Suomen terveydenhoito on syöksyssä ja se näkyy monessa.

Parhaimpana hyvinvointiaikanamme sitten koskaan, podemme lisääntyvästi sairauksia, pahoinvointia, alati pitenevät sairausjonot ja miljardin vuodessa nousevat terveydenhoitokulut.

Kun ihmisiä diagnosoidaan liian heppoisesti sairaaksi ja jonottamaan loputtomasti reseptejä, niin oikeasti sairaat eivät mahdu saamaan kattavaa hoitoa. Hoidot ovat myös liiaksi oireiden hoitoa ja syihin ei perehdytä juuri lainkaan.

Lääkityshoito ei usein korjaa ongelmia, vaikka se olisi kuinka ”tutkittua”. Niin psyykkiset- kuin fyysiset oireet johtuvat kehon epätasapainosta, joka taas voi johtua monista eri syistä, kuten vääristä ruokatottumuksista, stressistä tai vaikka nuoren valvomisesta somessa.

Lääketiede haluaisi lisäksi monopoloida nykyisen lääkityshoitomallinsa. Vaikka yhä useampi ihminen on tyytymätön lääkehoitoihin, mutta ei saisi jatkossa hoitaa muutoinkaan – koska on määritetty ja nimityksillä julkisesti korostettu, että muunlainen hoitomalli auttaisi ”väärällä tavalla”, vaikka sitten hyväänkin lopputulokseen.

– Käytännössä asiat eivät mene lainkaan niin, vaan usein jopa päinvastoin ja asioista ei vaan saa oikeilla nimillä keskustella.

Nyt esillä olleet pari jäävuoren huippua, jossa lääketieteen hoito mielenterveyspuolella ollut ala-arvoista ja rajallisuus lääkehoidoista on tullut esille.

Kun katsoin aiemmin, Miki Liuokkosen tv-sarjaa, niin huomasin epäkohtia, joihin olisin terapeuttina ehdottomasti puuttunut. En silloin arvannut kuinka huonona hän oli, mutta aistin tulevan ongelmia.

Lääkityshoito ei ole laajastikaan kaikki kaikessa, vaikka niin annatetaan ymmärtää ja siihen pyritään. Aivan liian usein lääkehoidoissa vastuu jää potilaalle ja mahdollistaa myös surkean lopun.

Olin juuri 2 viikkoa ulkomailla ja sain mielenterveysongelmaiselta tekstiviestin, jollaisia yhteydenottoja tai kertomuksia saan yhä useammin:

Hei Jouni, oletteko jo lähteneet matkoille? Olen tosi syvissä vesissä ja tuntuu, että elämä roikkuu vain ohuen langan varassa😞 

Terv. xxxxx

…..

Olemme juu matkalla.

Yritä vaikka lisätä liikuntaa, eli kovaa rääkkiä. Se lisää hyvän olon välittäjäaineita.

Tai sitten päivystykseen tai tarvittaessa jopa ambulanssi.

…..

Päivystyksessä minut vain lääkitään ja joudun entistä syvempään ansaan ja vaarana joutua taas sairaalaan. Se tie vie minut vain totaalisesti raiteiltani. Kun olisi paikka, jossa saisin luonnonmukaista hoitoa ja voisin luottaa, että minulle ei tehdä mitään vahingollista😔