Tukes nimittelee, vaikka pitäisi vain valvoa

Uudessa Lääkärilehden 32. jutussa toisiinsa vetoavat nimittelijät. (1)

”Suomen Terveyskauppiaiden liitto ja 11 muuta yhdistystä kantelivat huhtikuussa eduskunnan oikeusasiamiehelle siitä, että Tukes käyttää verkkosivuillaan uskomushoito-termiä. Kantelijat pitävät tätä loukkaavana ja epäasiallisena.

Tukes toimitti selvityksensä eduskunnan oikeusasiamiehelle heinäkuussa. Sen mukaan sopivasta termistöstä on keskusteltu pitkään.

– Vaihtoehtohoito-sanaa puolestaan on esimerkiksi lääkäreiden ja lääketieteen ammattilaisten edunvalvontajärjestön toimesta kritisoitu, koska sen katsotaan viestivän, että hoitoa voi käyttää lääketieteellisen hoidon sijaan, Tukes kirjoittaa selvityksessään.

Tukes on tiedustellut myös Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) näkemystä asiaan. Sen vastauksessa todetaan muun muassa, että sanoja uskomushoito ja uskomuslääkintä voi käyttää asiatekstissä.”

Minä kun kysyin joitain vuosia aiemmin Kotukselta, miksi pitävät pilkkanimeä sanastossa, johon johtaja minulle vastasi: ”…he seuraavat lääketieteen termistöä.” Nyt tässä jutussa, lääketiede vetoaa taas Kotuksen termistöön. Eli kyseessä on kehäviittaus, jossa kumpikin taho edustaa kiusaamista toisen varjolla.

Valvovan viranomaisen pitäisi käyttää neutraalia kieltä, kuten myös lääkäreiden pysyä lestissään ja säilyttää kansan luottamus.

Tukes Lääkärilehden jutun lopussa kertoo:
Tukesin tehtävänä on valvoa, että kuluttajille suunnatut palvelut ovat turvallisia. Se ei kuitenkaan voi ottaa kantaa siihen, ovat palveluista esitetyt väitteet tieteellisesti todistettuja tai oikeita.”

Eli Tukes leimaa uskomushoidoksi eri terapiamuotoja, voimatta ottaa kantaa, onko nimtyksellä tieteellistä näyttöä.

Onko myöskään nimittely, joista kerran jo oikeusasiamies Tukesia huomauttanut (2), jonkun asian valvomista?

Kansainvälisesti kutsuttu CAM-(Complementary and alternative medicine) on usein myös Suomessa vaihtoehto patentoiduille lääkekuureille – vaikka lääkärit eivät siitä tykkää, mutta ihmiset yleisesti tykkäävät.

– CAM-hoitoihin useimmiten päädytään, kun lääkkeet eivät auta, haitat liian suuret tai halutaan kivuista eroon pysyvämmin. Jos hoidot perustuisivat uskomukseen, niin asia olisi vuosisadoissa maailmalla kyllä huomattu ja nimitys muuallakin käytössä.

Pilkkaajat perustelevat, että uskomushoito-nimitys ei olisi pilkkaava.

Milloin nimittelijä päättää, pilkkaako nimittely jotakin? Kyllä nimittelyn kohteita pitäisi ensisijaisesti kuulla ja terapeuteilla on koulutustaan vastaavat ammattinimikkeet, joita olisi syytä Suomessakin kunnioittaa.

Nimittelyn yhtenä tavoitteena olisi saada Suomeen ajastaan jälkeen jääneen puoskarilain, joka rajoittaisi ihmisten mahdollisuutta valita haluamiaan hoitoja. Eli sairaiden olisi pakko syödä lääkkeitä tai sitten ei saisi hoitaa millään. Lääkäreiltä aika brutaalia ihmisten omimista tänä päivänä – saat heiltä diagnoosin, olet heidän omaisuutta. Moni ei halua semmoista diagnoosia, joten lääkäreitä aletaan välttämään.

Pitää olla painavat syyt, jos laaditaan laki, joka leimaa elinkeinot huijareiksi (ilman uhreja, tuomiota…) ja estää ihmisiä tapaamasta toisiaan. Mikään muu ei Suomessa ole vielä ollut niin vaarallista, että semmoinen laki olisi tarvittu tai ehkä kirkko toimi aikoinaan siten. Kyseessä olisi lähestymiskielto, jonka diagnoosin saaneet, lapset ja raskaana olevat saisivat.

Yhteiskunnan ei pidä nykyisellään hyväksyä tämmöistä ”vääräoppisten” vainoa ja syrjäyttämistä sekä potilaiden oikeuden rajaamista.

Suomen pitää asiassa jo sivistyä ja kiihotuksen sijaan keskittyä yhteistyöhön ja kansalaisten saada itse päättää. Kyllä potilaat pian päätyvät takaisin lähes ilmaiseen terveyskeskukseen, jos terapeuttien tarjoamat maksulliset hoidot ovat yhtä huonoja tai huonompia – eivät ihmiset sentään niin tyhmiä ole.

Tutkiva journalismi paljastaisi paljon tosiasioita, joista ei ole saanut Suomessa lääkäreiden pelossa enää ääneen puhua. CAM-hoidot ovat nykyisellään menemässä maan alle ja luottamus lääkäreihin osaltaan vähentyvät, eikä suinkaan vahvistunut.

(1) https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/tukes-puolustaa-uskomushoito-termin-kayttoa/

(2) https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jouni-jamsa/oikeusasiamies-otti-kantaa-puoskari-nimityksiin-ja-tukesin-toimintaan/

Asiaan otti aikoinaan kantaa LL Kelan asiantuntijalääkäri, kansanlääkinnän tutkija Heikki Hemmilä: Luopukaamme termin uskomuslääkintä käytöstä
https://jounijamsa.fi/wp-content/uploads/2023/02/Luopukaamme-termin-uskomuslaakinta-kaytosta.pdf.

Myöhemmin nimityksiä ovat kritisoineet:

Työoikeuden professorin, lääketieteen dosentin ja EU-komission lausunto CAM-hoitojen nimittelystä.
https://www.edilex.fi/uutiset/70516  

Lapin yliopiston työ- ja sosiaalioikeuden professori ja Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen lausunto:
https://jounijamsa.fi/wp-content/uploads/2021/02/Seppo-Koskisen-lausunto.pdf

Suomen Yrittäjät ry: Elinkeinon harjoittamisen vapaus
https://jounijamsa.fi/wp-content/uploads/2021/02/Elinkeinon-harjoittamisen-vapaus-Suomen-Yrittajat-270818.pdf

Suomen Yrittäjät ry: Terminologia
https://jounijamsa.fi/wp-content/uploads/2021/02/Terminologiasta-Suomen-Yrittajat-310818.pdf

Uskomuslääkintä Hemilä Harri Dosentti, Kansanterveystieteen osasto, Clinicum, Helsingin yliopisto
https://jounijamsa.fi/wp-content/uploads/2023/02/Uskomuslaakinta-nimena-Hemmila-Heikki.pdf

Rakentavat kommentoinnit huomioidaan ja asiattomat poistetaan 

jouni jämsä

Terveyspalveluiden asiantuntija, kansainvälisen CAM-yhdistyksen ja Suomen Yrittäjien jäsen.

Demokratiaan kuuluvaa mielipiteiden kirjoa tai tutkittua tietoa, joita voi kommentoida rakentavasti.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu