Ruotsi haluaa takaisin ydinvoiman suurvallaksi
Ydinvoimala, kuvituskuva
Historiaa :
Vasemmistohallitus ajoi Miljöpartietin kanssa tekemällään sopimuksella Ruotsissa ydinvoiman alas. Osittain edellisestä johtuen on sähkön hinta vastaavasti noussut, se osaltaan taas vaikuttaa myös kaikkiin kustannuksiin. Lisäksi paikoin teollisuus on joutunut pysäyttämään tuotannon kohonneiden energiakustannusten johdosta.
Barsebäckin kaksi reaktoria suljettiin vuosina 1999 ja 2005
Oskarshamnissa suljettiin kaksi reaktoria vuosina 2015 ja 2017
Ringhalsin reaktori suljettiin 30. joulukuuta 2019 ja toinen vuoden 2020 lopussa.
Ruotsissa ydinvoima on tuottanut 35–50 prosenttia maan sähköstä 1980-luvulta lähtien. Poistuva osuus on korvattava muilla energialähteillä, tai sähkön tuonnilla.
Nyt : Energiatuotannon tasapainottamiseksi Ruotsin istuva hallitus on tehnyt periaatepäätöksen kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Hallitus haluaa, että Vuoteen 2035 mennessä on käytössä lisää ydinvoimaa, joka vastaa ”kahta suuren mittakaavan reaktoria” Nopea apu ei ratkaisu ole, eikä aikaisempien päätösten purkaminen ole enää mahdollista.
Kommenteja hallitukselta :
- Keväällä 2026 on tarkoitus jo aloittaa ensimmäisen voimalan rakentaminen, talousministeri Elisabeth Svantesson
- Pourmokhtari: Ruotsi tarvitsee kymmenen uutta ydinvoimalaa.
- Busch : Meidän on kaksinkertaistettava energian tuotanto Ruotsissa 25 vuodessa. Tänään esittämämme tiekartta selventää hallituksen tavoitekuvaa ja tarjoaa pitkän aikavälin edellytykset tämän toteutumiselle. 100-prosenttisesti uusiutuvan sähkön tuotannon tavoite on nyt korvattu 100-prosenttisesti fossiilittomalla sähköllä. Ydinvoiman tuotannon määrää tullaan laajentamaan vuoteen 2045 mennessä.
- Puhutaan kymmenen suuren ydinvoimareaktorin tuottamasta energiasta talouskomitean puheenjohtaja Tobias Andersson
Myös ydinvoimareaktoreiden lukumäärää rajoittava kielto poistetaan. Hallitus esittää , että Ruotsin valtio osallistuu kustannuksiin, tavalla tai toisella.
Kuinka, ja kenen kansaa selvinnee lähiaikoina hallituksen mukaan.
Hallituksen tiekartta on mielestäni hyvä ja tulee parantamaan Ruotsin kv kilpailukykyä ja paikallista hyvinvointia. Energiavajetta ei tyhjillä puheilla korvata. Mm ssa Ruotsin terästeollisuuden sähkönkulutuksen ennustetaan kasvavan lähivuosina 7,5 TWh:sta vuodessa 40,6 TWh:iin.
Pelkästään H2GS-yhtiön osuus Ruotsin sähkönkulutuksesta on seitsemän prosenttia. Esim LKAB tulee tarvitsemaan sähköä 70 TWh vuodessa
(vrt Ringhalsiin ydinvoimala tuottaa 17 TWh vuodessa).
Miksi Ruotsi sitten haluaa nyt ydinvoimaa, eikä rakenna lisää ”vihreää” tuulivoimaa, tai hyödynnä aurinko ja vesivoimaa ?
Tuulivoimaloiden lisärakentamisen kannatus on paikallisesti kovassa vastatuulessa. Tuulivoimalat koetaan ympäristöä kuormittaviksi. Ongelmaksi nähdään myös se, ettei tuulivoimaloiden huipputuotanto ja kulutushuippu kohtaa.
https://motvindsverige.org/aktuellt/
Tuulivoiman kannalta paras tuottolaskelma saataisiin, jos sähkö voitaisiin varastoida. Varastoinnin toteuttaminen vaatisi kuitenkin uutta teknologiaa ja myös paljon rahaa.
Aurinkoenergia ei sekään ole talvella ratkaisu.
Vesivoiman lisäämiselläkin on omat rajoituksensa. Mm ssa EU n vesidirektiivi ja mahdolliset hyydepadot Pohjois Ruotsissa.
Matkan varrella koettua :
Kiinan valtion osin omistama Ruotsin suurimman ’ tuulivoimalapuistikon ’ konkurssi häämöttää, koska tuulivoimatuottaja ei pystynyt tuottamaan energiaa aiemmin sovitulla hinnalla. Satojen tuulivoimaloiden huoltoimet puhuttavat ja huolestuttavat myös paikallisia asukkaita.
Största vindkraftsparken i Europa – Markbygden – Landsbygdsutveckling – projekt
Piteå-Tidningen: VKV PFAS | KLIMATSANS
https://www.dn.se/ekonomi/kinaagd-vindkraftspark-med-miljardskulder-beviljas-foretagsrekonstruktion/
Nordpoolin alueella tapahtuu :
Saksassa puretaan tuulimyllyjä hiilvoimalan tieltä
– Hallitus haluaa helpottaa tuulivoiman rakentamista. Samaan aikaan puretaan tuulivoimaloita. Se on ristiriitaista, sanoo ilmastoaktivisti Sonja Ritter DN:lle.
Hiilikaivoksen laajennusta puolustaa nyt myös Saksan ilmasto- ja energiaministeri Robert Habeck Vihreistä. Habeck on aiemmin pyrkinyt sulkemaan Saksan ydinvoiman ennenaikaisesti.
Hiilivoimaa tarvitaan, koska Saksa ei saa yllättäen halpaa energiaa luotettavalta Venäjältä.. Garzweilerin kaivoksen omistava energiayhtiö RWE on myös luvannut lopettaa ruskohiilen louhinnan asteittain vuodesta 2030 lähtien aiemmin luvatun vuoden 2038 sijaan.
Tyskland river vindkraft – ska ge plats åt kolgruva – Nyheter Idag
Saksan ydinvoiman tuotanto oli 80,2 TWh vuonna 2016 > 32,8 TWh vuonna 2022. 60 TWh siirrettiin poliittisella päätöksellä vihreään roskakoriin. .
Jos Saksassa vakaan ydinvoiman tuotantoa olisi jatkettu ja tuotanto olisi saanut korvata fossiilisen sähköntuotannon olis fossiilisilla tuotetun sähkön osuus 2022 ollut n. kymmenen prosenttiyksikköä pienempi.
Eli 33,7 prosenttia 43,6 prosentin sijaan.
Tysklands problem har blivit grannländernas – Second Opinion
Vihreää sähköä. Saksalaiset ovat jälleen oivaltaneet olennaisen.
Saksa etsii pikavauhtia muualta vihreää vetyä Saksan teollisuuden käyttöön. Suomi taas haluaa vetyprojektien investointikohteena Saksan toivelistan kärkeen. Porvoo. Neste ja Thyssenkrupp suunnittelevat yhteistä elektrolyysilaitosta.
– Kuka maksaa edellisen kustannukset, veikkaan etteivät ainakaan saksalaiset.
– Miksi Saksa ei sitten itse tuota vetyä, vaikka Saksa on täynnä vihreitä tuulivoimaloita ?
Tanskassa ollaan myös aiheellisesti huolissaan Saksan vinoutuneesta energiapolitiikaata. Tuulivoima on epävarmaa energiaa, samalla pakollinen, tuulivoiman rinnalla olevan, korvaavan energiatuotannon ylläpitämien tulee kalliiksi.
https://second-opinion.se/tysklands-problem-har-blivit-grannlandernas/
Lähdetiedot :
Regeringen: Massiv utbyggnad av ny kärnkraft till 2045 | SVT Nyheter
S, MP, C och V lovade kärnkraftsavveckling – och höll sitt
Markbygden Ett beviljas rekonstruktion efter dålig lönsamhet – DN.se
https://second-opinion.se/tysklands-problem-har-blivit-grannlandernas/
Förnybar energi istället för kärnkraft | Miljöpartiet
Rekorddyr el får fabriker att stänga ner | SVT Nyheter
Lisäys 11:15 / OL3 vikatilassa edelleen.
Syytä ei vieläkään tiedetä.
Onneksi Suomessa on toimivia hiilivoimaloita sähköntuotannon varmistamiseksi. Tyhmää touhua olisi se, jos ne toimivat laitokset ovat jo romutettu.
Saattaa tulla kallis loppuviikko, myös ydinvoiman vastustajille.
”Saksa etsii pikavauhtia muualta vihreää vetyä Saksan teollisuuden käyttöön. Suomi taas haluaa vetyprojektien investointikohteena Saksan toivelistan kärkeen. Porvoo, Neste ja Thyssenkrupp suunnittelevat yhteistä elektrolyysilaitosta. Kuka maksaa edellisen kustannukset, veikkaan etteivät ainakaan saksalaiset… Miksi Saksa ei sitten itse tuota vetyä, vaikka Saksa on täynnä vihreitä tuulivoimaloita?”
Erittäin hyviä kysymyksiä. Saksa on onnistunut vastaavilla ”sijoituksilla” tehdä Suomelle miljarditappioita Soneraa ja Fortumia koskien. Eiköhän tässäkin ole vastaava lanka vetämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Oma kansa ensin ajattelu on vahingollista, kuten kaikkien kunnioittama suuri ajattelija on totuutena meille paljastanut.
Ilmoita asiaton viesti
”Historiaa :
Vasemmistohallitus ajoi Miljöpartietin kanssa tekemällään sopimuksella Ruotsissa ydinvoiman alas”
Faktaa:
Saksassa sen tekivät jeesusdemarit, jotka kyttäsivät gallup numeroita.
Riksdagenissa ei ahneisto muuten pahemmin tainnut soraääniä esittää, koska myös olivat kiinnostuneita samaisista numeroista 😵💫
Ilmoita asiaton viesti
Totta.
Jos nyt ihan oikein muistan, niin Kelpo Mutti Merkell teki pakkodiilin vihreiden kanssa. Loppu on sitten historiaa. Siihen historiaan kuuluu myös kaasuputket, Lipponen jne.
Ilmoita asiaton viesti
Sakulandiassa vehreät eivät koskaan saaneet edes 20% äänistä. Brüne, parhain äänisaldo Bundestagissa ikinä oli 14.8%. Hirveetä pakkopullaa Merkel joutui syömään 🥱
Ilmoita asiaton viesti
”Miksi Saksa ei sitten itse tuota vetyä”
Teknologiapolkuja ei käännetä yhdessä yössä. Saksa oli vuoteen 2022 saakka riippuvainen venäläisestä maakaasusta, jota se käytti rakennusten lämmityksessä, teollisuudessa ja sähkön tuotannossa. Edullisesta maakaasusta se pystyi myös tuottamaan vetyä teollisuuden tarpeisiin. Business case vedyn tuottamiseksi elektrolyysereillä puuttui.
No nyt on kaasuhanat poikki ja teknologialoikka tarvitaan. Siinä muuten Suomella on Saksaan verrattuna ainakin kaksi merkittävää etua. Toinen on edullinen sähkö ja toinen on kaukolämpöverkostot, jonne voidaan syöttää elektrolyysereiden lämpöhäviöt ja siten parantaa vedyntuotannon taloudellista kannattavuutta.
Ilmoita asiaton viesti
Saksalaisten tekemät poliittiset ja varsin lyhytnäköiset energiapäätökset ovat tulleet kalliiksi koko Euroopalle.
Kaasusopimuksesta venäläisten kanssa kyllä varoitettiin.
Ilmoita asiaton viesti
Kolmas ”etu” on sitten pitkä matka Saksan markkinoille.
Miksi Suomessa sitten tulee olemaan halpa sähkö Saksaan verrattuna, vaikka Saksassa on selvästi paremmat tuuliolosuhteet?
Ilmoita asiaton viesti
Vetyä tuskin tullaan kuljettamaan vetynä, vaan siitä jalostettuina tuotteina. Suuri liiketoimintapotentiaali sekin.
Maailman merillä kuljetetaan jo nyt kaikenlaisia kemikaaleja ja polttoaineita ristiin rastiin, miksei sitten synteettisiä.
Sellaisesta en ole kuullut, että Saksan tuuliolosuhteet olisivat meikäläisiä ”selvästi paremmat”.
Ilmoita asiaton viesti
Fraunhoferin mukaan vety tulee halvimmaksi kuljettaa putkessa.
Saksa panostaa isoihin Pohjanmeren tuulivoimaloihin?
Pohjanmeri ei jäädy. Tästäkään ei tosin voi olla varma johtuen sään ääri-ilmiöistä.
Kaukolämpöverkosto on aikoinaan suunniteltu hyödyntämään sähköntuotannossa syntyvää sekundäärienergiaa.
Nyt ovat ajat erilaiset ja kaukolämpöyhtiöt rakentavat kilpaa sähkökattiloita hyödyntämään ”halpaa sähköä”.
Eli ajatus on: tuulivoimasähkö –> sähkökattila –> kaukolämpö.
Mitä lisäarvoa kaukolämmön asiakkaille tuo: tuulivoimasähkö –> vetyelektrolyyseri –> hukkalämpö –> kaukolämpö?
Ja korkeampi hinta ei ole lisäarvo!
Ilmoita asiaton viesti
Elektrolyyserin kannattavuuteen vaikuttaa oleellisesti se, voidaanko ylijäämälämpö myydä kaukolämmöksi vai pitääkö se lauhduttaa taivaalle. Kaukolämmön asiakkaalle tämän taas pitäisi synnyttää lisäarvoa kasvavan lämmön tarjonnan takia. Kirjoitin ”pitäisi”, sillä koska kaukolämpöverkot ovat monopoleja, tilanne on vähemmän selkeä kuin sähköverkkojen puolella.
Ilmoita asiaton viesti
Paljon ovat Siperian opettavat tuulet puhaltaneet Ruotsin yli sen jälkeen, kun 80-luvun puolivälissä ”Atomkraft – Nej tack” -pinssejä rinnoissaan mieltä osoittaneet väkijoukot saivat aikaiseksi periaatepäätöksen ydinvoimasta luopumiseksi ”viidentoista vuoden sisällä”. Tuo tavoite ei milloinkaan toteutunut.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreän ideologian raunioiden korjaaminen on hidasta ja kallista puuhaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmeen koviin tuloksiin ruottalaiset vihreet ylsi, 7.3% best result ever riksdagenissa vuonna 2010.
Suomessa vihreillä on tainnut olla jopa 10% paikoista. Suomen ahneiston kyttäsi aivan yhtä tarkkaan gallupeja kuin teki sama jenkki Swedu- ja Sakulandiassa. Ainoa ero oli ettei täällä koskaan edes kyselty gallupeissa mitä mieltä porukka saattaisi olla ydinvoimasta, lieneekö vaikuttanut tuolloin bisnekset itärajan takaisen porukan kanssa…
Ilmoita asiaton viesti
Sanoppa muuta. Juttuhan juontaa siitä, että kaikki puolueet vihreiden pelossa pyrkivät olemaan vihreämpiä kuin vihreät itse.
Ilmoita asiaton viesti
Kunnes totuus osaamattoman toiminnan seurauksista kirkastuu 🙂 Miljöpartiet c 4,5 %
https://val.digital/Party-MP/
Ilmoita asiaton viesti
Onko ne kaikki ”sammutetut” voimalat jo purettu tai muuten vaan käyttökelvottimia?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti uudelleenkäynnistäminen on epävarmaa, lisäksi käynnistäminen vie monta vuotta (?) Osa suljetuista reaktoreista on myös purettu.
Ilmoita asiaton viesti
Eikös se kestä todella pitkään, ennen kuin voimala voidaan purkaa? Siellähän esim. säilötään korkea-aktiivista jätettä vuosikausia ennen mahdollista sijoitusta joko jälleenkäsittelyyn tai ns. loppusijoitukseen.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmeisesti juurikin noin.
Ilmoita asiaton viesti
Erinomaisen hyvä artikkeli – kiitos Jouko!
Ilmoita asiaton viesti
👍
Ilmoita asiaton viesti
Vihreään hihhulismiin sortunut Ruotsi joutuu pakon edessä palaamaan ydinvoimaan aivan kuten Saksakin
Ilmoita asiaton viesti
Huomenna Suomessa kannattaa syödä kylmiä eväitä, hypätä lämpimikseen narua, käydä viileässä suhkussa ja rukoilla, että ne sammutetut hiilivoimalat heräävät henkiin.
Pörssisähkön huippu tiistaina veroineen on 96,4 senttiä kilowattitunnilta iltapäivällä kello neljän jälkeen.
Päivän keskihinta veroineen on 35,7 senttiä kilowattitunnilta. Marraskuussa sähkö on toistaiseksi maksanut keskimäärin 9,4 senttiä kilowattitunnilta.
( Sekin on muuten todella kova hinta )
Ilmoita asiaton viesti
TVO ilmoittaa OL3:n olevan tuotannossa 21.11. ”puolelta päivin”.
Toivotaan näin, mutta historia on opettanut, että OL3:n kalenteri on joustavaa sorttia.
Ilmoita asiaton viesti
Sattumien satoa, että juuri silloin, kun pakkanen hiukan kiristyy, niin joku kohta sanoi sopimuksen irti.
KWh hinta X kulutus = Paljon rahaa, suoraan viivan alle.
Ilmoita asiaton viesti
Harmi, ettei nyt edes tuule, mainita asti.
Tuulivoima 19:03 = 165 MW.
Ilmoita asiaton viesti