Kokoomus ajaa EU:hun ”velkajärjestelymekanismia” – mitä se tarkoittaa?

Kokoomuksen Elina Valtonen on ajanut täällä blogissaan velkajärjestelymekanismia ratkaisuna EU:n velkakriisiin. Siitä olisi pitänyt Kokoomuksen mukaan sopia EU:ssa jo elpymisrahaston yhteydessä. Viimeksi velkajärjestelyn puolesta puhui Kokoomuksen Arto Satonen eilisessä A-talkissa.

Asioista hyvin perillä oleva EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen kertoo Facebookissa, että käyttövalmis esitys EU:n velkajärjestelymekanismiksi on valmiina komissiossa. Siitä vastaava viranomainen olisi Euroopan vakausmekanismi EVM, yksi näistä kasvottomien byrokraattien kirjainyhdistelmistä.

Mistä on kysymys? Velkajärjestelyssä ei voi olla kysymys muusta kuin että ylivelkaisiksi todettujen jäsenvaltioiden suvereniteettia kavennetaan ja niiden toimintaa asetetaan valvomaan joku kyseisestä jäsenvaltiosta riippumaton ulkopuolinen elin, konkurssihallinto. Konkurssivelallisen toimintaa rajoitetaan tilapäisesti ja käytännössä pysyvästi. Konkurssin ja velkajärjestelyn ero on nimittäin häilyvä. En väitä tuntevani Yhdysvaltain Chapter 11-lainsäädäntöä, mutta olen ymmärtänyt, että konkurssi ja velkajärjestely ovat siinä käytännössä sama asia.

Jonkinlainen velkajärjestely tehtiin jo Kreikalle muutama vuosi sitten. Velkojat kerääntyivät yhteen ja tekivät Kreikan asemaan vaikuttavia päätöksiä velkojen määrään ja muihinkin oikeussuhteisiin. Tämä on ilmeisesti tehty Englannin lakia tai Chapter 11:a luovasti soveltaen tai minkä lakien mukaan kansainväliset pankit ja sijoittajat yleensä toimivatkaan. Velkojien tasavertainen kohtelu ja velkajärjestelyissä tärkeä konkurssivelallisen suojaaminen perintätoimilta on tuossa tuskin toteutunut, vaan on menty improvisoiden ja viime kädessä ”vahvemman oikeudella.” Siinä mielessä uusi eurooppalainen valtioiden velkajärjestelylainsäädäntö olisi kyllä tervetullut.

Velkajärjestelyn tarkoitus eli Kreikan valtion jatkaminen saneerattuna ja taloudellisesti elinkelpoisena ei ole onnistunut. Kreikka on nopeassa tahdissa palannut ylivelkaiseksi.

Minusta Kokoomus ajaa tässä ”liittovaltiota” tai vielä syvempää integraatiota, Etelä-Euroopan talouksien haltuunottoa EU:n keskusvallan valvontaan ja ohjaukseen. Ehkä ajatellaan, että ”vähemmän” velkaantuneet maat kuten Suomi saisivat velkajärjestelyjen myötä lisää sananvaltaa EU:ssa. Mutta todennäköisempää on se, että velkajärjestelystä tehdään kaikkien EU-maiden yhteinen eli kaikki jäsenvaltiot luovuttavat tärkeän osan suvereniteetistaan EU:n keskushallinnolle. Tuskin esimerkiksi Italian hallitus hyväksyy omaa toimivaltaansa kaventavaa ylikansallista lainsäädäntöä, jos muut maat eivät seuraa perässä.

Kokoomus osoittaa siis olevansa taas Suomen EU-myönteisin puolue. Eilisessä A-talkissa muut puolueet eivät kommentoineet Satosta millään tavalla eikä keskustelua velkajärjestelymekanismista ole muutenkaan liiemmin ollut Kokoomuksen ulkopuolella. Se voi johtua siitäkin, että muiden puolueiden kuin Kokoomuksen viiteryhmät ovat olleet velkajärjestelyissä lähinnä ottavana osapuolena eikä niiden keskeisiä periaatteita tunneta.