Vammaisten henkilökohtainen budjetointi (HB) vammaispalvelulakiin 2022

Minulla oli viime vuonna onni ja kunnia valmistella Vaasan yhteistoiminta-alueelle (Vaasa ja Laihia) sosiaali- ja terveysministeriön keväällä haussa ollutta hanketta, joka käsittelee vammaisten henkilökohtaista budjetointia (HB). Hankevalmistelussa oli mukana sote-toimialan terävin kärki. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja oli ylimpänä poliitikkona mukana valmistelussa. Kokosin keväällä 2020 hankehakemuksen sen seitsemäntoista sortin erilaisista mielipiteistä ja tavoitteista, ja on ilokseni todettava että hanke meni läpi ja lähes rakentamallani budjetilla (421 600 e) se myös toteutuu. Onneksi olkoon!

Henkilökohtaista budjetointia on kokeiltu Suomessa ja maailmalla jo useammisssa hankkeissa (kts www.henkilokohtainenbudjetointi.fi), mutta STM:n rahoittama ja THL:n koordinoima valtakunnallinen hankepaketti on se viimeinen puristus, ennen kuin henkilökohtainen budjetointi sisällöllisesti määritellään ja otetaan osaksi lisäpykälänä vammaispalvelulakiin vuonna 2022. Vaasa ja Laihian yhteistoiminta-alueen lisäksi muutamat muutkin alueet saivat vastaavan hankehakemuksensa läpi (kts. https://stm.fi/-/vammaisten-henkiloiden-henkilokohtaisen-budjetoinnin-kokeiluhankkeeseen-myonnetaan-2-9-miljoonaa-euroa-valtionavustusta).

Mitä tarkoittaa vammainen ja mitä tarkoittaa henkilökohtainen budjetointi?

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 (vammaispalvelulaki) kertoo lakonisesti 2 §:ssä, että ”vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista”. Lause on lyhyt mutta se tarkoittaa että on olemassa paljon erilaisia diagnosoituja vammoja, ja niitä on eri asteisia, sekä vammat ovat pitkäaikaisia tai pysyviä, joten vamma tai vammat väistämättä vaikeuttavat jokapäiväistä elämää. Vammainen-sanaa on kansainvälisesti problematisoitu, koska sen on ajateltu olevan liikaa stigmatisoiva, ja varsinkin englanninkielisessä kirjallisuudessa on keksitty poliittisesti korrekteja kiertoilmaisuja kuten ”person with disabilities” tai ”physically challenged”. Vammaisuus käsitteenä on Vammaispalvelujen käsikirjan mukaan aina sidoksissa yhteisöön ja siihen ympäristöön, jossa sitä käytetään. Vammaisuus on yhteiskunnan ja yhteisöjen normien, historiallisten tilanteiden ja asenteiden määrittämää. Suomen kielessä vammainen-sanan käyttöön ei liity poliittisen korrektiuden ongelmaa vaan se on normaali sana. Käytä vammainen-sanaa vaan reilusti, se kuvaa suoraan sen miten asia on, kukaan ei loukkaannu.

Henkilökohtainen budjetointi on myös haasteellinen määriteltävä. Henkilökohtainen budjetointi STM:n määritelmän mukaan ”yksilöllisesti räätälöidyn avun ja tuen järjestämisen tapa, jossa henkilö on itse keskiössä suunnittelemassa, valitsemassa ja järjestämässä tarvitsemaansa apua, tukea ja palvelujen kokonaisuutta.”

Poliittinen ideologia taustalla on se, että potilas ei ole hallintoalamainen vaan asiakas. Viiteteoria on New Public Management eli libertaari yhteiskuntateoria. Tässä ajattelussa ihmistahto on oletetusti aina vapaa, ja oma onni elämässä on mahdollista, koska kukin ihminen/kansalainen/asiakas/potilas/vammainen itse tietää, mitä palvelua haluaa ja päättää itse sen mitä itse pitää järkevänä tai haluttavana. Ostokset määritellään itse, yrityksiä kilpailutetaan ja yritykset kilpailevat keskenään asiakkaista. Kilpailu pitää palvelujen laadun korkeana ja asiakkaat ovat tyytyväisiä. Asiakas on aina oikeassa ja asiakas päättää.

Henkilökohtaisessa budjetissa asiakkaalle/vammaiselle annetaan joko kokonaan tai vain osin kaikki rahat tarvitsemiensa palvelujen tuottamiseen, jotka muutoin julkinen sote-toimija käyttäisi oman palvelubyrokratiansa kulujen maksuun. Budjetti on sillä tavalla suojattu että palveluja voi ostaa vain sovitulla rajatulla tavalla, eli ruskeaa kirjekuorellista setelituppoa ei suinkaan anneta. Jos vamma on lievempi eikä vaikuta älylliseen toimintaan, ja vammainen on innostunut henkilökohtaisella budjetilla nuukana ostamaan kilpailuttamiaan palveluja, niin mikäs siinä, homma saattaa toimia helpostikin.

Voisi olettaa, että periaatteet ovat selviä, mutta ”person with serious disabilities” kuvaa sitä tilannetta, että jos asiakas onkin esimerkiksi vakavasti neliraajahengityselinvammainen, jonka ympärillä täytyy pitää 8 henkilökohtaista sairaanhoitajaa 5-vuorotyössä. Silloin ao. vammaisella henkilöllä on varmasti muutakin miettimistä kuin yksityispalvelujen kilpailuttaminen ja siihen liittyvä vaiva. Kaikki vammaiset eivät voi, eivät jaksa, eivät ehdi tai eivät uskalla tai heidän ei ole edes järkevää kokeilla henkilökohtaista budjettia. Ei ainakaan yksin. Henkilökohtaisella edunvalvojalla tai lääkärillä tai hoitajilla tai omaisella tai puolisolla pitää olla sananvaltaa sanoa milloin HB tuottaisi vammaiselle enemmän vahinkoa ja vaivaa kuin konkreettista hyötyä.

Tässäpä se hankkeen haaste onkin. Mitä henkilökohtainen budjetointi on ja mitä se voi käytännössä olla erilaisille vammaisille henkilöille? Kuka päättää palveluista, kuka ei? Mitä palveluja voi HB:llä ostaa, mitä ehdottomasti ei? Nyt rahoituksen saaneessa hankkeessa ei vielä makseta mitään palveluja, vaan hankkeessa vasta kartoitetaan Vaasan ja Laihian yhteistoiminta-alueella vammaisten asiakkaiden mielipiteitä ja toiveita sekä tarpeita, mitä ne palvelut voivat olla ja kannattaisi olla, joita voidaan kattaa henkilökohtaisella budjetilla. Palvelut eivät ole vain taksimatkoja, lääkinnällistä kuntoutusta, sairaanhoitoa tai kotipalvelua vaan ne voivat olla myös keinoja päästä mukaan osaksi yhteiskuntaa, harrastusta ja kulttuuripalveluja, matkailua tai muuta mielen- ja ruumiin virkistystä. Elämän laadun parantaminen on tietenkin tavoitteena. Mitä palvelua vammainen voisi ostaa, mutta joka on nyt kategorisesti julkisen sotepalvelun ulkopuolella, jota kuitenkin haluttaisiin?

Toivotan menestystä hankkeelle!

Jouni Niskanen
Keskusta Vaasa
Ehdolla kuntavaaleissa

Korkeakouluissa opetus- ja tutkimus- sekä esimiestehtävävissä pitkään, pankissa kiinteistövälitystehtävissä aikansa, nyt oma yritys ja muuta kiinteistö- ja metsäharrastetta. Sote kiinnostaa, samoin koulutus, kuntien kehittäminen, kaikki elinkeinoihin liittyvä, sekä ulkopolitiikka ja EU.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu