Nord Stream 2 – jääkö kymmenen miljardin kaasuputki ruostumaan meren pohjaan?

Venäjän ja lännen suhteiden lähestyessä katkeamispistettä on tapetille noussut taas Nord Stream 2-kaasuputkihankkeen kohtalo. Putki tarjoaisi Venäjälle uuden kanavan myydä maakaasuaan Eurooppaan, ja Saksa hyötyisi siitä halvan energian muodossa. Vuosia rakennetun hankkeen toteutus on viivästynyt ja takkuillut sitä mukaa, kun Venäjän ja lännen suhteet ovat viilenneet. Putkiriita on jakanut Eurooppaa ja kuormittanut myös Yhdysvaltain ja Saksan suhteita.

Viimeistään Aleksei Navalnyin vangitseminen on pannut osan saksalaisistakin ajattelemaan, että lähes valmiin putken rakentamistyöt voitaisiin keskeyttää ja jättää putki meren pohjaan monumentiksi Venäjän ja Euroopan yhteistyön mahdottomuudelle. Vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen säädetyt Venäjä-pakotteet ovat tähän mennessä jättäneet energian myynnin pakotteiden ulkopuolelle sekä EU:ssa että Yhdysvalloissa.

Viime torstain A-talkissa suomalaiset mepit puhuivat Nord Streamista europarlamenttiryhmiensä kantoja heijastellen. Vihreiden Ville Niinistö vastusti putken loppuun rakentamista ja otti mukaan Venäjän lisäksi ympäristöargumentteja. Myös kokoomuslainen Henna Virkkunen väläytti putken rakennustöiden keskeyttämistä Venäjään vedoten. Demari Eero Heinäluoma puolusti putkea sillä hieman kyseenalaisella argumentilla, ettei pienen Suomen kannata asettua mahtavia saksalaisia – ja tietenkin venäläisiä – vastaan. Putkea voi mielestäni puolustaa myös yhteisen eurooppalaisen edun nimissä.

Nord Streamin kannalta avainasemassa on liittokansleri Angela Merkelin CDU-puolue. Sitä edustava Bundestagin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen sanoi eilen Westfälische Nachrichten-lehdelle, että putken rakentamistyöt pitäisi keskeyttää ”neuvottelujen” ajaksi. Röttgen sanoi, ettei Saksa oikeastaan tarvitse uutta putkea, koska maakaasun saanti on turvattu olemassa olevilla putkilla, vaikka maakaasun kysyntä kasvaisikin. ”Eurooppalaisten ja amerikkalaisten enemmistö” on Röttgenin mukaan sitä mieltä, ettei Nord Stream 2 ole ”taloudellinen” projekti, vaan ”Putinin valtapoliittinen projekti.”

Saksan demarien Bundestag-ryhmän puheenjohtaja Rolf Mützenich kirjoitti eilen Focus-lehdessä, että lähes valmiin putkihankkeen pysäyttäminen olisi ”vahingollista” (kontraproduktiv) eikä ”hyödyttäisi ketään.” Itämereen jäisi ”investointiraunio” (Investitionsruine) ja tiedossa olisi miljardien vahingonkorvausvaatimuksia hankkeeseen osallistuneilta yrityksiltä. Mützenich peräänkuuluttaa ”realistista” Venäjä-politiikkaa, jossa kaikkia keskusteluyhteyksiä Venäjälle ei katkaista.

Oma sanansa on sanottavana myös amerikkalaisilla, ja varmaankin siksi vasta nimitetty ulkoministeri Anthony Blinken osallistuu virtuaalisesti toteutettavaan EU:n ulkoministerikokoukseen ensi maanantaina EU:n ulkopoliittisen edustajan Josep Borrellin kutsumana. Tarkoitus on päättää EU:n Venäjä-pakotteista, ja Nord Stream on varmasti pöydällä.

Lehtiin on viime viikkoina vuodettu tietoja, joiden mukaan Saksa pyrkisi jonkinlaiseen diiliin Yhdysvaltojen kanssa Nord Streamista. Kaasuputken vastustus kuuluu niihin harvoihin hankkeisiin, joille on Yhdysvalloissa kannatusta sekä republikaanien että demokraattien keskuudessa.

Toistaiseksi työt jatkuvat Itämerellä venäläisten laivojen toimesta. Jos sää tai pakotteet eivät häiritse rakennustöitä, valmista on sanottu tulevan syksyyn mennessä.