Valko-Venäjä demokratian päivänä

Vietämme tänään kansainvälistä demokratian päivää. Siksi onkin hyvä pysähtyä miettimään, miten järjestelemämme toimii.

Maailman mittakaavassa yhteiskuntamme on vähiten korruptoituneiden maiden joukossa, samoin sananvapauden aste on Suomessa maailman kärkeä. Vaikka kansanvallassamme onkin peruskorjauksen tarvetta, tarjoaa se silti jokaiselle kansalaiselle mahdollisuuden ja työkaluja vaikuttamiseen. Keskeinen esimerkki tästä on vapaat vaalit.

 

Valko-Venäjällä käytiin elokuun alussa vaalit, joiden voittajaksi julistettiin istuva presidentti Aljaksandr Lukasenka. Vaalit arvioitiin useilta tahoilta heti tuoreeltaan vilpillisiksi, ja niiden tulos herätti laajoja mellakoita sekä lakkoliikehdintää. EU on ilmoittanut, ettei se tunnusta vaalitulosta.

 

Usein etäisyys maailman myllerrysten ja kotimaamme välillä saa ajattelemaan, ettei muutokset liiemmälti vaikuta meihin. Tällä kertaa on toisin, sillä etäisyys Helsingistä Minskiin on hieman yli 700 kilometriä, suunnilleen sama matka kuin pääkaupungistamme on Rovaniemelle.

Naapurustossamme pahoinpidellään ja vangitaan mielenosoittajia. Median edustajia häiritään.

 

Erityisesti tilanteen maantieteellinen läheisyys saa kysymään, pystymmekö me toimimaan tilanteen ratkaisemiseksi. Luonnollisesti tärkeä osa vaikuttamistamme on toiminta keskeisimmässä yhteisössämme eli Euroopan unionissa. Unionin tasoinen toiminta on usein yksittäisen maan toimintaa vaikuttavampaa ja tarjoaa erityisesti pienille maille mahdollisuuden olla osana yhteistä rintamaa, jonka toimilla voi olla suurempi merkitys.

 

Euroopan unioni on ryhtynyt vastatoimiin. Valmisteilla on pakotteita, jotka kohdistuvat niin viranomaisten väkivallan kuin vaalivilpin takana oleviin henkilöihin.

Suomi yksin ei voi vaikuttaa naapurustonsa tapahtumien kulkuun, mutta ehkä meillä olisi jotain annettavaa. Katse kannattaa kiinnittää omiin vahvuuksiimme. Maailman mittakaavassa Suomelle tyypillinen monipuolueyhteistyö on harvinaisuus. Meillä puolueet kykenevät yhdessä muodostamaan toimivan hallituksen yli oikeisto-vasemmisto -jaon.

Ruohonjuuritason kansalaistoiminnan ja poliittisten puolueiden tukeminen on eräs keskeisimmistä ja vaikuttavimmista keinoista demokratiakehityksen vahvistamiseksi. Tätä kautta annetaan ääni kaikille kansalaisille.

Juuri nyt parlamentarismin ja puoluejärjestelmän kehittäminen on se tuki, jota Valko-Venäjä tarvitsee. Järjestäytymättömyys ja opposition hajanaisuus ovat suurimpia esteitä diktatuurin murtamiselle. Yhtenäinen rintama luo lopulta ylittämättömän vastarinnan vallitsevalle järjestelmälle. Demokraattisesti järjestäytyneen vastarinnan kautta kehityksen suuntaa on mahdollista muuttaa.

 

JouniOvaska

Keskustan kansanedustaja, joka on toiminut niin luokanopettajana, varapuhemiehen erityisavustajana kuin puoluesihteerinä. Innostuu erityisesti talous-, EU- ja koulutuspolitiikasta.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu