Helsingin Sanomien pääkirjoitusivuilla ansiokkaasti korostettiin harkintaa koronamääräyksissä ja ulkopolitiikassa

Tänään Helsingin Sanomien(HS) pääkirjoitussivuilla oli kaksi pääkirjoitusta ja päätoimittaja Kaius Niemen kolumni, joissa hyvin tuotiin esille perusteita harkinnalle vaadittaessa korona epidemian ihmisten elämää rajoittavia määräyksiä ja tehtäessä ulkopoliittisia ratkaisuja. Viime keväänä pilkattiin emeritaprofessori Marjukka Mäkelän sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) tekemää tutkimuskatsausta, jossa todettiin, että kasvomaskien vaikutus on vähäinen tai olematon koronan leviämisen estämisessä. Mäkelän tulos kiistettiin vähäiseen aineistoon perustuvalla teoreettisella matemaattisella laskemalla. Alkoi vieläkin jatkuva maskipakon vaatimus kuoro ja STM:n mollaus uskomuksella, että maskit ovat erityisen tärkeä keino koronan poistamisessa. Ei ehkä edes huomattu, että tiheästi asetuissa maissa, joissa on ollut jopa ulkona maskipakko on koronaan sairastuneiden määrä erityisen suuri. HS:n kirjoituksessa hyvin todettiin maskitutkimuksen kehitystä ei ole jaksettu seurata loppuun asti. FIMEAn kokenut tutkija Jani Ruotsalainen toteaa, että maskien vaikutusta liioitteleva tutkimus ei kestänyt perusteellista tarkastelua ja hän sitä esimerkkinä siitä millaisia virheitä tutkimuskatsauksissa voi tehdä. Mäkelän tutkimusryhmän tulos on melko hyvin pitänyt paikkansa.  Euroopan tartuntatautiviraston ECDC  laajasssa tutkimusten  katsauksessa todettiin, että kirurgisten maskien käytön vaikuttavuus on pieni tai kohtalainen , mutta näyttö yhä epävarmaa. Etäisyyden pitäminen ja suurten ihmismäärien tapaamisten välttäminen ja nyt rokotukset ovat tärkeimmät keinot koronan nujertamisessa. Suomen pandemia tilanne Euroopan parhaita. Käytän tietenkin itse maskia, kun menen kauppaan tai liikun joukkoliikenteessä. Annettuja ohjeita on hyvän koronan torjuntahengen ja kanssaihmisten kunnioittamisen vuoksi perusteltua noudattaa. Mutta ei tunnekuohun vallassa vaadita koronantorjunnassa kaikenlaisia  pakkokeinoja, luotetaan asiantuntijoiden arvioihin.

Päätoimittaja Niemen kirjoituksessa hyvin tuotiin esille demokraattisen oikeusvaltion periaatteiden kunnioituksen tärkeys myös poikkeusoloissa. Hän hyvin kirjoittaa, vedoten yhdysvaltalaiseen historioitsijaan Timothy Snyderiin, että aina  kun sanotaan tilanteen olevan poikkeuksellinen voivat hetkelliset tunteet ohjata aiemmin mahdottomana pidettyyn tekemiseen. Meilläkin on välillä mm. ravintoloiden sulkemista tai liikkumisrajoituksia vaadittu suoraviivaisina hallituksen päätöksinä. Tärkeissä kiireellisissä päätöksissäkin on demokraattista päätöksentekoa ja perustuslakia kunnioitettava. Jokainen vakava poikkeustoimi voi alentaa kynnystä ottaa sellainen käyttöön myöhemmin Niemi toteaa.

Toisessa pääkirjoituksessa todetaan kylmän sodan keskeisen vaikuttajan Henry Kissingerin suosittaneen Ukrainalle Suomen ulkopolittikan mallia. Ukrainan ahdistelun Venäjän tulee lopettaa, mutta  Ukrainan Naton jäsenyyttä hän vastustaa. No  ei sekavassa tilassa olevaa Ukrainaa Nato jäseneksi ole ottamassa. Kissinger suosittelee neuvotteluja Venäjän kanssa, jotta mahdollisuus suursotaan välttyy.Venäjän kanssa neuvottelu on vaikeaa ennenkuin maa löytää rakentavan roolin kansainvälisessä politiikassa. Ongelmansa Venäjä voi ratkaista vain itse. Voisi Kissingerin ajattelua jatkaen sanoa, että myös ulkopolitiikassa kuten koronan torjunnassa pitää meillä olla malttia. Naapurimme Venäjä on aina ollut autoritäärisesti johdettu suurvalta ja lienee sellainen myös pitkälle tulevaisuuteen. Yhteyksiä Suomen on kuitenkin tavoiteltava kaikilla tasoilla Venäjään ja erityisestu venäläisiin ihmisinä. Tehdään yhteistyötä niissä asioissa, joissa yhteinen kanta ja etu löytyy, kuten ympäristön suojelussa ja arktisen alueen kehittämisessä. Tuomitaan Venäjän hallinnon ihmisoikeusloukkaukset, mutta ei katkota liikaa yhteyksiä. Me emme pysty Venäjän johtoa valitsemaan. Pienen maan on suuren naapurin kanssa pärjättävä, omaa itsenäisyyttä tietenkin tiukasti puolustaen.

 

+1
JoukoSillanpaa
Sosialidemokraatit Helsinki

Valtiotieteen maisteri, väitöskirjan valmistelua Suomen kokonaismaanpuolustuksen historiasta Helsingin yliopistossa, Itäkeskuksen sosialidemokraattien varapuheenjohtaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu