Afganistanin opetus: ulkovaltojen sotilaallisella voimalla ei toimivaa demokraattista valtiota synny

Afganistanin julma taleban hallinto kaadettiin vuonna 2001 Yhdysvaltain vetämällä kansainvälisellä operaatiolla. Afganistanilaisten omaan toimintaan perustuvaa demokraatisen valtion rakentamista  ja huumekaupasta irrallaan olevaan kansallista taloutta ei kahden vuosikymmenen aikana saatu koskaan käynnistymään. Ulkovaltojen sotilaallisella voimalla pidettiin yllä miljardien eurojen taloudellista tukea saavaa korruptoitunutta ja valtaeliitin omaa etua ajavaa kuviteltua valtaa maassa käyttävää hallintoa. Kabulin  huonon moraalin omaavaa valtiojohtoa ei enemmistö afgaaneista ei tainnut koskaan kokea omakseen. Talibanit ja monet paikallistason toimijat kasvattivat kannustaan ja vahvistivat ulkovaltojen sotilaallisten voimien läsnäolon vastustusta. Liian pitkään jatkuneesen sotaan Yhdysvalloissa kyllästyttiin ja kun maa päätti vetää joukkonsa pois romahti Kabulin länsimielinen hallinto herkessä talibanien paineessa. Vähäistä vastuuta kansalaistensa kohtalosta osoitti maan eiliseen saakka virallinen presidentti pakenemalla 15.8. illalla naapurimaahan.  Hän kiireessään sentään ehti Venäjän tiedustelun mukaan ottaa mukaansa helikopteri lastin seteleitä –  jos oli viisas euro ja dollari seteleinä.

Afganistanin kehitys liittyy sarjaan läntisten valtioden, usein euroatlantiseksi yhteisöksi kutsutun kansainvälisen yhteisön sotilaallisen voiman käytöllä aloitettuihin epäonnistuneiden ns. kriisinhallinta operaatioiden sarjaan. Yhdysvaltain Irakin hallinnon kaikilla tasoilla kaatanut hyökkäys lisäsi Lähi-Idän väkivaltaista kaaosta ja loi edellytykset  äärimmäistä väkivaltaa harjoittavan Isisin synnylle. Hyökkäyksen jälkeen ei Irakiin saatu riittävän nopeasti valtion väestön omakseen kokemaan siviilihallintoa. Libyassa Gaddafin hallinto kaadettiin ulkovaltojen sotilaallisella voimalla. Maa ajatui vuosia kestävään edelleen jatkuvaan sisällissotaan. Syyriassa ryhdyttiin tukemaan sotilaallisesti Assadin hallintoa vastaan taistelevia ryhmiä ottamatta selvää ryhmien tavoitteista, jotka olivat usein olivat yhtä epädemokraattusia kuin Assadin autoritäärinen hallinto. Länsivallat kyllästyivät sotimiseen ja Venäjän tuella Assadin hallinto vahvisti asemaansa ja epämääräinen Assadin vastainen oppositio lyötiin. Yhdysvaltain rinnalla Isiä vastaan taistellut alueen sympaatisin ryhmä Syyrian kurdihallinnon tuki lopetettiin ja kurdit jätettiin yksin selvytymään Turkin kovassa paineessa. Afganistanin kehitys on jälleen yksi osoitus siitä, että  kaukaisen suurvallan tukeen ei kestävää valtiota rakenneta. Yhdysvaltain uskottavuuteen ja luottamukseen  liittolaisena ja tukijana nopea ja ilmeisen heikkoon tilannearvioon perustuva täydellinen vetäytyminen oli kova kolaus. Esimerkiksi Iso-Britannian puolustusministeri kritisoin Yhdysvaltain toimineen yksipuolisesti edes konsultoimatta läheisimmän liittolaisen kanssa.

Kestävän ja hyvivoivan demokraattisen valtion rakentaminen voi tapahtua vain kansakunnan omalla toiminnalla.  Esimerkiksi pohjoismaisen demokratian synty on vuosisataisen kehityksen tulos. Jos halutaan ulkopuolelta tukea jossain kriisitilassa olevan epädemokraattisen maan kehitystä kohti parempaa niin on osoitettava poliittista ja taloudellista tukea maassa toimiville ihmisoikeuksia ja demokratiaa puolustaville ryhmille. Sotilaallisen voiman käyttöä on tarkkaan harkittava. Sotilaallisen toiminnan vaiheen on oltava lyhyt ja on etukäteen ennen sotatoimiin ryhtymistä tiedettävä millainen alueen kansalaisten hyväksymä siviilihallinto sotatoimien päättymisen jälkeen saadaan toimimaan. Ellei ole visiota sotatoimien jälkeisestä siviilihallinnosta ei sotaan pidä ryhtyä.

Suomi oli mukana monien maiden rinnalla epäonnistuneessa pitkään kestäneessä Afganistan operaatiossa. Käytimme toimintaan 840 miljoonaa euroa. On tarpeen tehdä kunnon tutkimus mitä tällä summalla saatiin aikaan. On myös arvioitava mitä oppia vuosia kestäneestä toiminnasta Afganistanissa  saadaan arvioitaessa koska kannattaa tulevaisuudessa lähteä mukaan sotilaallisella toiminnalla jonkun valtion sisäiseen valtakamppailuun. Useimmissa tilanteissa ei kannata.

+1
JoukoSillanpaa
Sosialidemokraatit Helsinki

Valtiotieteen maisteri, väitöskirjan valmistelua Suomen kokonaismaanpuolustuksen historiasta Helsingin yliopistossa, Itäkeskuksen sosialidemokraattien varapuheenjohtaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu