Kuuden tunnin työpäivästä, kikystä ja Kaipolasta

SDP:n pääministeri Marin piti puheen vuonna 2019 SDP:n 120-vuotisjuhlissa nelipäiväisen työviikon ja kuusituntisten työpäivien puolesta. Ruotsissa 6-tuntista työpäivää on jossain kokeiltu ja SDP:n mielestä tutkimustulokset ovat hyviä. Ihmiset on virkeämpiä ja reippaampia. Eihän se ihme olekkaan, selviäähän siinä vähemmällä! Hän esitti saman kuuden tunnin työpäiväehdotuksen uudelleen elokuussa.

Työnantajien mukaan se ei onnistu, koska kuudesta tunnista pitäisi maksaa kahdeksan tunnin palkka, mutta kahdeksan tunnin työtulosta työnantajalle ei kuitenkaan tule kuudessa tunnissa.

SDP:n haave tyäajan lyhentämisestä on ihan täysin päinvastainen kuin jo käytännössä kuopattu kilpailukykysopimus eli Sipilän kiky. Kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) on kesällä 2016 solmittu työehtosopimus, jonka avulla pyrittiin parantamaan Suomen talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä. Aluksi tarkoituksena oli pidentää päivittäistä työaikaa puolella tunnilla, mutta neuvottelujen myötä pidennys kutistui lopulta puoleen tuntiin viikossa.

Kiky perustui havaintoon, että Suomessa teollisuudessa työajat olivat lyhyempiä kuin keskeisissä kilpailijamaissa. Saksassa teollisuustyöläinen tekee vuodessa 100 tuntia enemmän töitä kuin suomalainen, ja sadassa tunnissa saksalainen hitsari tekee jo aika paljon hitsisaumaa, vaikka työpäivää kohden se ei ole kuin parikymmentä minuuttia enemmän työaikaa kuin suomalaisella hitsarilla. Kiky tuli koko työmarkkinakenttään vientiteollisuuden tarpeista. Vuosityöaikaa pidennettiin sopimuksessa työpäiviä pidentämällä yhteensä vuositasolla 24 tuntia, palkankorotuksista pidättäydyttiin ja lomarahoista nipsastiin. Muutama minuutti päivää kohden tuli kuitenkin lisää töitä.

Kiky istutettiin myös julkiselle sektorille, kuten hoitotyöhön. Keitiön kautta tiedän, että hoitajapuolella kiky herätti paljon närää. Työpäivät pitenivät vaikkakin vain muutamilla minuuteilla, lomaeduista ja lomarahoista nipsastiin ja lopuksi kaikille hoitajille tuli paha mieli. Potilaille tuskin muutaman minuutin päivien pidennykset toivat sen kummenpaa hoitoisuuden paranemista. Hoitoisuutta ei voi mitata ihan samalla tavalla kuin hitsisaumaa. Mutta ärripurria tuli ja tulee vieläkin hoitajilta, joilla ei ole mitään tekemistä vientiteollisuuden kanssa. Töitä on kuitenkin kaikille piisannut, siitä ei ole kukaan valittanut.

Kiky aiheuttikin loppujen lopuksi Keskustalle mega-tappion vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Keskustaa äänestäneet palkkatyössä olevat hoitajat ja muut jättivät puolueen ja äänestivät muita puolueita tai jättivät äänestämättä. Kiky ei ollenkaan avautunut hoitajille, koska se näkyi ainoastaan omien jo sovittujen etujen pienentämisenä ja ikävinä uutisina. Vientiteollisuudessa kiky toi kylläkin näkyviä hyviä tuloksia, vienti lähti vetämään, mutta duunarien ja porvaripatruunoiden aloilla ei perinteisesti äänestetä Keskustaa. Maa saatiin nousuun, mutta paha mieli tuli monille palkkatyötä tekeville varsinkin kepulaasille.

Nykyisen pääministerin Marinin puheet olisivat kuitenkin toteutuessaan melkomoinen shokki viennissä. Jos Suomessa teollisuushalleissa väki olisi töissä neljänneksen työaikaa vähemmän (2 h/pv) , niin hitsisaumaa olisi synnyttävä todella vihaisesti, jotta entinen 8 tunnin palkka kuuden tunnin työn tuloksilla tienattaisiin. Olen itsekin tehnyt joskus hitsihommia MMA:lla, MIG:illä ja TIG:illä ja vähän kaasuakin kokeillut, jotta tiedän että hätäilemällä ei tule saumaa. Hitsisaumaa tehdään vain yhdellä tavalla hyvin, se vie sen ajan kun se vie, eikä siinä mitään auta niskaan hoputtaminen tai hätäily. Juosten rökästy hitsisauma ei kestä, se joudutaan purkamaan ja tekemään ajan kanssa kanssa uudelleen. Se se vasta kalliiksi tulee! Kahdeksan tunnin hitsisaumaa ei saa aikaan kuudessa tunnissa. Huippuhitsaajista, joilla on hitsausluokat kunnossa, voimassa ja on kokemusta, on kova puute, eikä heitä tungeksi tehtaan porttien takana joutilaina. Kortistosta ei löydy päivittäin kahdeksi tunniksi ammattihitsaajia korvaamaan jo iltapäiväksi kotiin lähetettäviä.

Miten sitten hoitajapuolella? Jos sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan työaika lyhenee neljänneksen, niin ympärivuorokautista hoitoa vaativien potilaiden hoivahoito ei onnistu 3×6 tunnissa tekemällä nopeammin saman hoivahoidon, sillä kyllä teho-osaston potilas vaatii sen 24 tuntia. Se 24 tuntia tehdään joko 3×8 tunnissa tai 3×6+6 tunnissa. Yksi työvuoro lisää pitää siis kuusituntisille palkata ammattitaitoista hoitohenkilökuntaa silloin kun kyse on ympärivuorokautista hoitoa vaativasta potilaista. Palkkakulut nousevat 33 % ja ammattitaitoisen työvoiman tarve nousee vastaavalla tavalla. Mistä kortistosta ne palkattavat ammattitaitoiset hoitajat revitään ja kuka maksaa heidän palkkansa? Valtion ja kuntien loputtomista kassoista? Veroja vaan nostetaan ja valtio ottaa lainaa?

Just joo! Koko 6 h on aivan ainutlaatuisen epärealistinen ajatus.

Tupot eli palkansaajen ja työnantajien keskusjärjestöjen sopimat tulopoliittiset kokonaisratkaisut ovat jäämässä menneisyyteen. Vuonna 2012 keskusjärjestöt sopivat vielä raamisopimuksen. Elinkeinoelämän keskusliiton linjasi 2016, että tulopoliittisista kokonaisratkaisuista pitäisi kokonaan luopua. Teollisuuden neuvottelut ovat siirtyneet palkansaaja- ja työnantajaliittojen välille. Nyt halutaan liittokohtaisestakin sopimisesta eroon, kohti yrityskohtaisia sopimuksia. Syksyllä 2020 Metsäteollisuuden työnantajat ilmoittivat, että luopuvat kokonaan keskitetyistä työehtoratkaisuista. Palkat ja työehdot sovitaan jatkossa työpaikoittain erikseen. Työntekijäpuolen järjestöt näyttävät siihen alistuneen. Paperiteollisuus on hiipuva ala, ja globaalit työnantajat ovat osoittaneet, että jos työntekijöitä ei työehdot miellytä, niin tehdas voidaan nopeasti ja näppärästi sulkea. Neuvotteluvara on käytännössä melko vähäinen työtekijäjärjestöpuolella. Jos isommin uhataan, niin globaali työnantaja pistaa lapun luukulle.

Kaipolassa paperitehdas pannaan kiinni vuonna 2020. Ilmoitus Kaipolan paperitehtaan lopettamisesta oli tietenkin hyvin ikävää. Mutta se joko tarkoituksellisesti tai sattumalta sijoitettiin ajallisesti heti sen jälkeen kuin Marin ilmoitti kuuden tunnin työpäivähaaveistaan. Korkeapalkkaiset Kaipolan paperityöläiset ovat pian kortistossa. Saksassa samaa sanomalehtipaperia tekee halvemmalla työläinen jo nyt 100 tuntia pidemmällä vuosityöajalla, eikä ilmeisesti haaveile 6 tunnin utopioita. Arvelen itse (minulla ei ole todisteita), että Kaipola pantiin tarkoituksellisesti Marinin 6 tunnin puheiden takia kiinni. Jos Suomessa duunarilla ei saa jatkossa teettää kahdeksaa tuntia päivässä, niin laitetaanpa koko putiikki kiinni varoitukseksi muille!

Keskustelu kuudesta tunnista onkin hiljentynyt. Kyllä Sipilä kuitenkin oli oikeassa kikynsä kanssa, vaikka asia vielä karvasteleekin. Suomi onnistuu kuudessa tunnissa vasta sitten kun koko kilpaileva globaali maailma on kuudessa tunnissa.

Jouni Niskanen

Korkeakouluissa opetus- ja tutkimus- sekä esimiestehtävävissä pitkään, pankissa kiinteistövälitystehtävissä aikansa, nyt oma yritys ja muuta kiinteistöharrastetta. Sote kiinnostaa, samoin koulutus, kuntien kehittäminen, kaikki elinkeinoihin liittyvä, sekä ulkopolitiikka ja EU.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu