Pidetään Suomen turvallisuus omissa käsissä, ollaan sitten Natossa tai toivottavasti ei olla

Suomessa on ymmärrettävästi kauhisteltu Venäjän julmaa hyökkäystä Ukrainaan. Yllättävää kuitenkin se, että yleensä rauhallisesti harkitsevissa kansalaisissa ja myös suuressa osass valtiollisia päättäjiä sota aiheutti paniikkireaktion ja ollaan luopumassa yli 70 vuotta hyvin toimineesta sotilaallisen liittoutumattomuuden linjasta. Meihin ei kohdistu minkäänlaista uhkaa ja silti  ollaan ryntäämässä pikavauhtia Naton jäseneksi miettimättä syvällisiä seurauksia vuosikymmenten tähtäimellä. Hallituksen eduskunnalle antama turvallisuuspoliittisen selonteon täydennys oli käytännössä  kuvaus eduskunnalle Naton jäsenyyden hakemisesta. Suomella on Pohjolan vahvin puolustus, Ruotsin maanpuolustus-korkeakoulun kokeneen tutkijan Tomas Riesin mukaan  Suomi on puolustuksen pohjoinen supervalta. Meidän puolustuksemme on Ruotsin ilmavoimien tukemana valtava pelote suurista tappioista mahdolliselle Suomeen hyökkääjälle. Naton jäsenmaana oli onneksi epätodennäköisessä Venäjän ja Naton sodassa uhka joutua ensimmäisenä iskujen kohteena ja taistelujen näyttämönä sodan etulinjaksi. Natolla ei ole yhtään asevoimien yksikköä johdossaan Kuuluisa 5. artikla velvoittaa kutakin jäsenmaata ryhtymään tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin hyökkäyksen kohdemaan auttamiseksi. Oikeaan sotaan toiseen maahan lähettää valtio asevoimiaan jos se on sen oman edun mukaista. Ei mahdolliseen tappiota aiheuttavaan sotaan lähdetä ystävyyden tunteen takia. Vain Suomella ja Ruotsilla on aidosti yhteiset turvallisuusedut. Venäjälle hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut niin suuria taloudellisia ja poliittisia ongelmia, että sen asevoimat ovat vuosia kiinni Ukrainassa ja uusiin hyökkäyksiin helpolla lähdetä.

Nyt kun Venäjällä onnettoman sodan keskellä juhlitaan entisiin aikoihin vaatimattomasti huomiota kansainvälisesti saavaa voitonpäivää on meillä ja mm. Saksassa käynnissä kummallisen jälkiviisasta ja ilkeää keskustelua menneiden vuosikymmenien politiikkojen yrityksistä pitää yllä Venäjään normaaleja taloudellisia ja poliittisia suhteita. Suomen johtaja ovat toimineet aivan samalla linjalla kuin koko läntinen maailma. Yritettiin vaikuttaa erityisesti taloussuhteilla siihen, että autoritäärisellä Venäjällä kehittyisi inhimillinen ja demokraattinen yhteiskunta.  Britannian pääministeri Tony Blair arvioi vuonna 2000 Putinia: liberaali demokratian uudistaja. Yhdysvaltain presidentti Bush nuorempi Putinin tavattuaan: Putin on hyvä mies ja katsoin häntä silmiin totesin, että tuohon mieheen voi luottaa. Ei voinut valitettavasti. Ei Lipposta, Halosta, Esko Ahoa, Matti Vanhasta  Erkki Tuomiojaa tai Sauli Niinistö ole perusteita arvostella siitä, yritettiin kehittää molemmille osapuolille myönteistä yhteistyötä. Valitettavasti Venäjän ylin johto petti lupaukset, mutta ei silti olla vihamielisiä paljon kärsineelle Venäjän kansalle.  Vielä maailmansodan päättymisen 65 vuotisparaatiin voitonpäivänä 2010 Moskovassa osallistuivat Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja Ranskan asevoimien yksiköt. Näin maailman tilanne voi muuttua.

Turvallisuuspolitiikan tutkijana ymmärrän, että eduskunnan enemmistö on päätymässä Naton jäsenyyden hakemiseen, vaikka en pidä jäsenyyttä Suomen edun mukaisena. Demokratiassa päättäjien enemmistön kanta ratkaisee. Nato aika sekava joukko maita. Yhdysvallat on maailman taloudellisesti ja sotilaallisesti voimakkain valtio. Toimii omilla pelisäännöillä oma edun vaatiessa. Iso-Britannia ja Ranska Länsi-Euroopan sotilaallisesti voimakkaimmat ydinasevaltiot. Ranska toimii usein varsin itsenäisesti, karkotti Naton päämajan Pariisista 1960-luvulla ja ei osallistun Naton ydinaseiden suunnittelukomitean työhön. Ydinaseiden tuomista alueilleen eivät salli Espanja, Liettua, Islanti, Norja ja Tanska. Pysyviä Nato maiden tukikohtia rauhan oloissa eivät Tanska ja Norja salli. Turkki on suuri Naton jäsenmaa, joka käy omia julmia sotiaan kurdeja vastaan omalla alueellaan, Irakissa ja Syyriassa. Kaksi Nato maata Turkki ja Kreikka pitävät toisiaan päävihollisina. Poliittiselta profiililta Baltian maat ja Puola ovat aika uhmakkaita Venäjän vastaisilla asenteilla.  Suomella on oltava oma itse harkittu linja NATOSSA, jonka Pohjois-Atlantin sopimuksen artiklat sallivat. Ydinaseiden tuonti Suomeen  ja säilyttäminen  on lakimme mukaan kielletty. Naton maiden tukikohtia ei Suomessa tarvita ja Ahvenanmaan 10 valtion sopimuksella vahvistettu demilitarisointi on pidettävä voimassa. Naton perustaja valtion Norjan alueeseen kuuluvat Huippuvuoret on pysyvästi demilitarisoitu. Norjan kaltainen poliittinen linja on Suomelle Natossa hyvä esimerkki. Norja on Nato maana esimerkillinen rauhaa ja yhteistyötä rakentava maa. Helsingin Sanomien haastattelussa 6.5. Norjan pääministeri Jonas Gahr Store toi tämän hyvin esille. Norja puhuu aktiivisesti Naton jäsenenä ydinaseriisunnan puolesta. Norja on yrittänyt edistää rauhanprosesseja ympäri maailmaa. Venäjän kanssa jo vuosia sitten Norja sopi kiistan Barentsin meren talousvyöhykkeestä. Norja ei ole Natossa kohdistaakseen aggressioita Venäjään sanoi pääministeri. Pääministeri Store on Venäjän hyökkäyksen jälkeen presidentti Niinistön tapaan soittanut Putinille. Ei hän uskonut vaikuttavansa Putiniin, mutta oli tärkeää kertoa Putinille miltä hän toimintansa näyttää ulkomaailmalle. Suomen tulee yrittää myös Naton jäsenmaana vaikuttaan ydinaseriisunnan ja suurvaltain yhteistyön uudelleen rakentamisen puolesta, vaikka nyt suhteet Venäjään ovat hankalassa mallissa. Naton jäsenenä meidän myös toimittava ulkopolitiikassa ja puolustuksessa ensisijaisesti omien tarpeidemme ja etujemme mukaisesti. Naton suurimman jäsenmaan Yhdysvaltain tavoitteet eivät voi tärkein näkökohta idän ja lännen rajamailla sijaitsevan Suomen tehdessä omaan turvallisuuttaan vahvistavia ja puolustavia  päätöksiä.