Vaasan energiaklusterista ja turpeesta

Maamme hallitus teki budjettiriihessä päätöksen syksyllä 2020, että turpeen käyttö polttoenergiaksi puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Käytännön leikkauskeinona on polttoturpeen minimiverotuksen kiristäminen. Hallituksen vihreät esittivät turpeelle kovaa lattiahintamekanismia. Lattiahinnan avulla turpeen verolle säädetään sellainen päästöoikeudesta riippumaton minimivero, että turpeen poltto vähenee hallitusohjelman mukaisesti.

Käytännössä se oli päätös turvetuotannon lopettamisesta tuohon mainittuun vuoteen mennessä.

Keskustan laajalle kenttäväelle ja kaikille turvetuottajille 21-budjetin varjolla tehty verotuspäätös oli puhdasta myrkkyä. Keskusta on mukana hallituksessa, joten Keskustan sisäinen välienselvittely on käynnissä tehdystä päätöksestä.

Ittellä on niin kuin malliksi jotain suonpätkää, joka ei valitettavasti kelpaa polttoturpeen nostoon. Mutta on sieltä nostettu turvetta ja muraa kuokalla aikanaan ja viety maanparannusaineiksi pelloille. Hyötykäyttöä sillä oli silloin. Nyt on soita ojitettu ja istutettu metsää, mutta ei ojituksista huolimatta kostea turvepohja ihan automaattisesti ole paras mahdollinen metsämaan pohja. Turvesuon tuotto metsämaana voi olla heikkokin.

Turvetta maassa kuitenkin riittää. Turve koostuu eri sammaleiden, heinäkasvien sekä myös puiden ja muidenkin kasvien juurista ja muista maatumattomista eloperäisistä paikalla aikanaan kasvaneista materiaaleista. Turve ei ole mädäntynyttä vaan hyvin säilynyttä biomassa, jota happamat märät ja ennen kaikkea hapettomat olosuhteet säilövät kosteana. Turvekerros kertoo geologille, mitä paikalla on kasvanut viimeisen 15 tuhannen vuoden aikana.

Hallituksen päätös turpeen alasajosta oli huono ja maaseudun turveyrittäjille tuhoisa. Tunnen ihmisiä, joille oma elinkeino on nostaa turvetta polttoaineeksi, kasvinviljelykäyttöön ja kuiviketurpeeksi. Pohjanmaan maakunnissa kun ajelee niin ei kovin kauas tarvitse mennä kun polttoturvesuo tulee vastaan. Isoilla koneilla nostetaan ja puserretaan polttoturve briketeiksi, pusketaan aumoihin, annetaan kuivua ja viedään Vaskiluodon voimalaitokselle polttoaineeksi tai muuhunkin hyötykäyttöön.

Vastustin kotimaisen turpeen polttokieltoa, koska samaan aikaan maahan edelleen tuodaan öljyä, kivihiiltä ja muita polttoaineita ulkomailta, vaikka on 100% huoltovarma kotimainen polttoaine saatavana. Norjaa ja Pohjanmeren rantavaltioita lukuun ottamatta maat, joista polttoaineita Suomeen tuodaan, ovat pääsääntöisesti despoottien ja diktaattorien johtamia korruptiovaltioita. Polttoturvetta tehdään kotimaisella työllä kotimaisen lainsäädännön valvomana, mutta niin ei ole asia ulkomailta tuodun kivihiilen, öljyn, kaasun, tuontisähkön tai uraanibrikettien osalta.

Olen sitä mieltä että hiilidioksideista välittämättä hallituksen olisi pitänyt ensijaisesti tukea kotimaista energian huoltovarmuutta ja paikallista työllisyyttä.

Vaskiluodon voimalaitos Vaasassa on yksi harvoista jäljellä olevista kivihiilen polttolaitoksista Suomessa. Vuonna 2012 vaasalaiset rakensivat Vaskiluodon voimalaitokseen maailman suurimman biokaasuttimen, jolla voi polttaa puuta ja haketta ja seassa pitää olla turvettakin. Vaasassa on onnistuttu tekemään täyskäännös kivihiiliriippuvuudesta kohti puhtaampia energianlähteitä. Kivihiilen osuus kaukolämmön tuotannosta on enää alle 5%. Kotimainen turve on niissä samoissa prosenteissa ennen kuin sekin lopetetaan ihan kokonaan. Hyvähän se on että kotimainen haketettu metsärisu kelpaa edelleen pääasiallisena polttonaineena.

On se hyvä että turvetta saa vielä tänään kaukolämpökattiloissa biokaasutettuna polttaa, koska ulkona on tätä kirjoitettaessa 16 astetta pakkasta ja illaksi luvataan kiristyvää. Voisi koko kaupungissa tulla melko holotnaa, jos Vaskiluodon voimalaitos pantaisiin illalla kiinni.

Jos turvetta ei saa ja voi polttaa, eikä Westenergyn roskienpolttolaitos pysty kärventämään kiinalaista muoviroskaa sun muuta jätettä enempää kuin mitä ruotsinkielinen ja suomenkielinen Pohjanmaa pystyy jätteenä yhteensä tuottamaan, niin mistä sitten Vaasan kaukolämpö syntyy?

Risusavotoista saa risuja (”bioenergiaa”) edelleen hakea poltettavaksi, niitähän ei vihreät ole vielä kieltäneet (vaikka ihan samaa hiilidioksidia risut tuottavat kuin turvekin ja vielä saman verran), mutta niitä vaan täytyy haravoida metsien pohjilta entistä tarkemmin ja kuskata yhä kauempaa maakuntien rajojen tuolta puolen jotta vaasalaiset asunnot ja työpaikat pysyvät lämpiminä.

On siis pakko tehdä jotain, jotta kaupunkilaisten kämpät pysyvät Vaasassakin pakkasilla lämpiminä tulevina vuosikymmeninä, kun vieressä olevilla turvesoilla on pakko olla hipihiljaista. Ratkaisuksihan ei saa kelvata se, että ajetaan rekoilla (venäläisperäisellä dieselöljyllä) entistä kauemmas ja etsitään lisää risuja poltettavaksi, ostetaan Norjasta ja Venäjältä enemmän halpaa sähköä, tai että laitetaan aurinkokenno tai tuulimylly joka kotiin tai että laitetaan vaan töpseli seinään ja lämpöpatteri päälle.

Tarvitaan ihan uudenlaisia ratkaisuja, muuten turve-energian kiellosta tulee kaaos Vaasan sähkön ja lämmön tuotantoon. Työttömyysvaikutukset on kompensoitava uusien energianmuotojen kehittämisellä ja rakentamisella eli uudella työllisyydellä. Toivottavasti työttömyysvaikutukset näkyvät kuitenkin erityisesti siellä missä työttömyys lisääntyy, jos Vaskiluodon voimalan hetki sitten huippumoderni energiatuotantokaasutuslaitos joudutaan viherpoliittisista syistä kokonaan purkamaan. Toivottavasti niin ei käy!

Onko ratkaisu geoenergian kehittämisessä, mitä pääkaupunkialueella nyt kokeillaan? Vai kaavoitetaanko matalan meren ranta täyteen sata metriä korkeita tuulimyllyjä? Pakotetaanko kaikki kerrostalot ja omakotitalot rakentamaan aurinkokeräimiä tai aurinkopaneeleja? Vai mitä tehdään?

Energiahaasteita tulee myös joukkoliikenteessä, ja varsinkin sähköautoilussa. Miksi Vaasan akkutehtaasta ei meinaa tulla mitään? Mitenköhän käy Vaasan sähkölentokoneen – kuka uskaltaa kyytiin? Niistä puhun muissa blogitekstissä.

Vaasan asemaa energiaosaamisessa on ylläpidettävä alan korkeakoulutusta ja tutkimusta tukemalla, ja annettava kaavoituksella ja infrastruktuurirakentamisella täysi tuki alan teollisuuden ja palvelujen kehittymiseen.
1. Energian tuotantotekniikka ja käyttötavat ovat kehittymässä ja muuttumassa Vaasassakin, ja ne vaikuttavat vaasalaisten jokapäiväiseen elämään.
2. Tämän päivän energiateknologiat vanhenevat nopeasti ja käyttökelpoinenkin tekniikkaa poistuu ja vaihtuu hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia.
3. Vaasassa täytyy varautua akkutehtaan lisäksi sähköautojen ja sähkölentokoneiden vaatimaan latausmahdollisuuksien parantamiseen, kaavoittamaan tuulivoimalle tuotantoalueita, ja alkaa selvittää geoenergian hyödyntämistä kaukolämmön tuotannossa.
4. Vaasan kaupungin on oltava mukana tukemassa ja mahdollistamassa alan ammatillisten oppilaitosten sekä korkeakoulujen alan opetusta, aikuiskoulutusta ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
5. Vaasan edellä kävijyyden energiatekniikassa on kompensoitava työttömyysvaikutuksia, joita maakunnallisen turvetuotannon valitettava alasajo on aiheuttamassa myös vaasalaisille.

Jouni Niskanen
Keskusta Vaasa
Ehdolla kuntavaaleissa

Korkeakouluissa opetus- ja tutkimus- sekä esimiestehtävävissä pitkään, pankissa kiinteistövälitystehtävissä aikansa, nyt oma yritys ja muuta kiinteistö- ja metsäharrastetta. Sote kiinnostaa, samoin koulutus, kuntien kehittäminen, kaikki elinkeinoihin liittyvä, sekä ulkopolitiikka ja EU.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu