Muokataanko korona-rokotuskampanjoista tietoa aina sopivaksi?

Koronatartuntojen määrä vain nousi tai pysyi pitkää muuttumattomana 600–800 määrissä/ vrk – vaikka oli annettu jo kaksikin rokotetta yli 50 % väestölle. Taudin piti olla ohi, kun yhdellä rokotuksella oli saavutettu 70 %, mutta sairasmäärät lähinnä lisääntyivät.

Rokotusten hyöty tartuntamäärissä oli siis aika heikko, mutta sanottiin, ettei pitkäaikaissairaita olisi ollut niin paljoa. Sama tapahtuu kylläkin kausi-influenssan kohdalla, että tauti ja kovuus laantuu aina hetken päästä.

Vaikka taruntamäärät olivat viimevuotisia korkeammat, niin sanottiin, että tilanne on nyt niin hyvä, että voimme vapauttaa rajoituksia ja testauksia – joten rokotettujen ei enää tarvitse oireilevana tulla testaukseen, mutta rokottamattomien pitäisi.

– Pian saatiinkin sitten vasta toivotut koronatartuntatilastot laskemaan (sattumaako?) ja huomatiin, että rokottamattomat lähinnä enää sairastaa.

Sitten alettiinkin tyypillisesti lietsomaan syytä rokottamattomien niskoille ja sitä tapahtuu varmasti pitkään, koska tauti oli tullut jäädäkseen – mutta ”syyllinen” lienee nyt sitten selvillä?

– Minusta tämmöinen tilastointi ja syiden vierittäminen lopulta aina pienemmän ryhmän niskoille, ei ole kovin rakentavaaa tiedettä, vaikka siihen kuoroon onkin monen helppo liittyä.

+4
jouni jämsä

Kansainvälisen CAM-yhdistyksen ja Suomen Yrittäjien jäsen.
En ole kovin poliittinen tai uskonnollinen, mutta realismi on tärkeää.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu