Wikipedian nimimerkkihallinto sahaa Wikin oksaa.

Wikipediaa haluttaisiin pitää luotettavana tietolähteenä, mutta aktivistit muokkaavat sitä mieleisekseen. Kuka vaan ei saisi voida asettua Wikipediaa hallinnoimaan.

Wikipedian sivuillakin tämä ongelma myönnetään: ” Wikipediaa on arvosteltu luotettavuuden puutteesta, ja sen asemasta lähdeteoksena on kiistelty. Arvostelijoiden mukaan Wikipedian luonne tekee siitä haavoittuvan. Wikipediassa käytettyjä lähteitä on arvosteltu epäilyttäviksi. On myös todettu, että neutraalin näkökannan käytännöstä huolimatta tietosanakirjan suhtautuminen tiettyihin asioihin on vääristynyt” [1]

Tai Ylen uutiset kertoi:
”Kylmät faktat ovat helppoja Wikipedialle. […] Mutta on paljon asioita, joissa totuus on monimutkaisempi. Vapaaehtoisvoimin toimivassa järjestelmässä sisällöntuottajiksi päätyy usein ihmisiä, joilla on jotakin sanottavaa aiheesta. Mielipiteet ja ideologiat muokkaavat totuutta.  Helsingin Sanomat selvitti vuonna 2013 suomenkielisen Wikipedian artikkelien paikkansapitävyyttä. Lehti valitsi 134 artikkelia ja tarkastutti ne tutkijoilla. Faktojen osalta 70 % artikkeleista saavutti hyvän tai erinomaisen arvosanan. Myös HS:n jutussa varoitetaan uskomasta Wikipediaan sinisilmäisesti, mutta toisaalta sen mukaan yksinkertaisten faktojen osalta tietoon voi suurelta osin luottaa.” Joten ehkä samaan luotettavuuteen voi niputtaa osan Ylen ja HS jutuista, jos kerran nuo toimitukset mieltävät Wikipedian ”suurelta osin luotettavaksi” [2].

Itse yritin nyt 10.10 päivittää tieteellisiin tutkimuksiin vedoten Wikipedian Homeopatia-sivua. Lähdeviitteistetyt tutkitut tiedot ja ohjeiden mukaan tehdyt muutokset, nimimerkki-hallintolaiset kuitenkin kumosivat toistuvasti. Perusteena sensuurilleen he esitti/ esittävät vaihtelevia syitä:

– Wikipedian tiedekonsensus. (Ei kertonut siis mitään)
– Keskustelu. (Jota ei missään vaiheessa käyty tai esitetty)
– Perustelematta. (Vaikka yliopiston ja terveysviraston tutkimuslähteet olivat mukana)
– Pseudotieteellinen tutkimus. (Tähän pystyikin jo vastaamaan – alla)

Wikipedia pitää siis ”pseudotieteenä” homeopatiaa tutkineita yliopistoja, joista kaikki esitetyt tiedot olivat lähteineen:
Wittenin yliopisto – Saksa
Syöpäinstituutti – Sveitsi
Bernin yliopisto – Sveitsi (3 eri tutkimusta)
Liittovaltion lääke- ja terveystuotevirasto – Bryssel, Belgia
Münchenin yliopisto – Saksa
Chicagon yliopisto – USA
Pennsylvania State yliopisto – USA
Arizonan yliopisto – USA
Haguenau sairaala – Ranska
Szegedin yliopisto – Unkari

Tutkimukset olivat aiemmin julkaisseet:
Lancet lehti
NCBI (3 tutkimusta),
Thieme (2 tutkimusta)
Pubmed (2 tutkimusta)
Springer (1 tutkimus)
Science Direct (4 tutkimusta)

– Wikipedian hallintolaisten mukaan julkaisijatkin olivat sitten pseudotutkimuksia julkaisevia tahoja? Tässä vaiheessa jo ymmärsin, että vika on hallintolaisissa, eikä asiassa. Kymmeniä vuosia Suomessa vaadittiin homeopatiasta kovaan ääneen esittää: ”edes yksi puoltava tutkimus ja kun niitä sitä sitten esitetään, ne sensuroidaan. Tässä ne, joita ei voisi julkaista:

– ”Homeopaattiset valmisteet voidaan jakaa osiin monellakin tapaa kuten; matalat tai korkeat potenssit kuin myös yksittäiset- ja yhdistelmävalmisteet, joissa nimensä mukaisesti on useampia eri homeopaattisia aineksia. […]

– Matalilla potensseilla tarkoitetaan Avogadron vakion mukaisesti alle 13C olevia valmisteita. Homeopaatit voivat matalan ja korkean rajaksi määrittää myös 30C. Isoin erotus näillä ryhmillä on valmisteessa olevan aineen määrä, joka matalissa potensseissa voi olla lähes rohdosvalmisteeseen verrattavissa [7].

– Joidenkin tutkimusten mukaan matalissa potensseissa on havaittavissa määrin alkuperäistä ainesta tutkittaessa haihdutusmenetelmällä [8], spektrofotometrillä [9], spektroskopialla [10]. […]

– Korkeissa potensseissa vaikuttavan aineen säilyminen on ollut kiistelyn aihe, on olemassa tutkimuksia, jotka puoltavat sitä. Tutkimustekniikkana on käytetty plasma optista emissiospektrometria [11], ydinmagneettista resonanssispektroskopiaa [12], spektroskopialla [13], sekä viivästettyä luminanssia [14]. […]

– Tiedeyhteisön joissakin piireissä homeopatiaa pidetään uskomushoitona ja pseudotieteenä[15] ja sairauksien hoidossa sen tehon väitetään vastaavan lumelääkityksen (placebo) tehoa [16] [17]. Myös toisenlaisia tutkimuksia on olemassa, joiden pohjalta homeopatian vaikutusta ei voida pitää pelkkänä lumelääkityksenä. [18] […]

– Toisaalta on myös tutkimus, jossa kontaminaatio tekijä on pois suljettu ja siltikin homeopaattisesta lääkeaineesta on löydetty materiaalia [9]. Kemiallista analyysia ei pidetä toimivana vaihtoehtona homeopaattisten valmisteiden tutkimiseen, parempina vaihtoehtoina pidetään suodatusta, spektroskopiaa [36], spektrofotometriä [37] – näillä menetelmillä homeopaattisesta valmisteesta on löytynyt materiaalia [38] […]

– Nykytutkimuksen mukaan, homeopaattisista valmisteista on löydetty myös nanopartikkeleita [39], [40]”

Siinä Wikipedian sensuroidut tiedot, jotka kestäisi esittää missä tahansa. Tiedot ovat tutkimuksia, jotka julkaisseet arvostetut lähteet. Useista yrityksistä huolimatta tutkimustiedot kuitenkin Wikipedian hallintojäsen tai jäsenet mielivaltaisesti poistivat ja lopulta antoivat asiantuntijalle tiedon esittämisestä päivityskiellon.

Oli homeopatiasta mitä mieltä tahansa, niin tiedon sensuroiminen tai ammatinharjoittajien solvaaminen ei ole oikea tapa vahvistaa omia kantoja. Wikipedian toiminta viittasi: lääketieteen professorin ja Ylelläkin faktan tarkistajan toimintaan, joiden aiemmin esittämiä yksipuolisia väittämiä Wikipediassa halusin täydentää tutkituilla tiedoilla.

Vallitseva asenteellisuus alentaa Wikipediaa, vääristää tietoa ja herättää taas kerran kysymyksen, milloin lääketieteen edustajat työllään tekevät muut hoidot tarpeettomaksi? – Toisin sanoen, milloin professorit alkavat kouluttamaan lääkäreistä niin hyviä, jotta ammattirasismia ei tarvita, tai sitten vain oppia hyväksymään kansan valitsemia hoitomalleja?

[1] https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia
[2] https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/05/03/voiko-wikipediaan-luottaa-tarkista-ainakin-nama-viisi-asiaa https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0140673697022939
[7] https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3760822/
[8] https://www.thieme-connect.de/products/ejournals/abstract/10.1055/s-0038-1676325
[9] https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3562573/
[10] https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5763671/
[11] https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20970092/
[12] https://www.thieme-connect.de/products/ejournals/abstract/10.1016/j.homp.2017.08.001
[14] https://link.springer.com/article/10.1007/s12013-013-9712-7
[18] https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0140673697022939
[36] https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1475491607000628
[37] https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0965229915300388
[38] https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1878973019301963
[39] https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1475491613000027
[40] https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/20970092/

jouni jämsä

Kansainvälisen CAM-yhdistyksen ja Suomen Yrittäjien jäsen. Epäoikeudenmukaisuutta on Suomessakin yllättävän monessa ja ihmiset manipuloidaan ajattelemaan asioista määrätysti. Eriarvoisuus on valikoidun moralisoinnin johdosta suurempaan kuin koskaan ennen.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu