti
Aina vaan löytyy näitä, jotka rinnastavat meidän ydinvoimalamme Tsernobylin laitokseen.
Ilmoita asiaton viesti
Kuten myös löytyy niitä, jotka eivät ymmärtäneet, että kyse oli tulipalon sammuttamisen vaikeudesta ja miten ydinvoimalan onnettomuus suhtautuu propellipaloon tai ettei edes kukaan maininnut meidän voimaloitamme.
Kyllä se siitä, jos jaksat keskittyä lukemiseen, mutta ei ole häpeä pyytää apua.
Edit: Ei niitä kaikkia osia kukaan voi muistaa laittaa edes täydelliseen laitokseen.
https://yle.fi/a/74-20031869
Ilmoita asiaton viesti
Siitä huolimatta Tserno-vertaus ontuu pahasti. Toki voidaan puhua meidän ydinvoimaloittemme sammutusongelmista kontra tuulivoimalat. Kevytvesireaktoreissa vaan ei ole palavaa materiaalia. Onhan laitoksissa tietenkin palavaa, kuten kilometrikaupalla sähköjohtoja. Kyllä niidenkin sammutus on hankalaa. Siinä tilanteessa on paljolti kyse siitä, miten reaktorin hätäseis toimii ja saa ydinreaktion hallintaan.
”RBMK-reaktorissa hidastinaineena käytettiin tulenarkaa grafiittia (kuvassa punaisella). Puhdas grafiitti ei suoranaisesti pala, mutta ylikuumentunut grafiitti reagoi vesihöyryn kanssa ja muodostaa hiilimonoksidia ja vetyä, jotka palavat. Palokaasut kuljettivat reaktorisydämen radioaktiivisia aineita ympäristöön.[13] Grafiittipalo osoittautui erittäin vaikeaksi sammuttaa, ja se paloi useita päiviä onnettomuuden alun jälkeen. Kevytvesireaktoreissa sitä vastoin hidastinaineena on vesi. Reaktori ja koko reaktorirakennus pidetään vapaana kaikista syttyvistä aineista.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1ernobylin_ydinvoimalaonnettomuus
Ilmoita asiaton viesti
Voit tulkita vertauksen niin kuin haluat, mutta on jotenkin tragikoomista, miten vähemmän yllättävästi palstalla keski-iän ylittäneet äijät syöttävät toistensa lapaan näitä juttuja miten vaarallisinta on muuttaa mitään siitä, mihin he ovat tottuneet.
Onhan se varmaan mukavaa piipertää jonkun propellivirityksen paikallisten riskien kanssa ja olla yllättävästi huolissaan esimerkiksi kaadetuista metsä-aloista eikä kukaan ole kuitenkaan(?) valittanut kuinka paljon metsää on kaadettu vaikkapa Turusta Vaalimaalle johtavalla nelikaistaisen tien takia. Sanoisin, että melko pintapuolista huolta luonnosta.
Mikäli ihmiskunnan ongelmat olisivatkin tuota tasoa, mitä jokin tuulivoimala järjestää ei kenelläkään olisi mitään hätää. Tosin mikäli uskoo puheenvuoron netissä väitelleitä tutkijoita ainoat ongelmat ovat vain afrikkalaisten määrä, mutta muuten odottaisi onnen ajat.
Itse olen aika yllättynyt ettei Olkiluodossa ole vielä tapahtunut mitään vakavaa, sillä onhan tuo rakentaminen ollut eeppistä perseilyä, eikä ilmeisesti ole oltu kovin hyvin perillä miten se pitäisi kasata. Kuitenkin on oltu huolissaan vain hukatusta ajasta ja rahasta.Kesähessutko ne perkeleen tiivisteet jätti laittamatta ja onko jostain tärkeästäkin kohdasta unohtunut? Oletko tästä täysin huoleton?
Ilmoita asiaton viesti
OL3 oli huono päätös. Miten siihen päädyttiin, on hyvä kysymys. Yksi syy lienee, että lupaa ei silloin saatu kuin yhdelle, joten piti tehdä mahdollisimman iso. Myöhemmin tuli sitten toinen surullisenkuuluisa lupa sinne Hanhikivelle.
Kovin suuret yksiköt ovat riskaabeleita, kun niiden äkkipysähdyksestä voi olla vakavat seuraukset sähköverkolle. Huoleni ei niinkään liity ydinturvallisuuteen kuin sähköverkkomme huoltovarmuuteen.
Pari 1000 MW:n voimalaa olisi paikallaan lisätä.
Yksittäisen tuulimyllyn palaminen ei tosiaankaan ole laajan alueen ongelma. Ongelmia niistä on kyllä laajemminkin niiden suuren määrän takia. Mm. kiinteistöjen arvon romahtaminen on asia, jota ei mistään korvata ei edes valtion pussista.
Ilmoita asiaton viesti
Aika käsittämätöntä ettei hullunmyllyn alle vaadita mahdollisen öljyvuoden takia mitään ”altaita”.Tosin ei siitä mitään hyötyä olisi kun kaatuessaan se ~3kuution öölimäärä valuu mihin sattuu kaatumaan. Pyöriessäänkin noi pruuttaa voiteluöljyjä ympärstöönsä mutta ei sekään ketään kiinnosta.
Pitäiskö noi tolpat panostaa rakennusvaiheessa niin sais sen tippumaan kohtuu pienelle alueelle kun yläkerta sanoo poks.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä se on sellaista parempaa, ympäristömyötäistä vihreää öljyä ?
Ilmoita asiaton viesti
Jos asiaa tuulivoimatoimijalta kysyy niin se mustaksi värjääntynyt torni roottorin juuresta johtuu ilman saasteista, sitä saastetta tippui pahimmillaan siiven kärjestä Reposaaren tien päällä, se hajosi ja nyt ne pienet 1 MW voimalat on purettu kaikki jo pois. Se yksi villiintyi ja heitti siiven kappaleita pitkin tietä ja tienvierustoja, onneksi kukaan ei loukannut itseään.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikilla energiamuodoilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Näin ollen olisi paljon fiksumpaa asettaa ne kaikki vertailuun kuin se, että yhtä energiamuotoa (tässä tapauksessa tuulienergia) demonisoidaan.
Mutta kaiken kaikkeaan, oli sitten energiamuoto mikä tahansa, ihmisen vaikutus luontoon on monta kertaluokkaa nopeampaa, kuin luonnon korjaava dynamiikka.
Ja siksi minunkin mielestäni tämä aihe tuulivoimaloista on vähän tylsä ja torso.
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta kaiken kaikkeaan, oli sitten energiamuoto mikä tahansa, ihmisen vaikutus luontoon on monta kertaluokkaa nopeampaa, kuin luonnon korjaava dynamiikka.”
Miten tämä liittyy tuulimyllyjen elinikään?
Ilmoita asiaton viesti
Hannu haluaa varmaan verrata sitä ydinvoimaloiden elinikään.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä blogi on tehty nimenomaan tuulivoimaloiden lyhytikäisyydestä, ja myös niiden haitoista. Sinun kannattaakin siellä omassa blogissasi käsitellä eri energiamuotoja ja niiden mahdollisia haittoja jne.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiassa tuossa kommentissani tarkoitin vain sitä, että jos blogistilla olisi esittää tieteellistä evidenssiä ei vain tuulivoiman haitoista, vaan myös sen hyödyistä, niin silloin se toisi enemmän järkeä ja perspektiiviä näihin tuulivoima keskusteluihin. Tapasi kirjoittaa ”lepää rauhassa ja palavia tuulimyllyjä” ei oikein ole tieteellinen lähestymistapa, se on lähinnä provosoivaa.
Ilmoita asiaton viesti
Niin. Sehän on vaan fakta, että tuulivoimalat eivät ole pitkäikäisiä.
Luonnon tuhoa, tehtyjen päätösten perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Itse olet vaatimassa omissa blogeissasi tiukasti blogin aiheessa pysymistä, sitten itse rönsyilet jatkuvasti ilman heikkoa aasin siltaakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Itse asiaan ei ole tietenkään mitään kannanottoja, mutta kirjoittajaan kyllä on.
Sellainen tapaus tällä kertaa.
Ilmoita asiaton viesti
No otetaan nyt sitten kantaa itse asiaan.
Lähdetään ensin liikkeelle siitä, että rakennetaan yksi tuulivoimala. Mitä se tulisi kaiken kaikkiaan maksamaan ja jonka ikä tulisi keskimäärin olemaan 25 – 30 vuotta, ja kuinka paljon energiaa tämä voimala tänä aikana tuottaisi (MWh / €), sekä mikä tulisi olemaan se kustannus, jolla tämä tuulivoimala ajetaan alas ja kierrätetään. Repo on hyvä ja vastaa tähän kysymykseen?
Toisaalla. Suomessa yli viidennes (20%) sähköstä tuotettiin tuulivoimalla vuoden 2023 alussa!
https://www.helsinkitimes.fi/finland/finland-news/domestic/23565-finland-generated-over-fifth-of-electricity-with-wind-power-in-early-2023.html
Ilmoita asiaton viesti
No niin, nythän Sinivirta keskustelee ihan asiallisesti.
Laaja kysymys kyllä , mutta näkemykseni ao tietojen mukaan on, ettei tuulivoimalat ole pitkässä juoksussa kannattavia.
– Maalla toimivan 6,5 MW teholtaan n 240 metriä korkean tuulivoimalan rakentamisen arvioidaan maksavan 7 miljoonaa €. Merelle rakennettaessa kustannukset ovat vastaavasti huomattavasti tuota korkeammat.
Rakennuskustannuksiin ei ole laskettu mukaan ao kustannuksia ; tiestöä, siirtolinjoja, maan vuokrausta, voimalaitoksen purkua, ja maisemointia
– Tuulivoimalan purkukustannukset vaihtelevat 50 – 150.000 € välillä.
2019 rakennettu 4,2 MW tuulivoimala tuottaa arviolta vuosittain n. 19 000 Mwh.
19.000 Mwh vuodessa on lisää sähköä, mutta ao sähkö ei tyydytä kuitenkaan kattavasti kysyntää, kuin tilapäisesti, muuta sähköntuotantoa on vastaavasti lisättävä, tuulisähkön kannattavan varastoinnin edelleen puuttuessa, lukemattomista tulevaisuuteen nojaavista ideoista huolimatta.
Länsi Suomessa halutaan rajoittaa tuulivoimaloiden määrän lisäämistä, koska kantaverkko ei kestä epävakaata tuotantoa
https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2022/tuulivoimabuumi-haastaa-kantaverkon-siirtokykya-lansirannikolla/
Kantaverkon siirtokyky ei sekään pian riitä, ja tuulivoimaloiden aiheuttamia isäkustannuksia syntyy mm ssa kantaverkon vahvistamisesta.
Fingridin arvioi verkon investointitarpeen olevan kolme mrd € vuoteen 2035 mennessä, koska tuulivoimaloita rakennetaan tuotantoalueen ( lue teollisuus ja asukaskeskittymä ) ulkopuolelle.
https://tidningenelektrikern.se/2022/06/29/vad-kostar-det-att-bygga-ett-vindkraftverk/
Edellisten tekijöiden perusteella, lyhytikäisen tuulivoimalan haitat tulevat yhteiskunnalle tuotettua hyötyä suuremmiksi. 25 vuotiaaksi elävän tuulivoimalan sijaan kannattaisi panostaa paikalliseen fossiilittomaan ydinvoimaan ja nopeasti.
Samalla se Suomen luonto säästyisi.
Ilmoita asiaton viesti
LUT tutkimuksen mukaan maatuulivoiman LCOE on 41,4 €/MWh.
Tämä laskettuna käyttöasteella 33,1%, mikä lienee ollut 2017 Suomen keskimääräinen tuulisuus. Elinvuosia 25.
Koska ei oikein ole parempaa tekemistä, olen tehnyt vuodelle 2023 tuntikohtaista tuulivoiman seurantaa.
Tammikuu: käyttöaste 47,3%_24,7% kulutuksesta, voitollinen.
Helmikuu: käyttöaste 37,5%_20,0% kulutuksesta, voitollinen.
Maaliskuu: käyttöaste 33,1%_18,2% kulutuksesta, voitollinen.
Huhtikuu: käyttöaste 22,9%_14,7% kulutuksesta, tappiollinen.
Mutta ei tässä vielä kaikki. Tuulivoima aiheuttaa 15 €/MWh järjestelmäkustannuksen (Fingrid, varavoima, jne.). Ydinvoimalla vastaava kustannus on 0,3 €/MWh.
Kun otetaan järjestelmäkustannus huomioon, on ainoastaan Tammikuu plussalla. Kokonaisuutena 4 ensimmäistä kuukautta on ollut tappiollista toimintaa.
”Kaikki puolueet haluavat ihmisille kaikkea hyvää ja kaunista; mutta viher-vasemmisto haluaa, että joku muu maksaa lystin”.
Tässä katsonnassa tuulivoima on puhdas viher-vasemmiston ideologinen tuote, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Sinun ja valtakunnalliset arviot (laskelmat) tuulivoimaloiden kannattavuudesta eivät täsmää, jolloin herää kysymys: Jos tuulivoima ei ole kannattavaa niin ekonomisesti kuin energisesti, niin miksi ihmeessä tuulivoimakapasiteettia yhä lisätään (tänä vuonna yli 20% kokonaisenergiasta)? Taitaa nyt kuitenkin olla niin, että Revon tapauksessa tuulivoimasta aiheutuva esteettinen haitta on suurempi kuin energiatieteellis – taloudellinen hyöty.
Toisaalta oli sitten kyseessä mikä tahansa energiamuoto ja kun energian tarve lisääntyy, kantaverkkoa tulee joka tapauksessa vahvistaa.
Tutkijat ovat vuosikymmenten ajan arvioineet kaikkia vaiheita, jotka johtavat tuulen muuttamiseen sähköksi. Tutkimus toisensa jälkeen on havainnut, että kun kaikki on sanottu ja tehty, oikein sijoitettu turbiini antaa positiivisen tuloksen.
Tanskalaisten insinöörien vuonna 2016 tekemässä tutkimuksessa tarkasteltiin offshore-turbiineja ja todettiin: ”Energian takaisinmaksuajan havaittiin olevan alle 1 vuosi kaikilla teknologioilla.”
Ryhmä insinöörejä Texasissa teki samanlaisen havainnon ja raportoi, että ”hiilidioksidin ja energiankulutuksen takaisinmaksuajat vaihtelevat 6 – 14 ja 6 – 17 kuukauden välillä”, ja maalla sijaitsevien laitosten takaisinmaksuaika on vielä lyhyempi.
Tuuliturbiinin valmistuksessa on monia vaiheita. Raaka-aineet on louhittava, ne on muutettava roottoreiksi ja torneiksi ja ne osat on lähetettävä. Turbiinin asentamiseen ja sen käyttämiseen kuluu jonkin verran energiaa, ja aivan lopussa 20 – 30 vuoden kuluttua – se on purettava ja kierrätettävä.
Tutkimukset osoittavat, että jopa 86% kokonaisenergiasta tulee valmistusvaiheessa, vaikka joissakin tutkimuksissa havaittiin pienempiä prosenttiosuuksia. On olemassa muutamia keskeisiä muuttujia, mukaan lukien kuinka kauan tuuliturbiini kestää – valmistuskustannukset lasketaan sisään, ja mitä kauemmin turbiini kestää, sitä useammalle vuodelle kustannukset jakautuvat.
Toinen keskeinen muuttuja on tuuli. Turbiineilla voi olla ennustettu teho, mutta tuuli määrää, mitä todella tapahtuu.
Texasin Arlington yliopiston insinöörien vuonna 2019 tekemässä tutkimuksessa otettiin huomioon Texasissa olevan tuulipuiston 200:n turbiinin toiminta. Se tarkasteli yksityiskohtaisesti energiaa, joka kului turbiinin komponenttien siirtämiseen niiden valmistuspaikasta Espanjasta Lone Starin tuulipuistoon lähellä Abilenettä Texasissa. Se mittasi myös energiaa, joka kului raaka-aineiden toimittamiseen Espanjan tehtaille, joissa valmistus tapahtui. Tuuli Lone Starin tuulipuistossa vaihtelee, ja tutkijat käyttivät näitä tietoja löytääkseen todellisen keskimääräisen tuulennopeuden läpi vuoden. He laskivat, että 20 vuotta kestävä turbiini saavuttaa täyden energiansa takaisin alle kuudessa vuodessa.
Eli kaikissa energiaa tuottavissa yksiköissä, oli se sitten mitä tahansa energiaa, oleellista on energiatuoton keskiarvo. Jos ryhdytään hifistelemään, energiatuotosta pitäisi laskea integraali, mutta se on täysin turhaa!
Ilmoita asiaton viesti
’Taitaa nyt kuitenkin olla niin, että Revon tapauksessa tuulivoimasta aiheutuva esteettinen haitta on suurempi kuin energiatieteellis – taloudellinen hyöty.’
Kannattavuuteen olennaisesti liittyvät myös ne tuulivoimaloiden rakentamisen luonnolle aiheutuvat tuhot, jotka jostain syystä unohdit. Eivätkä ne tuhot tokikaan ole pelkästään esteettisiä haittoja. Mitä ne tuhot sitten ovat numeerisesti, en tiedä, mutta voidaanko tuulivoimaloiden aiheuttamia luonnon tuhoja edes numeerisesti mittaroida ?
Ja mitä tulee taas tulee kantaverkon vahvistamiseen, niin paikallinen energia on hyvä apu tuohon vaivaan, kuten mainitsin.
Jk. Näytti Hernesniemi nähneen vaivaa ja oli tehnyt oivallisen laskelman energiatieteellistalousellisesta hyödystä.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/joukorep/elinika-25-vuotta-lepaa-rauhassa/#comment-3898328
Ilmoita asiaton viesti
No Hernesniemen laskelmat menevät aika reippaasti ns. kotiinpäin (runsaasti periaatteellisia virheitä) ja toisaalta hänen tapansa kommentoida ei ole tieteellisesti validi.
Lainaus häneltä:
”Tuulivoima on puhdas viher-vasemmiston ideologinen tuote, joka tulee yhteiskunnalle kalliiksi.”
Miten se voi tulla kalliiksi, kun Suomessa energiasta on jo nyt yli 20% tuulienergiaa! Ei kukaan täysjärkinen tuota energiaa tappiolla!
Toisaalta jossain yhteydessä Hernesniemi oli derivoimassa energitatuottoa, se on täysin väärä lähestymistapa. Oikea tapa on integrointi.
Mitä luonnon tuhoihin tulee, toki ihminen on siinä avain asemassa ja kuten jo aiemmin totesin, ihmisen aiheuttama muutosnopeus luonnolle on moninkertainen suhteessa luonnon korjaavaan dynamiikkaan. Tässä nyt puhutaan aivan eri luokan mittasuhteista, ei pelkästään tuulivoimaloiden luonnolle aiheuttamista haitoista.
Ilmoita asiaton viesti
’ Tässä nyt puhutaan aivan eri luokan mittasuhteista, ei pelkästään tuulivoimaloiden luonnolle aiheuttamista haitoista.’
Öö, siis tuulivoimaloiden aiheuttamat luonnon tuhotko voidaan lakaista maton alle, koska ne isommat mittasuhteet ?
Mitkä isommat mittasuhteet ?
Käy katsomassa livenä paikan päällä tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttamia tuhoja.
Ilmoita asiaton viesti
”Käy katsomassa livenä paikan päällä tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttamia tuhoja.”
Mihinköhän tuhoihin mahdat viitata? Tuulivoiman tuotantoalueet tapaavat olla tuiki tavallista talousmetsää.
Ilmoita asiaton viesti
Olennaistahan on se, että näiden voimaloiden vaikutusalueelta kaadetaan puusto ja tuhotaan luonto.
Tiestöä jne. hiukan rakennellaan, kyllähän sinä tiedät.
Eikä ne suunnitellut tuhoalueet ( puistot 😝) ole ihan mitään pikkujuttuja.
Ruotsissa Sandvikenin puistikko Galmsjömyran erämaahan saatiin estetyksi onneksi kuntalaisten aktiivisuudella. Sinne olisi noussut 40 lyhytikäistä voimalaa n. 21 km2 alueelle.
Eikös ne avuhakkuut olekaan nou nou ?
Onhan noita tuhoja toki myös nähtävillä, tunturialueilta alkaen. Esim
Olostunturilla Muoniossa, tai Fosenin valtama tuulivoimapuisto, Norjan puolella.
Pieksämäellä pääsee näkemään, kuinka maahan sullotaan tuhansia tonneja betonia.
Suunitelmiakin tuhojen luomiseen on, mm ssa ABO Wind suunnittelee tuulipuistoa Akaan Karhunrahkan alueelle, hanke toteutuessaan pilaa kansallismaiseman. Joten onneksi tuskin toteutuu.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen, se on talousmetsää, eikä mikään no-go-zone. Huoltotiet ei poikkea metsäautoteistä, sellaisia Suomessa on 120 000 km.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ne tiet ihan hiukan poikkeaa normaaliperusteisista luntoon luoduista metsäteistä, koska ihan tavan Valmetilla ei vedetä tuulivoimaloiden monien tonnien painoisia valtavia rungon osia perille asti, pitkistä lavoista puhumattakaan. Nähdyn perusteella ovat kuin pikateitä sepeliperustuksella keskellä metsää
Talosmetsää osittain toki, mutta voiko tuon talousmetsä nimen alla olevan metsän ihan surutta avohahakata ? Siinä menee neliökilometrettäin metsää nurin.
Vihreitä luonnonsuojelijoita naurattaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ensinnäkin tämä Puheenvuoro ei ole tieteellinen julkaisu.
Laskentani perustuu LUT tutkimukseen.
Sinun lähteesi näytti olevan ”tanskalainen insinööri”, ”ryhmä insinöörejä”, jne.
Toiseksi minä olin derivoimassa käyrän yhtälöä, jotta voisi ennustaa tulevaa. Tehon saa Fingridiltä. Joko 3 min tai 60 min keskiarvoina Exceliin. Olen käyttänyt 60 min dataa. Ei tarvitse integrointia.
Tuulivoiman osuus sähkön kulutuksesta (7.5.2023 mukaan lukien) on 19,3%.
”Miten se voi tulla kalliiksi, kun Suomessa energiasta on jo nyt yli 20% tuulienergiaa! Ei kukaan täysjärkinen tuota energiaa tappiolla!”
Nyt veit kyllä sanat suusta! Tätähän tässä on yritetty selittää.
Osa tuulivoimatuotannosta on syöttötariffin (85,3 €/MWh) piirissä ja osa ns. preemiojärjestelmässä. Ihan vain veronmaksajan piikkiin.
OL3 ja Oskarsham4 mukaantulo on laskenut sähkön pörssihintoja.
Huhtikuu oli vähätuulinen ja tuulivoimalat olivat tappiollisia (ei myöskään tarvinnut maksaa syöttötariffeja).
Toukokuu jatkuu samanlaisena.
Nyt kun olet havainnut laskelmissani periaatteellisia virheitä, niin voisitko kertoa ne? Korjataan, jos on tarvetta. Ettei mene ihan suun pieksännäksi.
Ilmoita asiaton viesti
Niin sitähän tämä tuulivoimakeskustelu näillä palstoilla on ollut, eli suun pieksentää. Tuulivoiman hyödyistä ja haitoista löytyy pilvin pimein ja laidasta – laitaan erilaisia tutkimuksia ihan samaan tapaan kuin ilmastonmuutoksesta.
Se mikä tuulivoimassa on todellakin oleellista, on tarkastella pidemmän aikavälin energiatuottoa, kuten esim. kuluvan kuukauden ajalta, eli silloin todellakin pitää mennä keskiarvolukemissa. Tällöin ei todellakaan tarvita derivaattoja eikä liioin integrointeja, kun näkevä jo havaitsee, että ks. kuukauden keskimääräinen energiatuotto on ~ 1500MWh/h!
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/
Oliko tässä jokin epäselvyys?
Ilmoita asiaton viesti
”Oliko tässä jokin epäselvyys?”
Ei tosinkaan ole epäselvää:
-Toukokuun keskimääräinen tuotto 1560 MWh/h
-Toukokuun keskimääräinen tuotantokapasiteetti 5657 MWh/
Saadaan tuulivoiman käyttöasteeksi 27,6%, mikä on SURKEA.
Toukokuussa tuulivoima on tehnyt tappiota. Kunka paljon Toukokuun tappio tulee olemaan, selviää parin viikon päästä.
Ilmoita asiaton viesti
En ota kantaa näin simppeleihin laskentatapoihin. Kokonaiskapasiteetti on merkitsevin.
Ilmoita asiaton viesti
Toukokuu on vasta puolessa,ja persu laskee jo tappioita.
Voi meitä…..
Ilmoita asiaton viesti
Herra puolivatti Sinivirta on naurettava, kun huomioi laskennassa vain käytetyn energian vastaan tuotettu energia. Tämä on sitä vihreän siirtymän haave unelma ajattelua, millä ei ole mitään tekemistä todellisten investointi kustannusten ja tuottojen kanssa.
Tämä tehdään siksi, että se saataisiin jossakin valossa näyttämään positiiviselta, mutta se on täysin keinotekoista.
Ilmoita asiaton viesti
Tietenkin se Sinivirran energiatieteellistalousellisen hyöty on Sinivirran esittämä absoluuttinen totuus.
Mutta ei se niin mene.
Muuttujien määrä tuulivoimaloiden haittojen suhteen kun on huomattavasti paljon laajempi, kuin tämä energiatieteellis jne.. hyöty. Enkä muuten usko, että monet paikalliset yhdistykset ihan vaan piruuttaan vastustavat noita teollisuslaitoksia omille nurkilleen.
Ilmoita asiaton viesti
Vai on keskiarvo oleellista. Jos tuulituotanto olisi puolet ajasta 20 GW ja toisen puolet 0 W, niin tilanne olisi mielestäsi ihan ok.
Ilmoita asiaton viesti
Kerrankin samaa mieltä, jos metsään rakennetaan yksi tuulimylly niin sen takia tuhotaan kohtuu pysyvästi hehtaaritolkulla luontoa. Luonto kyllä palautuu mutta menee vähintään 50vuotta.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä vaan.
Saksalaisten jatkosodan loppuvaiheen tekemien tuhojen jäljet näkyvät edelleen Lapin luonnossa.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä ja niitä hitlerin betonipunkkereita on pitkin eurooppaa, joitakin yritetty purkaa mutta todettu toivottomaksi.
Ja näitä tuulihulluuden toteemeja tulee jäämään luontoon miljoonia.
Nykyään pelkkää betonia menee yhteen tolppaan 4500 kuutiota ja siihen päälle raudoitus, nämä jäävät sinne luontoon pysyvästi.
Ilmoita asiaton viesti
Ei taida Suomessa olla vielä yhtään niin isoa myllyä. Kannuksen Kuuronkallion 4,2MW:n voimaloiden jalustoihin meni 1000 m3/voimala.
Ilmoita asiaton viesti
Jasso.
https://www.sttinfo.fi/tiedote/tuulivoimalan-perustusten-ratkaisematon-ongelma?publisherId=69819944&releaseId=69971540
Ilmoita asiaton viesti
Eli perustat väitteesi tuohon yhteen kuvatekstiin. Ok. Missäpäin Suomea voimalat joiden perustuksiin menee 4500 m3 ovat?
”Halkaisijaltaan yli 26-metrisiin Kannuksen tuulivoimaloiden perustuksiin tarvitaan valmisbetonia noin tuhat kuutiometriä perustusta kohden. Yhden tuulivoimalan koko perustus valetaan yhtäjaksoisena rupeamana, jonka kestoksi Ruduksen aluejohtaja Taito Leppänen arvioi noin 16–17 tuntia.”
https://www.rudus.fi/ajankohtaista/2019/04/29/tuulivoimalan-perustus-hoituu-saankestavalla-betonilla
Ilmoita asiaton viesti
Jasso, Poriin rakennetaan 3Mw ”luvalla” 15 kpl yli 6Mw hullunmyllyä. Tonne menee siis pelkkää betonia 67 500 kuutiota.
https://www.rakennuslehti.fi/2023/03/tuulivoimalan-perustus-on-jareaa-tekoa-tarvitaan-noin-4500-kuutiometrin-verran-valua/
Lue kokonaan toi eka linkki, mitä mieltä olet siitä että kiertävät jatkuvasti ympäristövastuuta.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, eli on rakenteilla. Luin tuon tuulivoimaa vastustavan yhdistyksen jutun ja jätin sen omaan arvoonsa.
Ilmoita asiaton viesti
Juu, Rakennuslehti julkaisi kuvan Eurajoen Luvialla sijaitsevasta tuulivoimalan perustuksesta. Oosinselän hanke on alkujaan Porin ja Luvian yhteishanke, sen kaavoitusta johti Luvialla metsää omistava hankkeen osallinen. Herra oli Porin Energian johtokunnassa asiantuntija roolissa viran puolesta. KHO ei tutkinut esteellisyyttä vaikka näyttö oli riidaton.
Hankkeessa Porin puolelle tuli 5 tuulivoimalaa ja Luvian kunnalle 26 kpl, toinen toimija oli S-ryhmän Tuuliwatti. Kaavoittajien päällikkö teki vuokrasopimukset Porin Energian kanssa kun ensimmäinen valituskierros oli ohi, KHO selitti ettei tutki esteellisyyttä kun alempi oikeus ei ensin sitä tutkinut.
Kupru paljastuikin vasta alemman oikeuskäsittelyn jälkeen.
Nyt hanketoimijana on Hyötytuuli ja Tuulivoltti S-ryhmästä.
Tuulivoimalat on v. 1992 melusäännöillä mallinnettu puolet pienempien meluarvoilla, nyt rakennetaan 6,2 MW tehoiset voimalat, korkeuttakin on tullut vaivihkaa lisää.
Hanketta on vastustettu yli kymmenen vuotta, lähimmät asunnot jää alle kilometrin päähän .
Oosinselkä on Suomenselkään verrattavissa 40 metriä merenpinnasta oleva selänne Porin ja Luvian välissä. Luke ilmoitti alueen susireviirin asuinalueeksi.
Ei kuulemma vaikuta tuulivoimaloiden rakentamiseen.
Työt alkoi viime syksynä ja nyt kaikessa hiljaisuudessa on tiet, sähkönsiirtolinja ja jalustat valmiina, paikalle tuli 300000 kuution kuoppa silokallioon. Huoltotiet on parempia kuin 8-tie.
KHO edellytti ennen rakennuslupia ympäristölupaa, ei sitä ole haettu, ei ollut pakko.
Melumalli olisi tarpeen päivittää, tuskin sitä S-ryhmä vapaaehtoisesti tekee.
Tämä hanke näyttää mikä merkitys annetaan ympäristön asukkaille, eli valehdellaan suut silmät täyteen ja kerrotaan suuria toiveita kiinteistöverotuloista, Eurajoki maksaa viime vuoden tuloista jo 4 miljoonaa tasinkoa valtiolle, eli ei kunta saa kuin valtavat haittavaikutukset niskaansa.
Metsästysseuralle näytti tulleen uudet passitornit leveiden huoltoteiden reunoille. Kuvitellaan ettei sorkkaeläimet häiriinny tuulivoimaloista vaikka käytäntö näyttää ettei hirvet ja tuulivoimalat siedä toisiaan, hirvet siirtyy rauhallisimmille alueille.
Väkisin vaan rakennetaan ja toivotaan tukipolitiikkaa tukemaan itsessään tappiollista toimintaa.
Ymmärsikö M. Pekkarinen minkälaisen vahingon sai aikaan syöttötariffi lain allekirjoittajana. ”Ääni on kuin jääkaapin hyrinää.. ”
Ilmoita asiaton viesti
Kävin linkin läpi, jossa mainittiin ”paksummillaan jopa 4 m”.
Laatan pinta-ala on 530,9 m2.
Kaksi metrinen laattaa on 1061 m3
Nelimetrinen laattaa on 2124 m3.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, laatta ei ole samanpaksuinen joka kohdassa, kuten kuvista näkyy.
Ilmoita asiaton viesti
Myllyn perustan rakenne riippuu paitsi myllyn koosta myös maaperästä. Ehjälle kalliolle jos kiilataan, voi betonimäärä jäädä pieneksi. Toisaalta voi käydä niin, että kannattaa murskata kallio laajalta alueelta tienpohjamateriaaliksi.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän näitä faktat koskaan ole kiinnostaneet.
Taannoin eräs kertoi,että kolmannes Suomen talousmetsistä menetetään myllyjen ,teiden ja linjojen takia.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla Kuuronkallion seuduilla kauimpana tien päässä olevaa myllyä ammuttiin tannoin gondoolista kiväärillä läpi.Ei kuitenkaan syttynyt….
Olisiko kyseessä ollut tuulivoiman vastustaja? Lienee tekijällä kylmä rinki rypyreikänsä ympärillä.
Ilmoita asiaton viesti
Eroi luku tuulivoimalla ei ole kannattavalla tasolla, valtion tukipolitiikka pitää huolen tuulivoimaloiden kannattavuudesta.
Tuulivoima on kaikista energian tuotantomuodoista huonoimmin kannattava sähköntuotantomuoto. Itsessään tuulivoima on tappiollinen sähköntuotantomuoto, eikä tämä ole mielipide vaan on tosiasia.
Ilmoita asiaton viesti
Väärin!
Syöttötariffijärjestelmään hyväksyttiin viimeiset tuulivoimalat vuonna 2017. Sen jälkeen tukijärjestelmää muutettiin vähäksi aikaa sellaiseksi, että tuki kilpailutettiin: yritykset, jotka hyväksyivät pienimmän tukitason, saivat hakemansa tuen. Nykyisin uusille tuulivoimaloille ei makseta enää lainkaan tukea.
Joten tämä on sitä tosiasiaa ja lisää
oheisessa puheenvuorossa.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarkkonikkila/vastaus-juhani-putkisen-esittamiin-olkiukkoihin-ja-vaaristelyihin-tuulivoimasta/
Ilmoita asiaton viesti
Merituulivoiman kokeiluhanke :
Suomen Hyötytuuli Oy:n Porin Tahkoluotoon suunnitteleman tuulivoimapuiston merituulivoimalle TEM myönsi vuonna 2014 hankkeen toteuttamiseen 20 miljoonaa euroa investointitukea.
Lisäksi hanke voi saada tuotantotukea tuotetun sähkön määrän mukaan 12 vuoden ajan.
Ei huono business.
Ilmoita asiaton viesti
Väärin.. Tukeen hyväksytty voimala saa syöttötariffia 12 vuotta, v. 2017 alkanut maksatus loppuu v. 2029.
Valtio antaa vieläkin investointitukea jolla on tarkoitus pitää tuulivoima sijoitukset kannattavana bisneksenä.
Yksityinen tuulivoimatoimija saa vielä pakkolunastaa sähkönsiirtolinjojen pohjat nimelliseen hintaan yleisen edun nimissä.
Tässä Oosinselän hankkeessa on 46 m leveä linja metsässä ja yli 15 km pitkä, puut saa omistaja pitää tuloinaan, ne ovatkin siltä alueelta viimeiset tukkipuut.
Vielä kun tiedetään kuinka sähkökatkoksen riski kasvaa mitä enemmän tuulivoimaloita rakennetaan, niin hullua hommaa tämä järjetön tuulipuhallus on.
Oikeastaan vahinkojen korvaaminen pitää sisällyttää jokaiseen tuulivoimahankkeeseen ennen kuin yhtään rakennuslupaa voi myöntää.
Ympäristölupa pitää olla pakollinen jokaisessa tuulivoimahankkeessa.
Nyt nämä ohitetaan naureskellen, ei ole haittaa, vaikka todellisuudessa haitta on kohtuuton.
Ei se länsirannikolla oleva haitta vaikuta Helsingissä, ei näy eikä kuulu.
Täällä ei kiinteistöjä saa kaupaksi tuulivoimapuistojen reunoilta, ei ne ole mitään vetovoimatekijöitä paikkakunnalle, päinvastoin ja niin kehotti muuttamaan kaavasuunnittelijakin kun kerroin ranskalaisen vaatimuksen tuulivoimalan välimatkasta asuntoon, ”men sin sit”, annettiin ohjeeksi.
Ilmoita asiaton viesti
Väärin ja taas väärin!
Kovasti ihmettelen sitä, että tällä palstalla vain kourallinen ihmisiä vastustaa (eri syistä?) tuulivoiman rakentamista. Ja mitä tukiin tulee, samaan aikaan EU:n valtiontukisäätelyn mukaisesti, uusiutuvan energian yhteiskunnallisen tukemisen tulisi olla väliaikaista ja tavoitteena olla, että ajan myötä tuet ensin supistetaan ja lopulta lakkautetaan.
Lähde: Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:51
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163302/VNTEAS_2021_51.pdf
Lyhyt lainaus valtioneuvoston tiivistelmästä:
”Tuulivoimaloiden määrä Suomessa on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti ja tavoitteena on edelleenkin kasvattaa tuulivoiman osuutta energiantuotannosta. Tuulivoiman lisääminen edesauttaa Suomen uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamista.”
Ja mitä Energiavirasto sanatarkasti kertoo?
”Tuotantotukea maksetaan niin sanottuna syöttötariffina, jolla tuetaan tuulivoimaan, metsähakkeeseen, biokaasuun ja puupolttoaineeseen perustuvaa sähkön tuotantoa. Lisäksi sähköntuottaja osallistuu sähkömarkkinoille ja saa sähkön markkinahinnan tuottamansa sähkön myynnistä. Energiavirasto hallinnoi syöttötariffijärjestelmää tuotantotuen sähköisen asiointijärjestelmän (SATU) avulla.”
”Syöttötariffijärjestelmä sulkeutui uusien tuulivoimaloiden osalta 1.11.2017 ja uusien biokaasu- ja puupolttoainevoimaloiden osalta 1.1.2019. Metsähakevoimaloiden osalta syöttötariffijärjestelmä sulkeutui 15.3.2021.”
”Syöttötariffia maksetaan 12 vuoden ajan siitä, kun oikeus syöttötariffiin alkaa.”
Lähde: Energiavirasto
https://energiavirasto.fi/tuotantotuki
Energiaviraston linkin alta löytyy myös syöttötariffijärjestelmän yhteenveto (pdf)
Eli valtioneuvoston ja energiaviraston tekstejä tulee tulkita oikein ja juuri siksi, tuulivoiman rakentamista edistetään, joka nyt on yli ~20% koko energiatuotannosta.
Ilmoita asiaton viesti
Oikein on kopioitu valtioneuvoston tekstiä tuulivoiman hyväksyttävyyden edistämisestä.
Sinivirta todisti kirjoituksessaan sen todeksi taas kerran, näin se vaan on: – Tuulivoimarakentamisessa häntä heiluttaa koiraa.
Ilmoita asiaton viesti
On turha nurista. En minä todista yhtään mitään, kyllä asialla ovat valtioneuvosto ja energiavirasto!
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki on turhaa mitä tuulivoimaan satsataan, ja oikein valtioneuvoston ja energiaviraston siunauksella.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimarakentamisessa häntä heiluttaa koiraa.
”Tuulivoimarakentamista on edistetty muun muassa vuonna 2009 valmistuneella Suomen tuulienergiakartastolla (tuuliatlas), joka helpottaa tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, suunnittelua ja tuotantoon soveltuvien alueiden osoittamista maakuntakaavoissa. Valtio on
myös tukenut tuulivoimarakentamista koskevien kaavojen laatimista valtionavustuksilla. – Rahallisesti.
Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu siten, että tuulivoimaloille voidaan tietyin edellytyksin myöntää rakennuslupa suoraan yleiskaavan perusteella. Ympäristöministeriö on tuulivoimarakentamisen suunnittelun sujuvuuden edistämiseksi ja laadun parantamiseksi laatinut oppaan, jossa käsitellään kaavoitusta, ympäristövaikutusten arviointia ja
lupamenettelyjä koskevan lainsäädännön soveltamista ja tuulivoimaloiden ympäristövaikutuksia.
Tuulivoimaa koskevan nykyisen 6 TWh:n tavoitteen saavuttaminen edellyttää tuulivoiman rakentamiseen liittyvien muiden kuin taloudellisten esteiden ratkaisemista.
Tähän liittyen Lauri Tarasti on laatinut työ- ja elinkeinoministeriölle selvityksen ”Tuulivoimaa edistämään” (13.4.2012).
Selvityksen ehdotukset tuulivoimarakentamisen vauhdittamiseksi koskevat pääosin kaavoitusta, tuulivoiman hyväksyttävyyttä kunnan ja maanomistajan kannalta, rakennuslupaprosessia sekä tuulivoimaloiden sijoittamista rakennettuun ympäristöön.
Tuulivoiman rakentamiseen liittyviä maankäytön ja kaavoituksen haasteisiin voitaisiin vaikuttaa edistämällä tuulivoiman rakentamista laajempiin tuulivoimapuistoihin yksittäisten tuuliturbiinien tai pienten tuulivoimalaryhmien sijasta.
Valtiontalouden kehyspäätöksessä 4.4.2012 on varattu 20 miljoonan euron erillistuki merituulivoiman demonstraatiohankkeelle vuodelle 2015. Tuulivoimademonstraatiohankkeen toteuttaminen edellyttää tuotantotukilain täydentämistä sekä merituulivoimahankkeen tuen
erillistä notifiointia valtiontukena EU:n komissiolle.
Tarkennetun perusskenaarion mukainen noin 9 TWh:n tavoite edellyttänee investointeja merituulivoimaan keväällä 2012 sovitun demonstraatiohankkeen lisäksi. Hankkeesta saatavien kokemusten perusteella voidaan suunnitella myöhemmin tarvittavia tukijärjestelmiä.
Alustavien arvioiden perusteella tuulivoiman tukijärjestelmään olisi sisällyttävä harkinnanvarainen investointitukikomponentti, jolla investointien hankekohtainen kannattavuus voidaan varmistaa ja välttää samalla ylituki.”
https://tem.fi/documents/1410877/2626968/Kansallinen+energia-+ja+ilmastostrategian+taustaraportti.pdf/51445cd7-2e89-44dc-a0d3-45cbd6ffa8da
Ilmoita asiaton viesti
Nyt elämme vuotta 2023 ja valtioneuvoston päätöksillä, sekä energiaviraston ohjeistuksilla. Valtioneuvosto eli kansanomaisesti hallitus on Suomen ylintä toimeenpanovaltaa käyttävä elin. Ja kun uutta hallitusta tähän maahan sorvataan, nähtäväksi jää miten tuulivoimaa ryhdytään edelleen kehittämään. Mitä Orpoon ym. on uskominen, hiilineutralius tavoitteesta ei tingitä ja se myös tarkoittaa lisää tuulivoimaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä tuli selväksi, ”häntä heiluttaa koiraa”, – ei kaipaa enää selittelyjä.
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoima puhuttaa ihmisiä, mitä lähempänä tuulivoimalat ovat sitä enemmän kriittisempää kommenttia asiasta kuulee.
Tässä on asiasta hyvä näkemys, kenelle tuulivoimaa rakennetaan? ”Tuulivoiman keskittäminen edellyttää myös vastuullista kokonaisarviointia” – linkki kirjoitukseen alla.
Lari Hölttä
ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja
Itä-Suomen aluehallintovirasto:
”Peräänkuulutammekin ihmisten elinympäristöön liittyvien vaikutusten kokonaisarviointia ja sen merkitystä. Nyt siitä ei tunnu olevan vastuussa oikein kukaan. Tilannekuvakin päivittyy, jos nyt ei päivittäin, niin viikoittain.”
https://avi.fi/blogi/kirjoitus/-/blogs/tuoko-tuuli-eramaasta-huudon-vaienneen-
Ilmoita asiaton viesti
Niin en tiedä, millä hännillä ja keitä niillä heilutellaan. Mutta tällaista liturgiaa on tuulivoimasta nähty ja kuultu silmät ja korvat täyteen ja samalla ollaan onnellisen tietämättömiä, kuinka isossa kuvassa pohjoinen pallonpuolisko lämpenee.
On arvioitu, että vahvistus-suhde olisi ~2.5, mikä tarkoittaa, että arktinen alue lämpenee ~2.5 kertaa nopeammin kuin globaali keskiarvo. Eli niin kauan kuin uusiutuvia energialähteitä kritisoidaan, niin kehitys ei kehity. Ei tämä niin monimutkainen yhtälö ole!
Ilmoita asiaton viesti
Tuulivoimaloilla on ilmastoon vain haittavaikutuksia, se on harhainen mielikuva, että tuulivoimalat olisivat ratkaisu ilmastoon ja energiantuotantoon.
Mielikuvilla tehdään bisnestä valtion tuella, samalla oletetaan ettei veronmaksajat ymmärrä kenen rahoilla pelataan.
Ilmoita asiaton viesti