Suomalaisten myös virolaisesta alkuperästä Valter Langin mukaan

Suomalaisten alkuperästä kirjoitettiin koulun oppikirjoissa aikanaan, että suomalaiset ovat tulleet alun perin Volgan mutkasta Oka- ja Kama-jokien väliseltä metsäseudulta. Suomenkieli, saamen murteet, karjalan murteet, vironkieli, liivinkieli ja pohjois-Venäjän lukuisat suomalais-ugrilaiset kielet sekä unkarinkieli ovat samaa sukua ja juurta, sehän toki tiedettiin jo minunkin lukioaikanani viime vuosituhannella. Savikippolöydöt ja muut esineet ja hautapaikat olivat kirjojen kuvissa todisteita suomalaisten ikiaikaisista alkujuurista. Lukioaikana asiaan perehdyttiin historian oppitunnilla, mutta koko varhaisalkuperäasia jäi silloin kyllä melko epämääräiseksi. Historiankirjat sivuuttivatkin nopeasti sekavan alkuperäasian ja siirtyivät nopeasti ns. historialliseen aikaan, josta lukiolaiselle löytyi helpommin sulatettavaa luettavaa.

Sanomalehdissä on viimeaikoina revitty isoja otsikoita palatutkimuksista, jotka ovat väittäneet että suomalaiset eivät olisi geneettisesti lähelläkään eurooppalaisia, olisivatkin keskenään geneettisesti hyvin kaukana toisistaan, mutta olisivat kuitenkin geneettisesti lähinnä belgialaisia tai että saamelaiset ovat geneettisesti lähempänä baskeja kuin suomalaisia. Tällaiset ihmeotsikot hämmentävät, ja sekoittivat entisestään omia pohdintojani, että mikäs se suomalaisten alkuperä onkaan.

Kesälomalla löysin kirjaston hyllystä uutuusteoksen suomalaisten, saamelaisten ja virolaisten varhaishistoriasta. Virolainen Tarton yliopiston professori Valter Lang on kirjoittanut kirjan Homo Fennicus: itämerensuomalaisten etnohistoria (SKS, 2020), jossa hän käy läpi suomalaisten ja sukulaiskansojen alkuhistoriaa nojaten arkeologiseen, kielitieteelliseen ja geneettiseen DNA-tutkimukseen. Hän on käynyt arkeologian professorina läpi tutkimuskenttää pahimman tutkimuskohinan otsikoiden ylilyönnit ohittaen ja on päässyt tutkitun monitieteisen faktan perusteella loogiseen kokonaisesitykseen kantasuomalaisten alkuperästä.

Kantasuomalaisten alkukoti tosiaan on Volgan vesistön alueella, josta matka on käynyt länteen ja pohjoiseen päin, vaikkakin hyvin hitaasti. Heimo aluksi jakautui kantasuomalaisiin, kantasaamelaisiin ja mordvalaisiin ja he lähtivät eri suuntiin n. 1700-1300 eaa. Kantasaamelaiset lähtivät ensimmäisenä luoteeseen Suomeen ja Fennoskandian niemimaalle. Kantasuomalaiset lähtivät Viroon päin hieman myöhemmin ja saapuivat Suomenlahden rannalle n 1200 eaa. mennessä. Nykyisessä Virossa osa väestä meni eteläisempään Baltiaan ja muodostui omaksi (aivan viime vuosina sammuneeksi) liiviläisten heimokseen Riianlahden itä- ja länsirannoille nyky-Latvian alueelle. Etelä-Viroon siirtyi etelävirolaisten erillinen heimo.

Kantasuomalaiset olivat Pohjois-Virossa koko ajan germaanisten lännen heimojen kanssa tekemisissä, joilta oppivat merenkulun, paljon mereen liittyviä sanoja ja kantasuomalaiset kauppiaat ym. väki kulki meren yli ennen viikinkiaikaa laajasti Birkassa nykyisen Mälaren-järven alueella sekä Suomenlahden yli Ahvenmaan saariston kautta Lounais-Suomessa. Vuoteen 800 mennessä kantasuomaisia oli Virosta muuttanut merkittävin joukoin meren yli vakituiseksi asutukseksi Lounais-Suomeen. Suomessa kantasuomalaisten heimo törmäsi alueelle aikaisemmin tulleisiin kantasaamelaisiin sekä vähäisemmässä määrin paikalla jo pitemmän aikaa olleisiin mahdollisesti germaaniseen tai muuhun tuntemattomaan vähäiseen väestöön. Kantasuomalaiset osin sulautuivat heihin, osin syrjäyttivät saamelaisia pohjoisemmaksi ja jatkossa jakaantuivat varsinaissuomalaisiksi, hämäläisiksi, karjalaisiksi ja osa heistä muutti vielä Karjalan kannaksen kautta takaisin Inkerinmaalle muodostaen inkeriläisten heimon. Inkerikot tekivät siis täysympyrän myötäpäivään Suomen kautta Suomenlahden ympäri muuttopuuhissaan satojen vuosien aikana.

Lang tuo hyvin esiin suomalaisten historian liittymisen koko Eurooppaan vaikuttaneisiin muutoksiin, mikä tuo lukijalle ahaa-elämyksen, vaikka itsestään selvyyshän sen kai piti olla: varhaishistoriassa kaikki mitä Euroopassa on tapahtunut liittyykin kaikkeen mitä kantasuomalaisille on tapahtunut. Kantasuomalaisten muutot liittyvät yleiseurooppalaiseen kehitykseen. Väestön liikkeisiin vaikuttivat hunnivalloittajien aiheuttama laaja kaaos Aasiassa, Rooman valtakunnan tuho, sen jälkeiset yleiseurooppalaiset kansainvaellukset, ristiretket sekä ilmastonmuutoksen ja kulkutautien aiheuttamat alueelliset väestökatastrofit. Suomenniemellä asuessaan kantasuomalaiset joutuivat todistamaan myös voimansa tunnossa olevan viikinkiheimon valloitustoimet.

Toistaiseksi ratkaisemattomia mysteereitä Lang on jättänyt tulevan tutkimuksen varaan, joista isoin on Viron rannikon ilmeisen täydellinen tyhjeneminen 500-luvulla. Arkeologisen tutkimuksen perusteella Pohjois-Viron Suomenlahden ranta-alueet ovat silloin lähes kokonaan tyhjentyneet väestöstä pitkäksi aikaa, eikä tutkija tiedä varmaa selitystä miksi näin on käynyt. Lang pohtii lähinnä ilmaston huononemista ja kulkutauteja, mutta ei syytä viikinkejäkään alueen tyhjenemisestä, koska ainakaan viikingit ei vielä voineet tuhota aluetta noin varhain historiassa. Etelä-Viron enemmän baltialaisvaikutteita saanut suomalais-ugrilainen heimo ei muuttanut minnekään. Kantasuomalaisten jatkuva muutto Lounais-Suomeen ja Pohjois-Viron tyhjeneminen sattuvat muutaman vuosisadan tarkkuudella melko lailla samaan aikaikkunaan, vaikka Lang ei nähdäkseni vedäkään aivan suoria yhtäläisyysmerkkejä näiden tapahtumien välille.

Lang itse toteaa myös että nykyisen Suomen alueella on ollut arkeologisten löytöjen perusteella vähäistä väestöä tuhansia vuosia ennen suomalais-ugrilaisen väestön saapumista, mutta se väestö ei ollut kantasuomalaista eikä saamelaistakaan. Kielestä tai kielistä ei voida sanoa yhtään mitään. Geneettiset tutkimukset paljastavat nykysuomalaisten ja nykyvirolaisten jakaantuvan alueellisesti erilaisiin haploryhmiin, mutta hän ei niiden (ehkä hänenkin mielestään keskenään hyvin sekavien geneettisten tulosten) geenien perusteella tee mitään valtavan isoja päätelmiä ikivanhojen aikojen väestöstä. Hän rajaa Suomen varhaisemman väestön alkuperän laajan pohdinnan pois tutkimuksestaan, mutta kuitenkin hänen mukaansa se vähäinen väestö ei ole voinut ollut kantasuomalaista, vaan jotain muuta. Se väestö saattoi olla varhaisgermaanista tai jossain tuntemattomassa varhaisemmassa vaiheessa muuttaneita saamensukuisia ja väestöryhmiä lienee ollut keskenään erilaisiakin, mutta sitä väkeä on ollut hyvin vähän ja satunnaisesti. Useita tuhansia vuosia vanhoista nuolenpäistä, savikuppilöydöistä ja kalliomaalauksista ei siis synny varhaisinta esihistoriallista kokonaisselitystä Langin kirjaan. 800-luvulla jaa. alkoikin sitten jo varsinainen viikinkiaika ja sen jälkeen suomalaisten varhaishistoria Suomenmaalla on sen verran hyvin selvitetty, että Lang ei enää seuraa varhaiskeskiaikaista Suomen historiaa. Lang ei myöskään ottanut kirjaansa käsiteltäväkseen Suomen, Skandinavia ja Kuolan kantasaamelaisten historiaa, eikä Venäjän puolen suomalais-ugrilaisten kansojen eikä unkarilaisten varhaisvaiheita, vaikka niissä on suomalais-ugrilaisen kansan tutkimuksen ystävien kannalta asian toinen puoli ja vähintään yhtä mielenkiintoinen.

Miksi virolaiset ja suomalaiset eivät ymmärrä nykyään kylmiltään heti toisiaan, vaikka eri heimoksi jakautumisesta on vain vähän toista tuhatta vuotta? Nykyvirolaisiin on vaikuttanut Baltian alueella viereinen varhaisgermaaninen kieli, Baltian kielet ja geenejä he ovat vaihtaneet paitsi germaanien myös eteläisempien baltialaisten ja slaavien kanssa. Lisäksi Virossa on kaksi erilaista virolaista heimoa, joista erillinen eteläisempi on ollut etäämmällä rannikosta pysyvämpi kuin Suomenlahden rannikon laajalti jättänyt pohjoisempi heimo, joihin nykysuomalaiset ovat siis sukulaisuussuhteessa suurimmalta osin. Suomelaisten nykykieleen on vaikuttanut Skandinavian viereinen merentakainen germaaniheimo (siis nykyruotsalaisten esi-isät) sekä geeneihin ovat vaikuttaneet paitsi edellä mainitut germaanit myös enimmältä osin Suomenniemellä olleet jo aiemmin asuneet kantasaamelaiset sekä alueelta hävinneet mahdolliset muut pienet tuntemattomiksi jäävät väestöryhmät. Eipä siinä sitten isompaa selitystä tarvitakaan. Suomalaisten ja saamelaisten murteiden puhujien keskinäistä nykyistä kielellistä kommunikaatio-ongelmaa Lang ei pohdi lainkaan, vaikka sekin vaatisi hyvän selityksen.

Nyt on kuitenkin päästy Valter Langin kirjan myöstä suomalaisten alkuerän tutkimuksessa mielestäni loogiseen ja uskottavaan kokonaisesitykseen. Vielä jää siis tutkittavaakin. Kantasuomalaisten ja kantasaamelaisten Suomenniemelle saapumista edeltäviä vuosituhansia ei Lang valitettavasti sen tarkemmin käsitellyt, ja olisi mielenkiintoista tietää lisää keitä täällä silloin jääkauden jälkeisinä vuosituhansina on asunut. Suosittelen kuitenkin Langin kirjaa lämpimästi, sillä se on kuitenkin suomalaisten varhaishistoriasta selkeään järjestykseen laitettua uutta luettavaa.

+2
Jouni Niskanen
Keskusta Vaasa

Korkeakouluissa hallinnon ja johtamisen opetus- ja tutkimus- sekä monissa esimiestehtävävissä pitkään, pankkimaailmassa kiinteistövälitystehtävissä vuosia, nyt oma yritys sekä kiinteistö- ja metsäharrastetta. Aikaisemmassa elämässä myös geologina Lapissa ja Keski-Suomessa. Sote jaksaa kiinnostaa, samoin koulutus, kuntien kehittäminen, kaikki elinkeinoihin liittyvä, sekä ulkopolitiikka ja EU. Viimeksi vaalipäällikkönä (Keskusta) Vaasassa kuntavaaleissa 2021 .

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu