Muistelo Risto E.J. Penttilästä
Nyt kun Risto E.J. Penttilä on vahvistanut olevansa kiinnostunut presidenttiehdokkuudesta, on syytä avata hieman menneitä Nuorsuomalaisen puolueen ajoilta. Se oli aika pitkälle Riston oma projekti, mitä kuvastaa se, että hän nimesi syksyllä 1994 siihen ensimmäiset jäsenet, heitä oli noin tusina. Olin läsnä tuossa kokouksessa enkä tullut ”valituksi,” sehän tietysti harmitti.
Risto oli huolissaan siitä, tulisivat puolueelle annetut kannattajakortit julkisiksi. Minulta kysyttiin juristina ja sanoin ei, ja olen edelleen sitä mieltä, etteivät olisi saaneet tulla. Eräänä aamuna varhain sain sitten pikahälytyksen kahvila Bulevardiassa pidettyyn hätäkokoukseen, kun aamun lehdet olivat julkaisseet kannattajien nimiä etsien tietysti raharikkaita ja muita niin sanotusti epäilyttäviä tyyppejä. Totesimme tilanteen ja sen, ettei sille ollut mitään tehtävissä, ja Risto sai sitten selitellä tilannetta eteenpäin. Siinä kävi ilmi, ettei Risto ollut suinkaan pelkkä hymypoika, vaan ilmaisi suoraan tunteitaan silloin, kun ne eivät menneet hänen mielensä mukaan.
Nyt vuosikymmenten jälkeen huvittaa, että asiasta nostettiin tuollainen hulabaloo. Kysymyksessä oli kuitenkin kaveri, joka uskalsi EDIT: professori Dag Anckarin jälkeen ensimmäisenä Suomessa ehdottaa YYA-sopimuksen irtisanomista.
Presidenttiainesta siis! Risto kesti paineet myös, kun eräs Sauli Niinistö tylytti häntä asiattomasti Maikkarin vaalitentin mainostauolla, kun kamerat olivat kiinni. Ristoa syytettiin Kokoomuksen tuhoajaksi, siksi on tavallaan hauskaa, että hän on nyt valmis Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.
Riston tavallaan kekkoslainen johtamistyyli sopi ainakin minulle. Nuorsuomalaiset oli kuin firma, jossa laskut maksanut toinen sisäpiiriläinen oli hallituksen puheenjohtaja ja Risto toimitusjohtaja. En muista marisseeni Ristoa vastaan puoluekokouksen nimittämässä ”arviointiryhmässä” kuin kerran. Se oli silloin, kun puolue päätettiin lakkauttaa, vaikka osa jäsenistä oli valmis jatkamaan toimintaa siinä Riston jälkeenkin.
Kun Ristolla on kykyä toteuttaa suuria suunnitelmia, olisin kuitenkin kiinnostunut kuulemaan, mitä hän suunnittelee tehtäväksi perustuslaille nyt Nato-jäsenyyden toteuduttua. Muutoksista hän tänään Facebookissa puhui. Sama tietysti muiden ehdokkaiden ja ehdokasehdokkaisen osalta
Pyrkyryyden määrä on ehtymätön. Mikä yhdistää Väyrystä, Penttilää ja Kuismaa? Jostain puolueesta lähdetään, sitten viritellään omia puoluekuvioita ja lopuksi palataan lähtöruutuun. Jotenkin säälittävää.
Ilmoita asiaton viesti
RP (en halua pönkittää kenenkään egoa lisänimillä) oli aiemmin Aarno Laitisen sanoin kauppakamarinulikka.
Nyttemmin hän on -ihan oikeasti- ansioitunut turpo/kv -poliittisilla lausunnoillaan. Mielestäni hän olisi ihan pressa-ainesta, nyt kun pyrkyryys on vaihtunut osaamiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
”Kysymyksessä oli kuitenkin kaveri, joka uskalsi ensimmäisenä Suomessa ehdottaa YYA-sopimuksen irtisanomista.”
Entä Dag Anckar?
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos, korjasin tekstin
Ilmoita asiaton viesti
Milloinkahan se oli kun nimimerkillä ”RISTO J. PENTTILÄ” tuotiin ulos Penttilää ylen ajankohtaisissa, että vieläkin nauratttaa tuon hemmon tuonti ulos tavallisten kansalaisten tietoisuuteen – vai jäikö yritykseksi ?
Ilmoita asiaton viesti
Tutkijatyypit ovat monesti oikeassa aiemmin kuin puoluejyrät. Silti totean, että kun kannatan Risto E. J. Penttilää Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi, tähän ei sisälly toivetta menestyksestä varsinaisessa vaalissa.
Ilmoita asiaton viesti
Jyvä, että Risto on, otsikostasi huolimatta, elossa. Ehdin jo säikähtää.
Ilmoita asiaton viesti
On se hyvä itse ilmoittautua, jos ei puolueessa muuten ymmärretä kysyä. Näitä ilmoittautujia taitaa olla jonossa enemmänkin, kun lehdet kirjoittaa, mutta ehdokkaaksi pyytäjiä vain puuttuu.
Ilmoita asiaton viesti
Äänestin aikoinaan Nusuja ja äänestäisin Penttilää jos on ehdokkaana. Pitääkin kaivaa hyllystä ”Ultimatum isänmaalle” ja katsoa, miten hyvin tai huonosti se on aikaa kestänyt.
Penttilän osaaminen on kiistatonta, mutta hänen karismansa ei ole koskaan aikaansaanut suurta kansansuosiota. No presidentinvaaleissa tulee kuitenkin valituksi se oikeistoehdokas, joka pääsee toiselle kierrokselle Haavistoa vastaan joten kisa pitää kohdistaa muiden oikealta tulevien voittamiseen.
Ilmoita asiaton viesti
Minulle REJP kelpaa sillä ehdolla, että on valmis riisumaan valtaoikeudet.
_____
Alla oleva näkemys pitää nähdä ajan turpo-raameissa. Tilanne on muuttunut mm. siten, että nykyisin PM on aito turpoedustaja maailmalla, kun TP on johtaja Suomessa.
Vuonna 2017 hän kirjoitti blokissaan seuraavastu;
”Ulkopoliittista valtaa siirrettiin tasavallan presidentiltä hallitukselle. Vallan siirtoa ei kuitenkaan viety loppuun. Syntyi kompromissi, jossa ”presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhdessä valtioneuvoston kanssa.
Presidentti Tarja Halosen aikana jaettu johtajuus aiheutti hankauksia hallituksen ja presidentin välillä. Ensin kiisteltiin, osallistuuko presidentti EU:n huippukokouksiin. Sitten kinasteltiin, kuka oikein johtaa Suomen ulkopolitiikkaa: presidentti vai pääministeri?
Tällä hetkellä ulkopolitiikan päätöksenteko on kunnossa. Presidentti Niinistö on halunnut ottaa johtajuuden ja pääministeri Sipilä on halunnut sen antaa. Itse kiistaa kaapin paikasta ei kuitenkaan ole ratkaistu. Se nousee esiin heti, kun sekä pääministerillä että presidentillä on halu johtaa ulkopolitiikkaa.
Vallanjako ulkopolitiikassa ei ollut ainoa asia, mikä meni perustuslaissa pieleen. Myös perusoikeuksien uudistus epäonnistui.”
Ilmoita asiaton viesti
Lyhytikäiseksi jäänyt nusu-ilmiö syntyi aidosta tarpeesta ravistella 90-luvun alun poliittista kulttuuria.
Tiettyjä yhtymäkohtia sillä oli LiikeNytin kanssa.
Nusut toimi kuitenkin (vielä) enemmän harrastuspohjalta, se että yksi alkuperäinen ultimaatumin esittäjä Jaakko Tapaninen oli niin epäpoliittinen, että vetäytyi heti kustannustyöhön, kertoo paljon.
Tapaninen oli kirjan ilmestyessä Image-lehden päätoimittaja, jolloin häntä pari kertaa tapasin lehden pippaloissa. (Kolmas kirjan kirjoittaja Janne Jutila on hävinnyt tyystiin ainakin oman tutkani alle.).
Tapaninen siirtyi pian Tammeen ja on nykyisin viestintäyrittäjä.
Penttilä itse on esittänyt – kumma kyllä – vähän häpeillen arvioita omasta historiastaan nusuna.
Ainoa joka otti homman tosissaan taisi olla Jukka Tarkka, joka eduskuntaan päästyään osti bowler-hatun, näin hänet muutaman kerran knallissa spatseeraamassa Arkadianmäen liepeillä.
Tunsin muutaman nusujen ehdokkaan, kerran taisin ravintola Budapestin sisäpihalla vähän aikaa jossain porukassa hengailla mukanakin.
Kaikki muistanevat, kuinka Hesari ja pikkumaisesti jopa itse Erkko loukkaantuivat nuorsuomalaiset-nimen käytöstä – ”oikeat” nusut kun olivat Eero Erkko, Kasimir Leino ja muutamat muut kulttuurivaikuttajat.
Nusut lässähti jo ennen kuin 90-luku päättyi.
Risto Reipas on pysynyt aina hyvänä tyyppinä minun kirjoissani.
Ilmoita asiaton viesti