Suomen valtavat CO2 päästöt ( aivopieruja )

kuva NASA


Nasan OCO-2-satelliitin mittausdataa eri maiden CO2-nettopäästöistä , sekä  hiilinieluista 2015–2020. Tumma sävy on suuria nettopäästöjä, vaalea taas vähäisiä päästöjä ja vihreän eri sävyt ovat ns hiilinieluja.

EU ssa on tuon ajanjakson aikana ollut seitsemän hiilinieluina toimivaa maata. Loput EU n alueesta on vähäpäästöisiä. Todellisten päästö ongelmien maat eivät yllätä. Ketään.

 

Samanaikaisesti hiilinielujen määrän lisäämiseksi ollaan EU ssa asettamassa ( asetettu ) tavoitteita, mm ssa metsien ennallistamisesta. Kokonaistavoite EU ssa  on ennallistaa vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttia alueista, joiden tila on heikentynyt. Ekosysteemien palauttaminen, jollekin aikaisemmalle (? ) tasolle, aiheuttaakin maakohtaisesti paljon toimia ja myös kansalaisille lisäkustannuksia.

EU n Komission mukaan jäsenmaiden arvioidut ekosysteemien ennallistamisen kustannukset olisivat n. 7,4 miljardia euroa vuodessa vuoteen 2050 saakka.

Suomessa ennallistamisen vuosikustannukset olisivat n. 0,93 miljardia euroa / vuosi. 

Suomen osuus ennallistamisessa olisikin euromääräisesti EU n kolmanneksi suurin ja BKT:hen suhteutettuna suurin. Eurooppalaisessa ilmastolaissa EU:n ilmastotavoitteesta tehdään myös oikeudellinen velvoite.

Suomi elää metsässä ja metsästä

Pohjoisen metsien herkän faunan suojelu on hyvä juttu ja metsien suojelemiseen panostaminen kannattaa varmasti. Samalla myös metsien hiilen sitomiskyky paranee. Tarvitaanko tuohonkin sitten kaiken kattavaa erillistä keskushallinnon ohjausta.

Suomessa konkreettinen metsänhoito on iso osa kansantaloutta, ei pelkkä harrastus.

Metsien eliöstön hyvinvoinnin kannalta mm ssa suurten teollisuusrakennusten pystyttämistä metsiin tuleekin välttää.

Kuva Vesa Joensuu, Kopsan teollisuusalue

Esim. 300 m lapakorkeuteen nousevat lyhytikäiset tuulivoimalat valtavine varoalueineen ja laajoine avohakkuineen eivät tuo luonnolle mitään lisäarvoa, päinvastoin :

Monien KM2 laajuiset hakkuuaukeat ja maaperän raju muokkaaminen ovat luonnon moninaisuutta merkittävästi paikallisesti pitkäaikaisesti vahingoittavia. Aluskasvullisuuden katoamisen myötä köyhtyvä ja ohut metsämaan humuskerros ei jaksa ylläpitää kasvillisuutta.

Kanervat, sammaleet, varvut ja puuston juuriston kannalta symbioosissa olevat sienrihmastot kuolevat. Samalla myös pölyttäjät katoavat.

Laajat hakkuualueet ja metsämaan kuluttaminen eivät myöskään lisää metsän kykyä sitoa hiiltä.  Samalla myös lähialueen asukkaiden henkinen ahdistus lisääntyy ja osa asukkaista on valmis muuttamaan, jos läheiseen luontoon rakennetaan suuria teollisuuslaitoksia.

SVT

Luke tutkii tuulivoimaloiden vaikutusta

EU n 55 valmiuspaketti

Metsien hiilinielut

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus)

Edit : korjattu hiilinieluina toimivien maiden määrä.

joukorep
Sitoutumaton

Juttua ja omia mielipiteitä ajankohtaisista asioista.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu