Fysiikan nobelisti tyrmää evoluutioteorian
Fysiikan nobelisti Robert B. Laughlin kuvaa evoluutioteoriaa aatejärjestelmäksi, loogiseksi umpikujaksi ja antiteoriaksi. Näin siksi, että evoluutioteoria on vastoin kokeellisen luonnontieteen testattavia havaintoja. Laughlinin mukaan havainnot, joilla on koetettu puolustella evoluutioteoriaa, ovat parhaimmillaan kyseenalaisia ja pahimmillaan täysin vääriä. Viimeksi mainitusta on yhtenä esimerkkinä tapaus ”roska-DNA”.
Evoluutiousko johti karmiviin seurauksiin, kun darwinismin kannattajat hylkäsivät niin sanotun roska-DNA:n tutkimisen. He uskoivat, että evoluutio on jättänyt perimään tarpeettomaksi käynyttä genomia jolle solulla ei ole mitään käyttöä. Tämä asenne jarrutti lääketieteen kehitystä yli 30 vuotta! Sittemmin selvisi, että kyseinen DNA:n osa onkin tärkeä tekijä solun toiminnan säätelyssä. Darwinismin tieteellistä tutkimusta hidastava asennevaikutus oli selvästi nähtävissä niinkin myöhään kuin vuonna 2008:
Molecular Biology of the Cell eli ”Alberts et al.” on eräs arvostetuimmista biologian oppikirjoista. Vuonna 2008 julkaistussa painoksessa Alberts et al. vielä kirjoittaa: ”Suurin osa meidän (proteiineja) koodaamattomasta DNA:sta on lähes varmasti hyödytöntä roskaa, joka on säilynyt kuin kasa vanhoja sanomalehtiä.” Alberts et al. olivat siis varmoja siitä, että heidän evoluutiouskomuksensa on tosi, ja että evoluution jäljiltä soluun kertyy ”roska-DNA:ta”. Tämä kertoo siitä, kuinka sokea usko voi saada vahvan aseman ihmisen todellisuuskuvassa. Alberts et al.:n tapauksessa heidän materialistinen maailmankuvansa on vaikuttanut ajatteluun, jonka uusi tieteellinen tieto osoittaa olevan vailla todellista perustaa. Toisin kuin darwinistit, kreationistit eivät lähtökohtaisesti voisi ilman todisteita uskoa muuhun ”geeniroskaan” kuin siihen, mikä johtuu mutaatioista.
Monet luulevat että evoluutioteoria on tieteellinen teoria, joka ohjaa tieteen tekemistä. Sellainen luulo on virheellinen, sillä kokeellinen luonnontiede ei tarvitse evoluutioteoriaa eikä evoluutioteoria saa tukea kokeellisesta luonnontieteestä. Fysiikan Nobel-palkittu Robert Laughlin on oiva esimerkki siitä, että tiede ei tarvitse evoluutioteoriaa.
Evoluutioteoria on jarruttamassa tieteellistä edistymistä, koska se uskomusjärjestelmänä estää monia tieteilijöitä seuraamasta sinne mihin todistusaineistot loogisesti johtavat. Evoluutioteoria on naturalismin aatejärjestelmä. Tämä osoittaa sen, ettei naturalismi ole mikään neutraali tapa tarkastella maailmaa. Naturalismi rajaa keinotekoisesti todistusaineiston selitysmallit tietylle uskomusten pelikentälle. Tästä hyvänä todisteena on Nature-lehdessä ollut kirjoitus: ”Vaikka kaikki näyttö viittaisi älykkääseen suunnittelijaan, sellainen hypoteesi [oletus] suljetaan tieteen ulkopuolelle koska se ei ole naturalistinen”. (Todd, S.C., A view from Kansas on that evolution debate, Nature 401(6752):423, 1999.)
Mutta Nobelisti ei pysty kumoamaan luonnossa olevat muutokset
Ilmoita asiaton viesti
Luonnossa tapahtuvat muutokset eivät johdu evoluutiosta vaan devoluutiosta. Eliökunnan geeniperimä rappeutuu, ei kehity. Mutaatiot ovat genomia hajottava voima, ei rakentava voima. Tiedeyhteisö ei ole löytänyt eliöissä ainuttakaan mutaatioiden aiheuttamaa positiivista rakennemuutosta. Kemiallisissa mutaatioissa voidaan synnyttää uusia kemiallisia tuotteita, ei uusia lajeja.
Galapagossaarten tynkäsiipiset merimetsot eivät ole todiste evoluutiosta kuten Darwin kuvitteli. Ne ovat todiste devoluutiosta. Geenimutaation
vaurioittamat tynkäsiipiset pääsivät yleistymään, koska alueella ei ole merkittäviä vihollislajeja, ja ravintoa saa rantavesistä joten siipiä ei välttämättä tarvita. Muualla tynkäsiipiset häviäisivät kilpailun normaalien merimetsojen kanssa.
Lisäys 25.2.2020: Itse asiassa tynkäsiipiset merimetsot häviäisivät kilpailun normaalien merimetsojen kanssa myös Galapagossaarilla, jos rantavesien ravinto vähenisi. Wikipedia: ”Pedottomassa ympäristössä, jossa ilmasto pysyy suotuisana ympäri vuoden ja ravinnonhakumatkat ovat lyhyitä, ei paljon energiaa vievästä lentokyvystä ole hyötyä.” Voidaan kysyä, olisiko lentokyvystä myöskään haittaa. Tuskin. Luonnonvalinta on sallinut mutaation vaurioittaman lajin menestyä ja lisääntyä Galapagossaarten erityisolosuhteissa. Luonnonvalinta näyttäytyy tässä tapauksessa sokeana haitallisen sattumamutaation suosimisena.
Laboratorioissa ei ole kymmeniä vuosia kestäneiden kokeiden aikana saatu banaanikärpäsistä muuta kuin lisää banaanikärpäsiä, vaikka uusia sukupolvia syntyy muutamassa päivässä. Niille on saatu kaikenlaisia muodonmuutoksia kuten jalkoja päässä, ja kurttusiipiä jotka estävät lentämisen. Yhtään hyödyllistä rakennemuutosta ei ole saatu, uudesta lajista puhumattakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Nille on saatu kaikenlaisia muodonmuutoksia kuten jalkoja päässä, ja kurttusiipiä jotka estävät lentämisen. Yhtään hyödyllistä rakennemuutosta ei ole saatu, uudesta lajista puhumattakaan.”
Tämä toteamus saattaa juuri osoittaa evoluution voiman. Ensiksikin evoluutiolla ei ole suuntaa, ja toiseksi hyödylliset mutaatiot voivatkin olla seuraavissa sukupolvissa ratkaisevia. Kreationisteilla on se harha, että he eivät vertaa omaa käsitystään maailman iästä tieteen osoittamaan ikään. Jos sille banaanikärpäselle löytyykin paikka missä jalkojen päässä oleminen osoittautuukin lajin säilymisen kannalta oleelliseksi, niin saattaapi seuraavien miljoonien vuosien saatossa pääjalkaiset olla vallitsevia.
Ilmoita asiaton viesti
–Tämä toteamus saattaa juuri osoittaa evoluution voiman. Ensiksikin evoluutiolla ei ole suuntaa, —
Evoluutiolla ei ole suuntaa, mutta silti darwinistit jankkaavat että se suuntaa lajeja kohti selvitymiskykyisempiä yksilöitä. Banaanikärpästen kymmenet tuhannet mutatoidut sukupolvet (uusi sukupolvi syntyy viikossa) eivät ole tuottaneet muita kuin perusmuotoa epäonnistuneempia muotoja.
Kyllä on darwinistien usko luja – niin lujaa uskoa ei helposti löydy monenkaan muun uskonnon edustajista.
–ja toiseksi hyödylliset mutaatiot voivatkin olla seuraavissa sukupolvissa ratkaisevia.–
Toivotaan, toivotaan … Siinä on darwinistisen evoluutiouskonnon credo.
–Kreationisteilla on se harha, että he eivät vertaa omaa käsitystään maailman iästä tieteen osoittamaan ikään.–
Tiede ei osoita mitään varmaa, se vain tutkii. Maailman iän selvittämiseen ei ole olemassa ainuttakaan luotettavaa mittausmenetelmää.
— Jos sille banaanikärpäselle löytyykin paikka missä jalkojen päässä oleminen osoittautuukin lajin säilymisen kannalta oleelliseksi, niin saattaapi seuraavien miljoonien vuosien saatossa pääjalkaiset olla vallitsevia.–
Pääjalkaisuus estää pariutumisen. Jotta pääjalkaisuus olisi hyödyllinen mutaatio, pitäisi saman lajin vastakkaisen sukupuolen mutatoitua samaan aikaan siten, että pääjalkainen voisi paritella sen kanssa. No, sattumahan sen järjestää, eiks je …?
Ilmoita asiaton viesti
”Galapagossaarten tynkäsiipiset merimetsot eivät ole todiste evoluutiosta kuten Darwin kuvitteli. Ne ovat todiste devoluutiosta.”
jonka jälkeen kuvaat darwinin evoluutio teorian sanoessasi:
”Geenimutaation
vaurioittamat tynkäsiipiset pääsivät yleistymään, koska alueella ei ole merkittäviä vihollislajeja, ja ravintoa saa rantavesistä joten siipiä ei välttämättä tarvita. Muualla tynkäsiipiset häviäisivät kilpailun normaalien merimetsojen kanssa.”
sen jälkeen hyppäät toiseen asiaan:
”Laboratorioissa ei ole kymmeniä vuosia kestäneiden kokeiden aikana saatu banaanikärpäsistä muuta kuin lisää banaanikärpäsiä, vaikka uusia sukupolvia syntyy muutamassa päivässä.” [… ok hyväksytään; en ehkä olis täysin samaa mieltä alkupäästä tosin, mut hyväksyn väitteesi että kymmeniä vuosia kestäneiden kokeiden aikana ei ole saatu banaanikärpäsistä muuta kuin lisää banaanikärpäsiä…]
”Nille on saatu kaikenlaisia muodonmuutoksia kuten jalkoja päässä, ja kurttusiipiä jotka estävät lentämisen.” [en viitsi ottaa selvää tän täydestä totuus peräsyydestä; hyväksyn väitöksen muodossa: niillä siis on erinäkösiä muodonmuutoksia]
”Yhtään hyödyllistä rakennemuutosta ei ole saatu, uudesta lajista puhumattakaan.”
hetkinen? mites tää laboratorio ympäristö; onko se muuttunut mitenkään sukupolvien välillä? onko niillä syytä olla jotain hyödyllisiä muutoksia? evoluutio kun on sopeutumista ympäristöön; ja jonkun hyödyllisyys määrittyy sen ympäristön mukaan; niinkun tuossa jo ylempänä mainitsemassani kohdassa kuvasit Darwinin evoluution toimimis mekanismin hyvinkin onnistuneesti lauseella ”Geenimutaation
vaurioittamat tynkäsiipiset pääsivät yleistymään, koska alueella ei ole merkittäviä vihollislajeja, ja ravintoa saa rantavesistä joten siipiä ei välttämättä tarvita. Muualla tynkäsiipiset häviäisivät kilpailun normaalien merimetsojen kanssa.”
eli käytännössä tiedätkö edes mitä höpötät…
Ilmoita asiaton viesti
–mites tää laboratorio ympäristö; onko se muuttunut mitenkään sukupolvien välillä? onko niillä syytä olla jotain hyödyllisiä muutoksia?–
Laboratorioissa ei ole saatu syntymään yhtään uutta eliölajia. Eliöiden perusrakennetta ei pysty muuttamaan. Eliön munasolussa soluliman lokeroitunut hienorakenne solukoneistoineen määrää täysin tulevan yksilön varhaiskehityksen ja ruumiinkaavan.
Niin sanotut isäntägeenit tulevat mukaan vasta gastrulaatiossa, ja kaikki niiden mutaatiot johtavat alkion kuolemaan. Jo tämä yksin kumoaa mutaatiohypoteesiin perustuvan makroevoluution.
Ei ole saatu aikaan Darwinin teorian tarkoittamaa evoluutiota, jossa syntyy uusi laji yli taksonomisen suvun geneettisen rajan. Laboratorioissa aikaan saatua lajin sisäistä muuntelua tapahtuu luonnossakin koko ajan. Darwin näki sen. Se ei kuitenkaan ole evoluutiota (makroevoluutiota) jota Darwin kuvitteli voivan tapahtua.
Laboratorioissa aiheutetut ”hyödylliset” bakteerimutaatiot ovat todellisuudessa bakteerin genomin vaurioittamista. Sitähän mutaatio aina on. Mitään uutta informaatiota bakteerin genomiin ei mutaatiossa synny. Ihminen itse on tässä tapauksessa hyötyjä, jos hän bakteerin rakenteita vahingoittamalla saa sen tuottamaan jotain tarvittavaa ainetta tai toimintoa jota se ei normaalisti tuota.
–evoluutio kun on sopeutumista ympäristöön; ja jonkun hyödyllisyys määrittyy sen ympäristön mukaan; niinkun tuossa jo ylempänä mainitsemassani kohdassa kuvasit Darwinin evoluution toimimis mekanismin hyvinkin onnistuneesti lauseella ”Geenimutaation
vaurioittamat tynkäsiipiset pääsivät yleistymään, koska alueella ei ole merkittäviä vihollislajeja, ja ravintoa saa rantavesistä joten siipiä ei välttämättä tarvita. Muualla tynkäsiipiset häviäisivät kilpailun normaalien merimetsojen kanssa.”–
Kirjoitit näin: ”evoluutio kun on sopeutumista ympäristöön; ja jonkun hyödyllisyys määrittyy sen ympäristön mukaan;”
Kun merimetso menettää mutaation johdosta lentokykynsä, niin eihän se tietenkään ole sille hyödyllistä. Lentokykyisenä se pärjäisi Galapagossaarillakin paremmin kuin tynkäsiipinen lajitoverinsa. Sen kalastusalue olisi verrattomasti laajempi, eikä sen tarvitsisi jäädä rantavesiin uiskentelemaan kuten tynkäsiipiset. Sillä olisi merkittävä etu. Luonnonvalinnan toimimattomuus ja samalla Darwinin teorian heikkous paljastuu siinä, että vain onnekas sattuma olosuhteissa on päästänyt tynkäsiipiset yleistymään.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei ole saatu aikaan Darwinin teorian tarkoittamaa evoluutiota, jossa syntyy uusi laji yli taksonomisen suvun geneettisen rajan. ”
valitettavasti tällästä ei edes pitäis evoluution mukaan tapahtua. eri lajit määritellään niin että ne ei pysty lisääntymään keskenään (lajeina – eli ihminen joka ei voi lisääntyä on silti ihminen, vaikkei se pystykkään lisääntymään).
”Laboratorioissa ei ole saatu syntymään yhtään uutta eliölajia.”
kysymyksessä siis oli pointtina se, että kun evoluution mukaan se ympäristöön sopeutuminen on se mikä määrittää sen että joku muutos voi olla hyödyllinen. jos ympäristö ei muutu, tai valikoi mitenkään mitään erityistä geeniä, niin mitään muutostakaan ei _tarvitse_ tapahtua.
”Lentokykyisenä se pärjäisi Galapagossaarillakin paremmin kuin tynkäsiipinen lajitoverinsa. Sen kalastusalue olisi verrattomasti laajempi, eikä sen tarvitsisi jäädä rantavesiin uiskentelemaan kuten tynkäsiipiset.”
galapagosinmerimetsolla ei ole alunperinkään siipiä, koska isot siivet on valikoitunut pois sen perimästä, koska niillä ei ole etua sille. se kun ei paranna sen selviytymistä tai lisääntymistä mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
–Ei ole saatu aikaan Darwinin teorian tarkoittamaa evoluutiota, jossa syntyy uusi laji yli taksonomisen suvun geneettisen rajan. ”–valitettavasti tällästä ei edes pitäis evoluution mukaan tapahtua. —
Tuntemamme lajit eivät siis ole voineet ilmestyä evoluution kuatta.
–”Laboratorioissa ei ole saatu syntymään yhtään uutta eliölajia.”–
kysymyksessä siis oli pointtina se, että kun evoluution mukaan se ympäristöön sopeutuminen on se mikä määrittää sen että joku muutos voi olla hyödyllinen. jos ympäristö ei muutu, tai valikoi mitenkään mitään erityistä geeniä, niin mitään muutostakaan ei _tarvitse_ tapahtua.–
Mutaatioita tapahtuu eliöissä koko ajan, ja jokainen mutaatio tuhoaa eliön geeniperimää – ei siis lisää sitä. Mutaatio on itsessään haitallinen juuri siksi. Hyvin harvoin olosuhteet ovat sellaiset että eliö jotenkin hyötyy rappeutumisestaan. Jos olosuhteet muuttuvat, mutaation vaurioittamalla eliöllä on entistäkin pienempi mahdollisuus selviytyä.
–”Lentokykyisenä se pärjäisi Galapagossaarillakin paremmin kuin tynkäsiipinen lajitoverinsa. Sen kalastusalue olisi verrattomasti laajempi, eikä sen tarvitsisi jäädä rantavesiin uiskentelemaan kuten tynkäsiipiset.”– galapagosinmerimetsolla ei ole alunperinkään siipiä, koska isot siivet on valikoitunut pois sen perimästä,–
Ensin sanot että ”galapagosinmerimetsolla ei ole alunperinkään siipiä”, sitten kuitenkin käännät takkia ja ilmoitat että ”isot siivet on valikoitunut pois sen perimästä”.
Isot siivet ovat merimetson alkuperäinen rakenne. Ilman niitä se pärjää vain Glapagossaarten erityisoloissa, jossa sillä ei ole merkittäviä vihollisia ja ruokaa saa helposti rantavesistä.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuntemamme lajit eivät siis ole voineet ilmestyä evoluution kuatta.”
Kyllä voi, koska evoluutiossa ei tarvitse vaihtua minkään taksonomisen rajan yli ikinä.
”Mutaatioita tapahtuu eliöissä koko ajan, ja jokainen mutaatio tuhoaa eliön geeniperimää”
Ei tuhoa, vaan muuttaa. Muutokset eivät ole mitään ”rappeutumista”.
Tuhoutuminen tapahtuu jos tulee sukupuutto. Ja jos selviää niin muutokset ovat olleet hyödyllisiä.
Melkein kaikki lajit kuitenkin ovat tuhoutuneet sukupuuttoon, että vain ne jotka ovat selvinneet, ovat niitä joissa muutokset ovat olleet hyödyllisiä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ensin sanot että ”galapagosinmerimetsolla ei ole alunperinkään siipiä”, sitten kuitenkin käännät takkia ja ilmoitat että ”isot siivet on valikoitunut pois sen perimästä”.”
tarkotin että ”alunperinkään TÄLLÄHETKELLÄ”, pahoittelen virhettäni olisihan se pitänyt tietää että kretiini ei sitä ymmärrä.
”Tuntemamme lajit eivät siis ole voineet ilmestyä evoluution kuatta.”
kun tuolla väitöksellä on tekemistä evoluution kanssa yhtä paljon kun ovenkarmilla – argumenttisi alunperinkin osottaa että siulla ei ole mitäänkäsitystä siitä mitä evoluutio on, ja mitä sen mukaan pitäis näkyä.
Ilmoita asiaton viesti
–”Tuntemamme lajit eivät siis ole voineet ilmestyä evoluution kuatta.” –kun tuolla väitöksellä on tekemistä evoluution kanssa yhtä paljon kun ovenkarmilla – argumenttisi alunperinkin osottaa että siulla ei ole mitäänkäsitystä siitä mitä evoluutio on, ja mitä sen mukaan pitäis näkyä.–
Tarkistetaan asia Charles Darwinin teoriasta.
Darwinin mukaan kaikki maapallolla olevat eliöt ovat polveutuneet yhteisestä esivanhemmasta tai esivanhemmilta peritystä geenivarastosta. [Penny, David; Poole, Anthony: The nature of the last universal common ancestor. Current Opinion in Genetics & Development] [Theobald, Douglas L.: A formal test of the theory of universal common ancestry.] Kaloista olisi siis Darwinin mukaan voinut kehittyä välivaiheitten kautta nisäkkäitä ja mitä tahansa muitakin eliöiden pääjaksoja.
Darwinin mukaan nykyiset lajit ovat vaihe evoluution prosessissa; lajien monimuotoisuus on pitkän lajiutumisien ja sukupuuttojen sarjan tuote.[Bapteste, Eric; Walsh, David A.: Does the ’Ring of Life’ ring true?.]
Näin siis Darwin. Mutta missä ovat todisteet jostain enemmästä kuin vain lajien sisäisestä muuntelusta? Sillä Darwin itse havainnoi vain lajien sisäistä muuntelua (”mikroevoluutiota”). Hän ei nähnyt mitään todistetta evoluutiosta (”makroevoluutiosta”). Havaintojen sijasta hän laajensi mielikuvituksessaan lajimuuntelun rajattomaksi muunteluksi eli evoluutioksi. Kun geenejä opittiin Darwinin kuoleman jälkeen tuntemaan ja tutkimaan, havaittiin ettei lajien genomeissa ole pelivaraa rajattomaan muuntumiseen. Kaiken lisäksi jo pelkkä taksonomisen suvun sisäinen lajiutuminenkin heikentää lajin genomin monimuotoisuutta, ja sitä kautta rajoittaa jälkeläisten sopeutumiskyvyn rajoja.
Tri Michael Denton sanoi suoraan: ”Jos joku erkaantui kokeellisesta havainnoimisesta, niin se oli ilman muuta Darwin. Darwin itse tunnusti peittelemättä, ettei hänellä ollut ainuttakaan kovaa empiiristä todistetta siitä, että jokin väitetyistä merkittävistä evolutiivisista muuntumisista olisi todella tapahtunut. Darwin myönsi kirjeessään kasvitieteilijä Mr. Asa Graylle teoriaansa koskien, että ’mielikuvituksella pitää täyttää erittäin laajoja tyhjiä alueita’.” [Tri Michael Denton on brittiläis-australialainen biokemisti] https://www.windowview.org/sci/pgs/09doubts.html
Totuus on se, että fossiilisia välimuotoja evoluution todisteeksi ei löydy. Täällä Karnaattu on esitellyt ”välimuotoina” fossiileja joiden välillä on 10 -15 miljoonaa ”evoluutiovuotta”. Siis 10-15 miljoonaan vuoteen ei löydy yhtään evolutiivista välimuotoa. Geologisissa kerrostumissa pitäisi löytyä tuolla ajanjaksolla ainakin 500 000 sukupolven fossiilit. Vaikka vain 1% olisi säilynyt, pitäisi välimuotoja löytyä 5000 yksilöä. Sen sijaan ei löydy ainuttakaan.
Ilmoita asiaton viesti
”Kaloista olisi siis Darwinin mukaan voinut kehittyä välivaiheitten kautta nisäkkäitä ja mitä tahansa muitakin eliöiden pääjaksoja.”
nimenomaan välivaiheiden kautta. ei siis suoraan mutaatiolla jotain muuta lajia. kaksi lajia on eri, kun ne eivät voi lisääntyä keskenään, vaikka niillä on yhteinen esimuoto. kehälajeissa kyseinen esimuoto tai jotkut sen jälkeläisistä on vielä hengissä joiden kanssa laji voi kuitenkin lisääntyä jonka kautta geneettistä (selkälokki/harmaalokki), ja ne voidaan geneettisesti kokeellistaa – jonka jo yksinään osottaa evoluution toimivan – darwinin aikaan tosin ei tälläsen olemassa olostakaan eu tiedetty kun ei voitu geneettisesti määrittää tai varmistaa lajeja – koska! evoluutio teoria niin niinkun darwin sen kuvaa, on pääosin oikein, mutta se on vanhentunutta tietoa lähes kaikki.
eli ihan ensimmäiseks kannattaa unohtaa Darwin ihan kokonaan, ja tutustua siihen mitä evoluutio on ja miten se teoria on kehittyny viimesessä 250 vuodessa.
mikro ja makroevoluutio ei ole asioita evoluutio teoriassa, ne kun on sama asia; ainut ero bakteerien ja nisäkkäiden välillä on että bakteerit voi ruuastaan laajentaa geeniperimäänsä (horisontaali geenisiirto). ja tämäkin todennäkösesti toimii myös nisäkkäissä; se vaan leviää infektionomaisesti ihmisen omissa bakteereissa ja soluissa niiden tehdessä kopioita itsestään.
”Kaiken lisäksi jo pelkkä taksonomisen suvun sisäinen lajiutuminenkin heikentää lajin genomin monimuotoisuutta, ja sitä kautta rajoittaa jälkeläisten sopeutumiskyvyn rajoja.”
heikentää? siis sehän laajentaa sitä. kun eliöstä kehittyy erilainen muoto se on uusi muoto, jonka sopeutuminen määrittyy sen YMPÄRISTÖN mukaan. ne sopeutumisen rajat on se että se eliö pystyy lisääntymään, muita rajoja sillä ei olekkaan – jälkeläisessä tapahtuu mutaatio, joka on joko hyödyllinen lajin selviämiselle tai ei, joskus se ei ole edes kumpaakaan. se voi myös olla haitallinen sen lisääntymiselle – mutta sellanen joka ei lisäänny se ei lisäänny… se kun on se raja… muita hyödyllisyyden määritelmiä sille kun ei ole evoluutio teoriassa missään määrin.
”Totuus on se, että fossiilisia välimuotoja evoluution todisteeksi ei löydy. Täällä Karnaattu on esitellyt ”välimuotoina” fossiileja joiden välillä on 10 -15 miljoonaa ”evoluutiovuotta”. Siis 10-15 miljoonaan vuoteen ei löydy yhtään evolutiivista välimuotoa.”
joissakin tapauksissa se vie niinkin kauan… jokainen laji on välimuoto; eli jos löydät jonkun fossiilin siltä väliltä, niistä jokainen on välimuoto joidenkin kahen valitun pisteen välillä (eli esim lohen ja Haikouichthyksen välillä). eli kun sanot että pitäis olla 5000 eri muotoa, sekin riippuu ihan täysin siitä mistä lajista puhut, ja mistä kahdesta pisteestä puhut.
Ilmoita asiaton viesti
–”Kaloista olisi siis Darwinin mukaan voinut kehittyä välivaiheitten kautta nisäkkäitä ja mitä tahansa muitakin eliöiden pääjaksoja.”– nimenomaan välivaiheiden kautta. ei siis suoraan mutaatiolla jotain muuta lajia. —
Kun ei kalan genomi mahdollista suoraan muuntautumista nisäkkääksi, niin millä perusteella kalan muuntautuminen nisäkkääksi olisi mahdollista välivaiheiden kautta? Ei kalan genomi muutu miksikään siitä että aikaa kuluu. Geeniperimää riittää kalojen alalajeihin ja sekin perimä heikkenee koko ajan.
–kaksi lajia on eri, kun ne eivät voi lisääntyä keskenään, vaikka niillä on yhteinen esimuoto.–
Meillä on esimerkkejä, joista ehkä tunnetuin on hevosen ja aasin yhteinen jälkeläinen muuli. Muuli on kuitenkin lisääntymiskyvytön. Evoluutio siis loppuu heti kun sitä yritetään. Hevonen ja aasi kyllä omaavat geeniperimän joka mahdollistaa niiden lajinsisäisen muuntelun esim. väri, koko, karvan pituus, jalkojen pituus, lihasmassan ominaisuudet (voima / nopeus) jne. mutta hevonen pysyy hevosena ja aasi pysyy aasina. Fossiileissa ei löydy välimuotoja, jotka todistaisivat mahdolliseksi lajimuuntelun oman taksonomisen suvun geneettisen rajan yli.
Muuntelu eli mikroevoluutio on helposti havaittavissa. Darwin havaitsi sen, mutta virhe tuli siinä kun hän kuvitteli sen johtavan todelliseen evoluutioon (makroevoluutio) jossa syntyy rakenteellisesti ja toiminnallisesti kokonaan uusia lajeja. Sellaisesta ei ole tieteellisesti päteviä havaintoja.
— kehälajeissa kyseinen esimuoto tai jotkut sen jälkeläisistä on vielä hengissä joiden kanssa laji voi kuitenkin lisääntyä jonka kautta geneettistä (selkälokki/harmaalokki), ja ne voidaan geneettisesti kokeellistaa – jonka jo yksinään osottaa evoluution toimivan – –
Selkälokki ja harmaalokki ovat saman suvun lajeja, eli kyse on lajimuuntelusta. Kummankaan esivanhempien ei ole tieteellisesti todistettu kehittyneen kalasta, liskosta, sammakosta, hyönteisestä tai nisäkkäästä. Niiden esivanhemmat ovat aina olleet lintuja. Ei ole tieteellisesti päteviä todisteita siitä, että lokeilla olisi ollut yhteinen esivanhempi edes kahlaajien ja ruokkien kanssa jotka kuuluvat samaan lahkoon lokkien kanssa.
–darwinin aikaan tosin ei tälläsen olemassa olostakaan eu tiedetty kun ei voitu geneettisesti määrittää tai varmistaa lajeja – koska! evoluutio teoria niin niinkun darwin sen kuvaa, on pääosin oikein, mutta se on vanhentunutta tietoa lähes kaikki.–
Koska Darwinin teoria perustuu vanhentuneeseen eli epäpätevään teoriaan, se on epäpätevä ilman selittelyä. Darwin kuvitteli muuntelun eli ”mikroevoluution” johtavan evoluutioon eli ”makroevoluutioon”, mutta sellaisesta ei ole tieteellisesti todistettua havaintoa.
–eli ihan ensimmäiseks kannattaa unohtaa Darwin ihan kokonaan, ja tutustua siihen mitä evoluutio on ja miten se teoria on kehittyny viimesessä 250 vuodessa.–
No kerropa sitten mitä evoluutio on. Tähän asti olenkin saanut väitellä vain darvinistien kanssa.
–mikro ja makroevoluutio ei ole asioita evoluutio teoriassa,–
Eivät olleet alunperin, eli Darwinin aikana. Uusdarvinistit keksivät nämä nimitykset paljon myöhemmin, koska kuulostaa helpommalta liukua ”mikroevoluutiosta ” makroevoluutioon” kuin muuntelusta evoluutioon. Nimityksistä riippumatta ”liukumistemppu” ei ole onnistunut yhdellekään lajille.
— bakteerit voi ruuastaan laajentaa geeniperimäänsä (horisontaali geenisiirto–
Syntyy vain määrällistä lisääntymistä, ei evoluutiota ts. rakenteellisesti ja toiminnallisesti erilaisia bakteereja. Bakteerit voivat muuntua alalajeiksi kuten nisäkkäätkin.
–soluissa niiden tehdessä kopioita itsestään.–
Kopiot ovat kopioita, eivät uusia lajeja.
–”Kaiken lisäksi jo pelkkä taksonomisen suvun sisäinen lajiutuminenkin heikentää lajin genomin monimuotoisuutta, ja sitä kautta rajoittaa jälkeläisten sopeutumiskyvyn rajoja.”–
heikentää? siis sehän laajentaa sitä. —
Ei lajiutuminen laajenna genomin monimuotoisuutta jälkeläisillä. Yksinkertainen esimerkki vaikkapa karhun sopeutumismuuntelusta.
Otetaan kaksi karhua, joilla molemmilla on oman DNA:nsa biologiseen informaatioon sisältyvä mahdollisuus kasvattaa pitkä turkki tai lyhyt turkki. Tällaisia karhuja on jokin populaatio. Merkitään molemmat karhuemot geneettisiltä ominaisuuksiltaan tunnuksilla PL. Siis kuten Pitkä ja Lyhyt turkki. Nämä lisääntyvät keskenään, ja saavat jälkeläisiä jotka voivat olla tyyppiä PL, PP tai LL.
Jos olosuhteet pysyvät muuttumattomina, niin näitä kaikki tyyppejä syntyy suunnilleen samassa suhteessa. Jos kuitenkin ympäristö muuttuu oleellisesti ja pysyvästi kylmemmäksi, käy niin että lopulta pitkäturkkiset (PP) pärjäävät parhaiten ja siis lisääntyvät parhaiten, kunnes muut lopulta häviävät populaatiosta.
Karhut ovat nyt sopeutuneet erinomaisesti uuteen ympäristöönsä. Ne ovat erikoistuneempia kuin esi-isänsä. Tämä on tapahtunut luonnonvalinnan kautta. Uusia geenejä ei ole ilmestynyt. Populaatio on itse asiassa menettänyt geneettistä informaatiota, päinvastoin kuin mitä evoluutio ”alkusolusta välivaiheitten kautta karhuksi” tarvitsisi toimiakseen.
Erikoistunut PP-karhupopulaatio pystyy sopeutumaan huonommin tulevaisuuden ympäristömuutoksiin. Jos ympäristö muuttuisi hyvin lämpimäksi, geneettistä informaatiota ei enää olisi lyhyeen turkkiin, joten karhut alkaisivat kärsiä liiallisesta kuumuudesta. Geneettistä paluutietä ei kuitenkaan ole, ja laji kuolee ääritapauksessa sukupuuttoon.
Muuntelun geeniperimää heikentävä vaikutus näkyy mm. koirien jalostuksessa. Mitä pitemmälle jalostettu koira, sitä alttiimpi se on sairauksille ja rakennevirheille. Omilleen jätettynä parhaiten pärjäävät sekarotuiset, jotka ovat lähimpänä alkukoiraa. Darvinistien väite kaiken elämän yhteisestä alkusolusta ei yksinkertaisesti voi pitää paikkaansa, koska lajiutuminen aina vähentää geneettistä informaatiota eikä suinkaan lisää sitä.
–”Totuus on se, että fossiilisia välimuotoja evoluution todisteeksi ei löydy. Täällä Karnaattu on esitellyt ”välimuotoina” fossiileja joiden välillä on 10 -15 miljoonaa ”evoluutiovuotta”. Siis 10-15 miljoonaan vuoteen ei löydy yhtään evolutiivista välimuotoa.” –joissakin tapauksissa se vie niinkin kauan… jokainen laji on välimuoto–
Karnaatun esittelemässä virtuaalimallissa koiran kokoisen Mesohippuksen seuraava välimuoto hevoseen on Mesohippusta 20 kertaa suurempi Merychippus. Millä todistusvoimalla se olisi jokin välimuoto nykyhevoseen? Mesohippus kuolisi, jos se yrittäisi synnyttää Merychippus -varsan. Karnaatun mukaan näiden kahden fossiilin välissä on 15 miljoonaa evoluutiovuotta. Aikuinen ihminen alkaa siinä vaiheessa ihmetellä, missä fossiiliset välimuodot Mesohippuksen ja Merychippuksen välillä ovat. Jos oletetaan hevossukupolveksi 20 vuotta (mikä lienee yläkanttiin) niin geologisista kerrostumista pitäisi 15 miljoonan vuoden ajalta löytyä noin 750 000 fossiilia, joissa näkyy vaiheittainen kehitys Mesohippuksesta Merychippukseen.
Vaikka vain 1% fossiileista olisi säästynyt, niin silti me näkisimme 7500 fossiilia todistamassa hevosen evoluutiosta. Jos fossiileja olisi säilynyt vain promille, niin silti me näkisimme 750 välimuotofossiilia. Arvaapa montako fossiilista välimuotoa me oikeasti näemme? Emme yhtään! 15 miljoonan vuoden ajalta ei löydy yhtä ainutta fossiilia todistamassa, että Merychippus olisi kehittynyt Mesohippuksesta.
Vaikka jossain eliölajissa pieni muutos oikeaan suuntaan olisi hyvä alku, niin Darwinin tarkoittaman evoluution (makroevoluution) onnistumiseksi pitäisi osoittaa, että tällaisten äärimmäisen harvinaisten muutosten kokonaisvaikutus olisi suurempi kuin valinnan suosimien informaatiota tuhoavien muutosten kokonaisvaikutus. Tähän astiset todisteet viittaavat erittäin voimakkaasti siihen, että mutaatioiden ja luonnonvalinnan kokonaisvaikutus johtaa väistämättä eliöiden rappeutumiseen.
Eläintieteilijä Harold Coffin toteaa: ”Jos yksinkertaisesta monimutkaiseen etenevä evoluutio pitää paikkansa, niin kambrikaudella eläneiden, täysin kehittyneiden eliöiden esi-isien pitäisi löytyä; mutta niitä ei ole löydetty, ja tiedemiehet myöntävät, ettei niiden löytymiseen ole suuriakaan mahdollisuuksia. Pelkästään tosiasioiden perusteella, sen perusteella mitä maasta todella on löydetty, teoria, jonka mukaan elollisten pääryhmät saivat alkunsa äkillisessä luomistapahtumassa, on todennäköisin.”
Perinnöllisyystieteilijä Stebbins puolestaan kirjoittaa: ”Minkään eläinten tai kasvien suurten pääjaksojen välillä ei tunneta välimuotoja.” Hän puhuu ”suurista kuiluista, joita on monien eliöiden pääryhmien välillä”. Kirjassa The New Evolutionary Timetable myönnetään, että ”oikeastaan fossiilisto ei tarjoa ainuttakaan vakuuttavaa todistetta lajista toiseen johtaneesta välimuodosta. Lisäksi lajit säilyivät hämmästyttävän pitkän aikaa.”
Tämä on sopusoinnussa Lontoon geologisen seuran ja Englannin paleontologisen yhdistyksen suorittaman perusteellisen tutkimuksen kanssa. Luonnontieteiden professori John N. Moore kertoi tutkimuksen tuloksista: ”Noin 120 tiedemiestä, kaikki alansa asiantuntijoita, valmisti 30 lukua yli 800-sivuiseen suurteokseen esitelläkseen noin 2500 ryhmään jaetun kasvi- ja eläinfossiiliston. – – Jokaisella kasvien ja eläinten pääryhmällä tai -lajilla osoitetaan olevan kaikista muista ryhmistä tai lajeista poikkeava, erillinen historia! Sekä kasvien että eläinten ryhmät ilmaantuvat fossiilistoon äkisti. – – Valaat, lepakot, hevoset, kädelliset, norsut, jänikset, oravat jne. ovat ensimmäisestä ilmaantumisestaan lähtien yhtä selvästi erotettavissa kuin ne ovat nykyään. Yhteisestä esi-isästä ei näy jälkeäkään puhumattakaan mistään yhteydestä johonkin matelijaan, oletettuun kantamuotoon.” Moore lisäsi: ”Fossiileista ei ole löytynyt mitään välimuotoja varsin todennäköisesti sen vuoksi, ettei fossiilistossa kerta kaikkiaan ole mitään välimuotoja. On sangen todennäköistä, ettei sen enempää eläin- kuin kasvilajistossakaan ole koskaan tapahtunut lajista toiseksi muuttumista.”
Ilmoita asiaton viesti
”Kun ei kalan genomi mahdollista suoraan muuntautumista nisäkkääksi”
niinkun sanoin; välivaiheiden kautta, ei suoraan. ja sekin että kalasta kehittyis nisäkäs tapahtuis sadoissa miljoonissa vuosissa tulevaisuudessa, jos sen eliön ympäristö muuttuu siinä pikkuhiljaa ajan myötä sellaseks että alkuperänen kala ei enää siinä olisi enää selvinnyt. eli muutos tapahtuu ympäristön ohjaamana; pikkuhiljaa. jos ympäristö muuttuu liian nopeasti, osa niistä haaroista (tai kaikki) kuolee sukupuuttoon ennen kun sopeutuminen voi tapahtua. lajiutuminen tapahtuu siinä sivutuotteena.
”Geeniperimää riittää kalojen alalajeihin ja sekin perimä heikkenee koko ajan.”
millä perusteella geeniperimä heikkenee kokoajan? verrattuna mihin? millä mekanismillä?
”Meillä on esimerkkejä, joista ehkä tunnetuin on hevosen ja aasin yhteinen jälkeläinen muuli. Muuli on kuitenkin lisääntymiskyvytön.”
eli evoluutio toimii. katsos kun muuli ei ole laji, koska se ei pysty lisääntymään.
”Fossiileissa ei löydy välimuotoja, jotka todistaisivat mahdolliseksi lajimuuntelun oman taksonomisen suvun geneettisen rajan yli.”
eli evoluutio toimii. näin nimenomaan ei evoluution mukaan pitäisikään tapahtua.
”Muuntelu eli mikroevoluutio on helposti havaittavissa. […] evoluutioon (makroevoluutio) jossa syntyy rakenteellisesti ja toiminnallisesti kokonaan uusia lajeja. Sellaisesta ei ole tieteellisesti päteviä havaintoja.”
mikro/makro – tällästä määritettä ei ole evoluution teoriassa missään määrin enää nykysin. päivitä ”tietosi” 2000 luvulle. kannattaa myöskin kerrata ne perustiedot kanssa, meet sen verran metikköön kaikessa tähän mennessä että suoraan sanottuna naurattaa tollanen sekoilu, joltain joka demonstroi asiasta tietämättömyytensä noin vahvasti.
”Selkälokki ja harmaalokki ovat saman suvun lajeja, eli kyse on lajimuuntelusta. [..] Ei ole tieteellisesti päteviä todisteita siitä, että lokeilla olisi ollut yhteinen esivanhempi edes kahlaajien ja ruokkien kanssa jotka kuuluvat samaan lahkoon lokkien kanssa.”
puhuttiinkin harmaalokista ja selkälokista; niiden esivanhemmat on vieläkin lajeja jonka kautta geneettinen siirto tapahtuu näiden kahden lokkilajin välillä.
”Kummankaan esivanhempien ei ole tieteellisesti todistettu kehittyneen kalasta, liskosta, sammakosta, hyönteisestä tai nisäkkäästä. Niiden esivanhemmat ovat aina olleet lintuja.”
mitäs hittoa tää liittyy mihinkään? ei niillä pitäiskään evoluution mukaan olla ”kalaa” tai liskoa esivanhempana. ”kalaa” koska tuo riippuu aika pitkälti mikä kala laji…
”Koska Darwinin teoria perustuu vanhentuneeseen eli epäpätevään teoriaan, se on epäpätevä ilman selittelyä.”
niinhän minä juuri sanoinkin…
”Darwin kuvitteli muuntelun eli ”mikroevoluution” johtavan evoluutioon eli ”makroevoluutioon”, mutta sellaisesta ei ole tieteellisesti todistettua havaintoa.”
jonka takia mikro ja makro evoluutio ei ole osa evoluution teoriaakaan enää.
”No kerropa sitten mitä evoluutio on. Tähän asti olenkin saanut väitellä vain darvinistien kanssa.”
osota edes pientä omaaloitteisuutta ja ota selvää mitä evoluutio on.
” Nimityksistä riippumatta ”liukumistemppu” ei ole onnistunut yhdellekään lajille.”
paitsi bakteereilla.
”Bakteerit voivat muuntua alalajeiksi kuten nisäkkäätkin.”`
jota myös kutsutaan evoluutioksi… ks. seuraava.
seuraava on vastaus aijempaan kappaleeseeni:
ainut ero bakteerien ja nisäkkäiden välillä on että bakteerit voi ruuastaan laajentaa geeniperimäänsä (horisontaali geenisiirto). ja tämäkin todennäkösesti toimii myös nisäkkäissä; se vaan leviää infektionomaisesti ihmisen omissa bakteereissa ja soluissa niiden tehdessä kopioita itsestään.
”Kopiot ovat kopioita, eivät uusia lajeja.”
puhuttaessa geenienkopioimisesta kopiossa tapahtuu aina muutoksia. eli niissä tapahtuu evoluutiota, osa niistä muuntuneista bakteereista selviää paremmin kun aijemmat – ympäristö lähtökohtasesti muuttuu bakteereilla kokoajan.
”Jos olosuhteet pysyvät muuttumattomina, niin näitä kaikki tyyppejä syntyy suunnilleen samassa suhteessa. Jos kuitenkin ympäristö muuttuu oleellisesti ja pysyvästi kylmemmäksi, käy niin että lopulta pitkäturkkiset (PP) pärjäävät parhaiten ja siis lisääntyvät parhaiten, kunnes muut lopulta häviävät populaatiosta.”
kyllä tämä on osa lajiutumista. jos puhutaan äkillisestä muutoksesta ympäristössä, niitä silti syntyy ihan samalla tahdilla – ympäristö tosin karsii ne jotka ei pysty selviytymään. tätä kautta syntyy myös lajiutuminen, kuten silmälasikarhu ja jääkarhu.
”Karhut ovat nyt sopeutuneet erinomaisesti uuteen ympäristöönsä. Ne ovat erikoistuneempia kuin esi-isänsä. Tämä on tapahtunut luonnonvalinnan kautta.”
luonnonvalinta eli evoluutio. tässä myös täytyy ottaa huomioon se että tällänen muutos, jos nyt puhutaan maailmanlaajusesta muutoksesta, ni joo; se olis vähentyny – mutta jos se ei ole maailman laajunen muutos…
sitä kutsutaan LAJIUTUMISEKSI eli EVOLUUTIOKSI. se alkuperänen karhu populaatio joka elää vielä alkuperäsessä ympäristössä missä ympäristö on pysynyt muuttumattomana. jos nää kaks karhu lajia voi lisääntyä keskenään, ne ei ole eri laji – jos ne eivät voi, ne ovat erilaji. jos ne ovat sama laji, niiden geeniperimä on laajentunut – ei kutistunut.
”Muuntelun geeniperimää heikentävä vaikutus näkyy mm. koirien jalostuksessa.”
tavallaan tää on osa evoluutiota, tavallaan ei… tää tapahtuu ihmisen valikoimisen kautta, joka ei oo ihan sama kun luonnollinen valinta… ongelma tässä on se että pidetäänkö ihmistä osana sen koiran ympäristöä vai ei (tälle ei mitään varsinaista määritettä löydy evoluution puolelta sinällään…)
mutta; tässä olet kyllä oikeassa, kun perimää valikoidaan niin että kohteena ei ole luonnossa selviäminen, se voi rappeuttaa geeniperimää koska erityyppiset geenit eivät pääse siirtymään koiralajin sisällä, josta tapahtuu keinotekosta lajiutumista (jotkut koiralajit ei voi lisääntyä keskenään – en tiedä onko koira rotujen tila jo tässä varsinaisesti)
” Mesohippuksen seuraava välimuoto hevoseen on Mesohippusta 20 kertaa suurempi Merychippus”
nyt karkas hevoset aika jännästi; 20 kertaa suurempi? kävikö painovirhe vai keksitkö ihan ite luvun? Mesohippus oli 0.6 metriä korkea, Merychippus oli 1 metrin korkea. se ei ole edes kahta kertaa suurempi…
” Mesohippus kuolisi, jos se yrittäisi synnyttää Merychippus -varsan.”
mut kumpaakaan näistä ei ole ollut samaan aikaan maapallolla, eikä ne ole voineet lisääntyä keskenään… koska niiden välissä on 15 miljoonaa vuotta – jota nyt suoraansanottuna kyllä epäilen kun keksit tuon ”20x suuremman”… oho, kappas; oikea luku on 20 miljoonaa vuotta… eli vieläkin pitempi aika kun mitä keksit aijemmin.
”Tähän astiset todisteet viittaavat erittäin voimakkaasti siihen, että mutaatioiden ja luonnonvalinnan kokonaisvaikutus johtaa väistämättä eliöiden rappeutumiseen.”
niin… koirissa ja kissoissa, joista molemmat on ihmisen valikoimia. jonka takia ne ei ole suoraan osa luonnollista evoluutiota.
”Pelkästään tosiasioiden perusteella, sen perusteella mitä maasta todella on löydetty, teoria, jonka mukaan elollisten pääryhmät saivat alkunsa äkillisessä luomistapahtumassa, on todennäköisin.””
kreationismi ei ole tieteellinen teoria. eli se ei perustu havaintoihin, tai todistettavuuteen. etenkään kun kaikki todisteet osottaa että tällästä tapahtumaa ei oo missään vaiheessa tapahtunut.
”Perinnöllisyystieteilijä Stebbins puolestaan kirjoittaa: ”Minkään eläinten tai kasvien suurten pääjaksojen välillä ei tunneta välimuotoja.” Hän puhuu ”suurista kuiluista, joita on monien eliöiden pääryhmien välillä”.”
missä yhteydessä?
Ilmoita asiaton viesti
–”Kun ei kalan genomi mahdollista suoraan muuntautumista nisäkkääksi”–niinkun sanoin; välivaiheiden kautta, ei suoraan. –
Älä pliis pätki tekstiäni, niin että sisältö muuttuu. Kirjoitin näin: ”Kun ei kalan genomi mahdollista suoraan muuntautumista nisäkkääksi, niin millä perusteella kalan muuntautuminen nisäkkääksi olisi mahdollista välivaiheiden kautta? Ei kalan genomi muutu miksikään siitä että aikaa kuluu. Geeniperimää riittää kalojen alalajeihin ja sekin perimä heikkenee koko ajan.”
–ja sekin että kalasta kehittyis nisäkäs tapahtuis sadoissa miljoonissa vuosissa tulevaisuudessa, jos sen eliön ympäristö muuttuu siinä pikkuhiljaa ajan myötä sellaseks että alkuperänen kala ei enää siinä olisi enää selvinnyt. –
Mihin tällainen ”hiipivä muuntuminen” lajista kokonaan uudeksi lajiksi perustuisi? Ei kalan genomi sisällä sellaista biologista informaatiota, joka mahdollistaisi muuntumisen anatomisesti ja toiminnallisesti uudeksi lajiksi.
–”Geeniperimää riittää kalojen alalajeihin ja sekin perimä heikkenee koko ajan.”–millä perusteella geeniperimä heikkenee kokoajan? verrattuna mihin? millä mekanismillä?—
Yksinkertainen esimerkki vaikkapa karhun sopeutumismuuntelusta.
Otetaan kaksi karhua, joilla molemmilla on oman DNA:nsa biologiseen informaatioon sisältyvä mahdollisuus kasvattaa pitkä turkki tai lyhyt turkki. Tällaisia karhuja on jokin populaatio. Merkitään molemmat karhuemot geneettisiltä ominaisuuksiltaan tunnuksilla PL. Siis kuten Pitkä ja Lyhyt turkki. Nämä lisääntyvät keskenään, ja saavat jälkeläisiä jotka voivat olla tyyppiä PL, PP tai LL.
Jos olosuhteet pysyvät muuttumattomina, niin näitä kaikki tyyppejä syntyy suunnilleen samassa suhteessa. Jos kuitenkin ympäristö muuttuu pysyvästi paljon kylmemmäksi, käy niin että lopulta vain pitkäturkkiset (PP) pärjäävät ja muut (PL, LL) lopulta häviävät populaatiosta.
Karhut (PP) ovat nyt sopeutuneet uuteen ympäristöönsä. Ne ovat nyt erikoistuneempia kuin esi-isänsä. Tämä on tapahtunut luonnonvalinnan kautta. Uusia geenejä ei ole ilmestynyt. Populaatio on itse asiassa menettänyt geenejä – toisin sanoen geneettistä informaatiota on menetetty, päinvastoin kuin mitä evoluutio tarvitsisi.
Sopeutunut karhupopulaatio pystyy sopeutumaan huonommin tulevaisuuden ympäristömuutoksiin – jos ympäristö muuttuisi hyvin lämpimäksi, geneettistä informaatiota ei enää olisi lyhyeen turkkiin, joten karhut alkaisivat kärsiä liiallisesta kuumuudesta. Geneettistä paluutietä ei kuitenkaan ole, ja laji kuolee ääritapauksessa sukupuuttoon.
Eliöiden muuntelun geeniperimää heikentävä vaikutus näkyy mm. koirien jalostuksessa. Mitä pitemmälle jalostettu koira, sitä alttiimpi se on sairauksille ja rakennevirheille. Omilleen jätettynä parhaiten pärjäävät sekarotuiset, jotka ovat lähimpänä alkukoiraa. Darwinistien väite kaiken elämän yhteisestä alkusolusta ei voi pitää paikkaansa, koska lajiutuminen vähentää geneettistä informaatiota eikä suinkaan lisää sitä.
— katsos kun muuli ei ole laji, koska se ei pysty lisääntymään.—
Osoitus siitä että evoluutio nimenomaan ei toimi. Kaikilla eliöillä on ylittämättömät geneettiset rajansa. Ylitys johtaa steriilisyyteen.
–”Fossiileissa ei löydy välimuotoja, jotka todistaisivat mahdolliseksi lajimuuntelun oman taksonomisen suvun geneettisen rajan yli.”–eli evoluutio toimii. näin nimenomaan ei evoluution mukaan pitäisikään tapahtua.—
Jos tuo on totta, niin evoluutioteorialta putoaa pohja. Teoriahan perustuu maailman kaikkien eliöiden yhteiseen alkusoluun. Jos tällainen eliömaailman yhteinen alkusolu todella on ollut, niin sen on pitänyt sisältää suorastaan mieletön geenivarasto, joka nimenomaan mahdollistaa lajien rajattoman muuntelun uusiksi lajeiksi ilman mitään geneettisiä rajoja. Eli taksonomiset rajat olisi helppo ylittää. Niin ei kuitenkaan ole koskaan havaittu tapahtuneen.
–”Muuntelu eli mikroevoluutio on helposti havaittavissa. […] evoluutioon (makroevoluutio) jossa syntyy rakenteellisesti ja toiminnallisesti kokonaan uusia lajeja. Sellaisesta ei ole tieteellisesti päteviä havaintoja.”-mikro/makro – tällästä määritettä ei ole evoluution teoriassa missään määrin enää nykysin.—
Se on kuitenkin darvinistien itsensä kehittämä määritelmä, ja sitä tuntuvat tämän palstan darvinistit sinua lukuun ottamatta estottomasti käyttävän. Itse en pidä mikro/makro – määritelmistä, koska ne hämärtävät todellisuutta. Todellisuutta kuvaavat parhaiten sanat ”muuntelu” ja ”evoluutio”. Lajien sopeutumisen tarvitsemaa pienimuotoista muuntelua näemme helposti, evoluutiosta sen sijaan ei ole mitään todisteita.
–”Selkälokki ja harmaalokki ovat saman suvun lajeja, eli kyse on lajimuuntelusta. [..] Ei ole tieteellisesti päteviä todisteita siitä, että lokeilla olisi ollut yhteinen esivanhempi edes kahlaajien ja ruokkien kanssa jotka kuuluvat samaan lahkoon lokkien kanssa.”– puhuttiinkin harmaalokista ja selkälokista; —
Niinhän minäkin puhun 😀
–niiden esivanhemmat on vieläkin lajeja jonka kautta geneettinen siirto tapahtuu näiden kahden lokkilajin välillä.—
Täh? Miten kuolleiden esivanhempien kautta voi tapahtua geneettistä siirtoa kahden nykyisen lokkilajin välillä? Emme näe tässäkään evoluutiota, vaan ainoastaan lajin sisäistä muuntelua.
–”Kummankaan esivanhempien ei ole tieteellisesti todistettu kehittyneen kalasta, liskosta, sammakosta, hyönteisestä tai nisäkkäästä. Niiden esivanhemmat ovat aina olleet lintuja.”–mitäs hittoa tää liittyy mihinkään? –
Ei liity mihinkään muuhun kuin evoluutioon – jota siis ei ole olemassa. Alamme päästä ikään kuin huomaamatta yksimielisyyteen?
–ei niillä pitäiskään evoluution mukaan olla ”kalaa” tai liskoa esivanhempana—
Lokeilla tosiaan on esivanhempina vain lintuja, tarkemmin sanottuna lokkeja. Evoluutioteorian mukaan niillä kuitenkin pitäisi olla esivanhempina jonkinlaisia kaloja tai muita vedenalaisia otuksia.
–”Koska Darwinin teoria perustuu vanhentuneeseen eli epäpätevään teoriaan, se on epäpätevä ilman selittelyä.”–niinhän minä juuri sanoinkin…–
Olet siis darvinisti joka ei usko Darwinin teoriaan … Tämä ketju alkaa taas muuttua mielenkiintoiseksi! Onko siis olemassa jokin ”kadelmiaaninen” teoria?
–”Darwin kuvitteli muuntelun eli ”mikroevoluution” johtavan evoluutioon eli ”makroevoluutioon”, mutta sellaisesta ei ole tieteellisesti todistettua havaintoa.” –jonka takia mikro ja makro evoluutio ei ole osa evoluution teoriaakaan enää.—
Ainakin Riipinen ja Karnaattu alkanevat tässä vaiheessa repiä pelihousujaan …
–”No kerropa sitten mitä evoluutio on. Tähän asti olenkin saanut väitellä vain darvinistien kanssa.”–osota edes pientä omaaloitteisuutta ja ota selvää mitä evoluutio on.—
Sinähän tässä väität ettei Darwinin evoluutioteoria enää pidä paikkaansa. Sinun pitäisi näin ollen esitellä se oma teoriasi, koska enhän minä sitä voi tietää.
–” Nimityksistä riippumatta ”liukumistemppu” ei ole onnistunut yhdellekään lajille.”–paitsi bakteereilla.—
Annapa esimerkki. Karnaattu jo aiemmin esitteli yksisoluisten ryppään (bacterial cluster) ”monisoluisena” eliönä.
–ainut ero bakteerien ja nisäkkäiden välillä on että bakteerit voi ruuastaan laajentaa geeniperimäänsä (horisontaali geenisiirto). ja tämäkin todennäkösesti toimii myös nisäkkäissä; se vaan leviää infektionomaisesti ihmisen omissa bakteereissa ja soluissa niiden tehdessä kopioita itsestään.—
Eivät geneettiset kopiot ole mikään uusi laji. Kerropa yksi esimerkki nisäkkäästä joka olisi kyennyt lisääntymään suvuttomasti ts. tuottamaan klooneja.
–Kopiot ovat kopioita, eivät uusia lajeja.”– puhuttaessa geenienkopioimisesta kopiossa tapahtuu aina muutoksia. eli niissä tapahtuu evoluutiota—
Geneettistä kopioimista sanotaan kloonaamiseksi. Tällöin eliögeenejä kopioidaan, josta luodaan toinen eliö joka on geneettisesti identtinen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kopio
–”Jos olosuhteet pysyvät muuttumattomina, niin näitä kaikki tyyppejä syntyy suunnilleen samassa suhteessa. Jos kuitenkin ympäristö muuttuu oleellisesti ja pysyvästi kylmemmäksi, käy niin että lopulta pitkäturkkiset (PP) pärjäävät parhaiten ja siis lisääntyvät parhaiten, kunnes muut lopulta häviävät populaatiosta.”–kyllä tämä on osa lajiutumista.—
Aivan. Ja kuten huomaat, lajiutumisessa geneettinen informaatio köyhtyy.
–”Karhut ovat nyt sopeutuneet erinomaisesti uuteen ympäristöönsä. Ne ovat erikoistuneempia kuin esi-isänsä. Tämä on tapahtunut luonnonvalinnan kautta.”– luonnonvalinta eli evoluutio. –
Millä perusteella väität luonnonvalintaa evoluutioksi? Luonnonvalintahan ei tarkoita muuta kuin huonosti sopeutuvien karsiutumista.
–”Muuntelun geeniperimää heikentävä vaikutus näkyy mm. koirien jalostuksessa.”– tavallaan tää on osa evoluutiota, tavallaan ei… —
Voisit myöntää suoraan että logiikkasi petti.
–tää tapahtuu ihmisen valikoimisen kautta, joka ei oo ihan sama kun luonnollinen valinta… —
Mitä eroa sillä on lopputuloksen kannalta?
–mutta; tässä olet kyllä oikeassa, kun perimää valikoidaan niin että kohteena ei ole luonnossa selviäminen, se voi rappeuttaa geeniperimää koska erityyppiset geenit eivät pääse siirtymään koiralajin sisällä, josta tapahtuu keinotekosta lajiutumista –
Luonnonvalinta (tai ihmisen valinta) ei tuo populaatioon uusia geenejä. Se vain karsii sopeutumattomia pois. Eliön muuntelu perustuu aina sen omaan olemassa olevaan geenivarastoon. Esimerkiksi antibiootille vastustuskykyinen sairaalabakteeri ei ole uusi laji, vaan ko. bakteerilla on aina ollut se ominaisuus resessiivisenä. Antibioottien käyttö ainoastaan lisää vastustuskykyisten osuutta bakteeripopulaatiossa. Sama pätee kaikkiin maailman eliöihin.
–” Mesohippuksen seuraava välimuoto hevoseen on Mesohippusta 20 kertaa suurempi Merychippus”–nyt karkas hevoset aika jännästi; 20 kertaa suurempi? kävikö painovirhe vai keksitkö ihan ite luvun? Mesohippus oli 0.6 metriä korkea, Merychippus oli 1 metrin korkea. se ei ole edes kahta kertaa suurempi…-
Käytin vertailukohtana painoa. Merychippus painoi 100 kiloa. https://en.wikipedia.org/wiki/Merychippus
Mesohippus tuskin on painanut viittä kiloa enempää. Jos nyt painoi vaikka 10 kiloa, niin ero kuitenkin on kymmenkertainen.
–” Mesohippus kuolisi, jos se yrittäisi synnyttää Merychippus -varsan.”– mut kumpaakaan näistä ei ole ollut samaan aikaan maapallolla, eikä ne ole voineet lisääntyä keskenään…–
Tästä on kysymys. Silti darvinistit väittävät niiden olleen sukua keskenään. Missä todisteet sukulaisuudesta?
— oho, kappas; oikea luku on 20 miljoonaa vuotta… eli vieläkin pitempi aika kun mitä keksit aijemmin.—
Lähdetiedot hieman vaihtelevat. Jos 20 miljoonaa vuotta pitää paikkansa, niin Mesohippuksen ja Merychippuksen välimuotoja pitäisi löytyä vielä paljon enemmän kuin esitin. Käytännössä ei kuitenkaan ole löytynyt ainuttakaan. Niin että missä se evoluutio tässäkin tapauksessa näkyisi?
–”Tähän astiset todisteet viittaavat erittäin voimakkaasti siihen, että mutaatioiden ja luonnonvalinnan kokonaisvaikutus johtaa väistämättä eliöiden rappeutumiseen.”–niin… koirissa ja kissoissa, joista molemmat on ihmisen valikoimia. jonka takia ne ei ole suoraan osa luonnollista evoluutiota.—
Et ole oikein osannut selittää miksi luonnonvalinta olisi jotenkin ”armollisempi” kuin ihmisen valinta, niin että lajiutumisesta johtuvaa geneettisen informaation häviämistä ei tapahtuisi. Siinähän on kyse puhtaasti matemaattisesta kaavasta. Sopeutuminen tarkoittaa erikoistumista. Eliön erikoistuminen puolestaan tapahtuu geeniperimän erikoistumisella – siis geneettisten vaihtoehtojen pienenemisellä.
–”Pelkästään tosiasioiden perusteella, sen perusteella mitä maasta todella on löydetty, teoria, jonka mukaan elollisten pääryhmät saivat alkunsa äkillisessä luomistapahtumassa, on todennäköisin.””– kreationismi ei ole tieteellinen teoria. eli se ei perustu havaintoihin, tai todistettavuuteen.—
Eihän evoluutioteoriakaan perustu havaintoihin tai todistettavuuteen. Missä evoluution edellyttämät välimuotofossiilit ovat? Missä on todisteet siitä että elämä syntyi itsestään eikä luotuna? Kaikki epäsuorat todisteet viittaavat luomiseen. Evoluutioteorian on oletettu pystyvän tuottamaan eliömaailmassa havaitut käsittämättömän monimutkaiset rakenteet. Asia on siis nimenomaan vain oletettu, eikä ole pidetty tarpeellisena yrittääkään todistaa väitettä empiirisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos tällainen eliömaailman yhteinen alkusolu todella on ollut, niin sen on pitänyt sisältää suorastaan mieletön geenivarasto, joka nimenomaan mahdollistaa lajien rajattoman muuntelun uusiksi lajeiksi ilman mitään geneettisiä rajoja.”
geenit ei rappeudu kehittyessään, koska ne kehittyy; eli ne ei rappeudu. joka on osa evoluutio teoriaa.
”Mihin tällainen ”hiipivä muuntuminen” lajista kokonaan uudeksi lajiksi perustuisi?”
geenien pieniin mutaatioihin ajan kuluessa, jotka ovat uutta informaatiota geeneissä. perustiedot… ne perustiedot hyvä mies.
”— katsos kun muuli ei ole laji, koska se ei pysty lisääntymään.—
Osoitus siitä että evoluutio nimenomaan ei toimi. Kaikilla eliöillä on ylittämättömät geneettiset rajansa. Ylitys johtaa steriilisyyteen.”
evoluutio nimenomaan suoraan sanoo hyvin yksiselitteisesti: lajit eivät lisäänny geneettisten rajojensa ulkopuolelle keskenään, niin että niistä syntyisi uusi laji tästä syystä muuli on hyvä esimerkki siitä että evoluutio toimii koska, muuli ei ole laji – tai lisääntymiskykyinen. ne perustiedot hyvä mies.
”Yksinkertainen esimerkki vaikkapa karhun sopeutumismuuntelusta. [..]”
lue aikasempi viestini missä tähän vastasin jo.
”Jos tuo on totta, niin evoluutioteorialta putoaa pohja.”
millä tavalla siltä pohja putoaa kun se nimen omaan sanoo yksiselitteisesti että lajimuuntelu ei tapahdu noin. sen lisäks se selittää minkä takia sitä ei tapahdu, ja miksi tälläsiä kuten esim muuli syntyy kuitenkin.
”Täh? Miten kuolleiden esivanhempien kautta voi tapahtua geneettistä siirtoa kahden nykyisen lokkilajin välillä? Emme näe tässäkään evoluutiota, vaan ainoastaan lajin sisäistä muuntelua.”
kuka väitti niiden esivanhempien olleen kuolleet sukupuuttoon? ne on vieläkin olemassa olevia lokki lajeja. koska nämä eivät pysty lisääntymään keskenään puhutaan eri lajeista ei lajimuuntelusta.
[alkuperänen]
–”Kummankaan esivanhempien ei ole tieteellisesti todistettu kehittyneen kalasta, liskosta, sammakosta, hyönteisestä tai nisäkkäästä. Niiden esivanhemmat ovat aina olleet lintuja.”–mitäs hittoa tää liittyy mihinkään? –
Ei liity mihinkään muuhun kuin evoluutioon – jota siis ei ole olemassa. Alamme päästä ikään kuin huomaamatta yksimielisyyteen?
[+] ”Evoluutioteorian mukaan niillä kuitenkin pitäisi olla esivanhempina jonkinlaisia kaloja tai muita vedenalaisia otuksia.”
[vastaus molempiin]:
käsitit täysinväärin; evoluutio on muutosta ajan kuluessa. jos muutosta tapahtuu ajan kuluessa, evoluutiota tapahtuu – jos olet tästä erimieltä et käytännössä ymmärrä mitä evoluutio edes on.
ja kysymykseni; ”mitäs hittoa tää liittyy mihinkään” viittasi siihen, että kuvainnollisesti vedit hatusta hammasharjan ja syytit siitä ruotsin pääministeriä – ainakin kokolauseesi tässä kohtaa oli yhtä relevantti alkuperäseen vastaukseen.
1) niillä ei pitäis olla mitään yhteyttä ”kalaan” (jos tarkotat kalalla mitään lajia mikä on tällä hetkellä olemassa)
2) sammakot ja liskot kuuluu molemmat matelijoihin – niilläkään ei suoraan pitäis olla mitään tekemistä lokin kanssa.
3) hyönteiset on haarautunu niin erilleen selkärankasista ja alussa että niilläkään ei pitäis olla mitään yhteyttä lokkiin.
jos kohdat 1,2,3 täyttyy; evoluutio toimii täysin. jos niillä pitäisi siun mielestä olla jotain tekemistä toistensa kanssa, kyse ei ole evoluutiosta, vaan kreationisti ryhmien – jotka ei alunperinkään edes ymmärrä perusteita biologiasta – omista keksinnöistä mitkä jostain jeesuksen perseestä on kaivettu. hakkaat siis tässä kretiinejen keksimää olkiukkoa ainoastaan – et mitään muuta. siksi kysymykseni; ”mitäs vittua tämä liittyy mihinkään?” kuvaa tarkalleen sitä miten ulapalla demonstroit olevasi koko asiasta.
”Olet siis darvinisti joka ei usko Darwinin teoriaan … Tämä ketju alkaa taas muuttua mielenkiintoiseksi! Onko siis olemassa jokin ”kadelmiaaninen” teoria?”
mistäs tän keksit; huomautin tuolla ylempänä yks selitteisesti että en ole darwinisti.
”Millä perusteella väität luonnonvalintaa evoluutioksi? Luonnonvalintahan ei tarkoita muuta kuin huonosti sopeutuvien karsiutumista.”
ne on käytännössä sama asia; evoluutio on se mikä selittää sen miten se tapahtuu; sekä tutkii niitä vaikuttajia jotka siihen valikoitumiseen johtaa, ja lisäksi kartottaa genettisesti tätä kokonaisuutta. kun taas luonnonvalinta on se mekanismi millä se luonnonon varassa tapahtuu.
[alkuperäset]
”–tää tapahtuu ihmisen valikoimisen kautta, joka ei oo ihan sama kun luonnollinen valinta… —
Mitä eroa sillä on lopputuloksen kannalta?”
[vastaus]
yleisesti oottaen evoluutiossa ihmisen vaikuttaminen ei ole luonnollinen valinta, vaan sitä ohjaa muut perusteet; kuten kuinka viihdyttävä koira rotu on, mitä ominaisuuksia siihen halutaan jalostaa jne. eli kyseessä on nimenomaan ominaisuuksien jalostaminen, jonka takia luonnollinen lisääntyminen on estetty, tai sitä rajotetaan muihin ominaisuuksiin kun luonnonvarasen lajin geneettiseen selviytymiseen. eli sellanen on se ero niissä – eli se jalostus ei tapahdu _luonnonvaraisena_ jollon se ei ole _luonnollinen_valinta.
”Esimerkiksi antibiootille vastustuskykyinen sairaalabakteeri ei ole uusi laji, vaan ko. bakteerilla on aina ollut se ominaisuus resessiivisenä. Antibioottien käyttö ainoastaan lisää vastustuskykyisten osuutta bakteeripopulaatiossa. Sama pätee kaikkiin maailman eliöihin.”
ei se välttämättä ole uusi laji, eikä kukaan oo väittänytkään että se olis uusi laji. sillä ei alunperin ole sitä resistanssia ollut sille vaan sille kehittyy se ajan myötä, tää on asia mikä kerta toisensa jälkeen pystytään toistamaan, ja osottamaan todeksi. eli sille kehittyy ajan myötä se resistanssi.
”Mesohippus tuskin on painanut viittä kiloa enempää. Jos nyt painoi vaikka 10 kiloa, niin ero kuitenkin on kymmenkertainen.”
ja jos se vaik painais 85 kiloa, tai esim 50 tai jotain muuta minkä keksit omasta päästä ni sekin ois aika jännää, eikös?
+bonus pisteitä typeryydestäsi:
”Esittelemässäsi virtuaalimallissa koiran kokoisen Mesohippuksen seuraava välimuoto hevoseen on Mesohippusta viisi kertaa suurempi Merychippus.”
jännää heittelyä noissa siun luvuissa. eli nytkö se sit onkin 5 kertaa suurempi sit?
”Silti darvinistit väittävät niiden olleen sukua keskenään. Missä todisteet sukulaisuudesta?”
esim sen sorkissa.
”Jos 20 miljoonaa vuotta pitää paikkansa, niin Mesohippuksen ja Merychippuksen välimuotoja pitäisi löytyä vielä paljon enemmän kuin esitin. Käytännössä ei kuitenkaan ole löytynyt ainuttakaan. Niin että missä se evoluutio tässäkin tapauksessa näkyisi?”
niissä fossiileissa joita on löydetty näkyy se kehitys pikkuhiljaa niiden välillä, ne on kaikki välimuotoja näiden kahden välillä ja osa on haarautumia jotka on kuolleet sukupuuttoon, luonnonvalinnan kautta.
”Eliön erikoistuminen puolestaan tapahtuu geeniperimän erikoistumisella – siis geneettisten vaihtoehtojen pienenemisellä.”
yksinkertasesti ei; ne vaihtoehdot ei pienene luonnossa, vaan lisääntyy.
”Missä on todisteet siitä että elämä syntyi itsestään eikä luotuna?”
evoluutiossa ei ole tästä edes kyse – sillon puhutaan abiogeneesistä joka ei ole osa evoluutio teoriaa.
mutta missä on todisteet siitä että mitään luojaa alunperinkään olisi? tai mikä niistä 4000 ”luojasta” olisi sen tehny, ja miksi juuri se sinun luojasi, eikä esim allah, tai purusha?
Ilmoita asiaton viesti
–geenit ei rappeudu kehittyessään, koska ne kehittyy; eli ne ei rappeudu. joka on osa evoluutio teoriaa.—
Väitteesi ”geenien kehittymisestä” on omaa hölinääsi, ellet esittele sille lähdetietoa. Nykyisen tieteellisen tiedon mukaan geeneillä ei ole kykyä kehittyä, ainoastaan kopioitua.
–Mihin tällainen ”hiipivä muuntuminen” lajista kokonaan uudeksi lajiksi perustuisi?”–geenien pieniin mutaatioihin ajan kuluessa, jotka ovat uutta informaatiota geeneissä. perustiedot… ne perustiedot hyvä mies.—
Jos geenimutaatiot olisivat soluille hyödyllisiä ja toisivat uutta informaatiota, kuten väität, niin miksi solussa on korjausmekanismi joka pyrkii torjumaan kaikki geenimutaatiot? http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/dna-n_korjausmekanismit/2/
–evoluutio nimenomaan suoraan sanoo hyvin yksiselitteisesti: lajit eivät lisäänny geneettisten rajojensa ulkopuolelle keskenään, niin että niistä syntyisi uusi laji –
Mistä evoluutioteorian edellyttämät uudet lajit siis syntyisivät ?
–”Yksinkertainen esimerkki vaikkapa karhun sopeutumismuuntelusta. [..]”–Lue aikasempi viestini missä tähän vastasin jo.—
Vastasit virheellisesti, koska et ymmärrä mistä on kysymys. Kun jokin laji erikoistuu lajiutumalla alalajiksi, se aina menettää geneettistä informaatiota. Et ole osannut selittää mistä tilalle tulisi uutta informaatiota. Juuri siksi eliökunnan yhteisen alkusolun idea on järjetön. Sen sisältämä biologinen informaatio olisi loppunut kauan ennen maailman kaikkien nykyisten lajien syntyä.
–”Täh? Miten kuolleiden esivanhempien kautta voi tapahtua geneettistä siirtoa kahden nykyisen lokkilajin välillä? Emme näe tässäkään evoluutiota, vaan ainoastaan lajin sisäistä muuntelua.”–kuka väitti niiden esivanhempien olleen kuolleet sukupuuttoon? ne on vieläkin olemassa olevia lokki lajeja. —
Eihän tuossa teoriassa ole päätä eikä häntää. Millä jokin lokkilaji pystyisi synnyttämään eri lajia olevan poikasen? Naurulokki synnyttäisi selkälokin? Mietipä uudestaan.
-käsitit täysinväärin; evoluutio on muutosta ajan kuluessa. jos muutosta tapahtuu ajan kuluessa, evoluutiota tapahtuu – jos olet tästä erimieltä et käytännössä ymmärrä mitä evoluutio edes on.—
Kerropa millä mekanismilla ”aika” pystyisi tuottamaan evoluution tarvitsemia muutoksia lajien geeneihin.
–1) niillä ei pitäis olla mitään yhteyttä ”kalaan” (jos tarkotat kalalla mitään lajia mikä on tällä hetkellä olemassa)
2) sammakot ja liskot kuuluu molemmat matelijoihin – niilläkään ei suoraan pitäis olla mitään tekemistä lokin kanssa.
3) hyönteiset on haarautunu niin erilleen selkärankasista ja alussa että niilläkään ei pitäis olla mitään yhteyttä lokkiin.
jos kohdat 1,2,3 täyttyy; evoluutio toimii täysin.—
Todistelet nyt tuossa pontevasti, että mitään evoluutiota ei ole tapahtunut eikä voi tapahtua, koska kalat ovat pysyneet aina kaloina, matelijat matelijoina, hyönteiset hyönteisinä jne.
– huomautin tuolla ylempänä yks selitteisesti että en ole darwinisti.—
Miten sinun kademliaaninen teoriasi eroaa darvinismista?
”–Millä perusteella väität luonnonvalintaa evoluutioksi? Luonnonvalintahan ei tarkoita muuta kuin huonosti sopeutuvien karsiutumista.”– ne on käytännössä sama asia—
Eli luonnonvalinta karsii populaatioista heikoiten sopeutuvia. Siinä kaikki, eikä jäljelle jääviin ilmesty mistään uutta geneettistä informaatiota joka muuttaisi niitä. Tuo on kylläkin kreationismia.
— yleisesti oottaen evoluutiossa ihmisen vaikuttaminen ei ole luonnollinen valinta, vaan sitä ohjaa muut perusteet; kuten kuinka viihdyttävä koira rotu on, mitä ominaisuuksia siihen halutaan jalostaa jne. eli kyseessä on nimenomaan ominaisuuksien jalostaminen, jonka takia luonnollinen lisääntyminen on estetty, tai sitä rajotetaan muihin ominaisuuksiin kun luonnonvarasen lajin geneettiseen selviytymiseen. eli sellanen on se ero niissä – eli se jalostus ei tapahdu _luonnonvaraisena_ jollon se ei ole _luonnollinen_valinta. ––
Kyseessähän on silti kummassakin tapauksessa sama prosessi, eli osa populaatiosta karsitaan ja loput jatkavat.
— ”Esimerkiksi antibiootille vastustuskykyinen sairaalabakteeri ei ole uusi laji, vaan ko. bakteerilla on aina ollut se ominaisuus resessiivisenä. Antibioottien käyttö ainoastaan lisää vastustuskykyisten osuutta bakteeripopulaatiossa. Sama pätee kaikkiin maailman eliöihin.” –ei se välttämättä ole uusi laji, eikä kukaan oo väittänytkään että se olis uusi laji.—
… paitsi darvinistit.
— sillä ei alunperin ole sitä resistanssia ollut sille vaan sille kehittyy se ajan myötä— tää on asia mikä kerta toisensa jälkeen pystytään toistamaan, ja osottamaan todeksi. eli sille kehittyy ajan myötä se resistanssi.—
Biokemian emeritusprofessori Matti Leisola kirjoittaa (Evoluutiouskon ihmemaassa s. 55): ”On ilmeistä että monimutkainen antibioottiresistenssin mekanismi ei ole syntynyt antibioottien yleistymisen myötä, vaan on ollut aina läsnä ympäristössä. Runsas antibioottien käyttö on ainoastaan valikoinut vastustuskykyiset muodot ja niistä on tullut merkittävä kliininen ongelma. Vastustuskykyisillä bakteereilla on joko virherakenteita tai ylimääräistä geneettistä kuormaa, joten tilanteessa jossa antibiootteja ei ole ympäristössä niiden määrä pysyy pienenä normaalisti toimivien bakteerien joukossa. Jotta antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät lisääntyisi, on esimerkiksi antibioottien lisääminen eläinrehuihin lopetettu EU:n alueella. ”
–”Mesohippus tuskin on painanut viittä kiloa enempää. Jos nyt painoi vaikka 10 kiloa, niin ero kuitenkin on kymmenkertainen.” –Ja jos se vaik painais 85 kiloa, tai esim 50 tai jotain muuta minkä keksit omasta päästä ni sekin ois aika jännää, eikös?—
Olisi vielä jännempää, jos koiran kokoinen Mesohippus painaisi 85 kiloa tai esim. 50 kiloa. Onko sinulla jokin järkevä selitys noin suurille painoille, kun ottaa huomioon että Mesohippus oli vain koiran kokoinen?
–Esittelemässäsi virtuaalimallissa koiran kokoisen Mesohippuksen seuraava välimuoto hevoseen on Mesohippusta viisi kertaa suurempi Merychippus.” — jännää heittelyä noissa siun luvuissa. eli nytkö se sit onkin 5 kertaa suurempi sit?—
Tuota … mitähän jos vilkaisisit millä matemaattisella kaavalla lasketaan tilavuuden vaikutus eliön painoon. Jos eliö on 20 kertaa painavampi kuin toinen eliö, niin ei se tarkoita että sen korkeus (so. suuruus) olisi 20 –kertainen.
–”Silti darvinistit väittävät niiden olleen sukua keskenään. Missä todisteet sukulaisuudesta?”– Esim sen sorkissa.—
Ovatko siis kaikki sorkkaeläimet sinun mielestäsi sukua hevoselle?
–”Jos 20 miljoonaa vuotta pitää paikkansa, niin Mesohippuksen ja Merychippuksen välimuotoja pitäisi löytyä vielä paljon enemmän kuin esitin. Käytännössä ei kuitenkaan ole löytynyt ainuttakaan. Niin että missä se evoluutio tässäkin tapauksessa näkyisi?” — niissä fossiileissa joita on löydetty näkyy se kehitys pikkuhiljaa niiden välillä,–
Miksei kukaan näe niitä fossiileja Mesohippuksen ja Merychippuksen välillä? Sinulla on kyllä vilkas mielikuvitus jos arvelet nähneesi niitä.
–”Missä on todisteet siitä että elämä syntyi itsestään eikä luotuna?”–evoluutiossa ei ole tästä edes kyse – sillon puhutaan abiogeneesistä joka ei ole osa evoluutio teoriaa.—
Aivan – evoluution olemassaololle ei ole tieteellistä pohjaa. Kukaan ei ole osannut selittää kuinka evoluutio olisi voinut alkaa. Siksi me emme näekään evoluutiota, vaan joudumme kuuntelemaan pelkkää darvinistista höpinää ”evoluutiosta”.
–mutta missä on todisteet siitä että mitään luojaa alunperinkään olisi? –
Elämän synty. Se on voinut tapahtua vain luodusti.
Ilmoita asiaton viesti
”Väitteesi ”geenien kehittymisestä” on omaa hölinääsi, ellet esittele sille lähdetietoa. Nykyisen tieteellisen tiedon mukaan geeneillä ei ole kykyä kehittyä, ainoastaan kopioitua.”
”Jos geenimutaatiot olisivat soluille hyödyllisiä ja toisivat uutta informaatiota, kuten väität, niin miksi solussa on korjausmekanismi joka pyrkii torjumaan kaikki geenimutaatiot?”
”Mistä evoluutioteorian edellyttämät uudet lajit siis syntyisivät ?”
kun geeni kopioituu, siinä tapahtuu mutaatioita (ks. oma lähtees) – nää mutaatiot, ei ole aina hyödyllisiä, eikä tarpeellisia, eikä välttämättä haitallisia. nää kolme asiaa määrittää se ympäristö missä se laji on.
eli kun mutaatio tapahtuu joka aiheuttaa jotain lajissa, se muutos sille lajille, on joko hyödyllinen, hyödytön, tai haitallinen.
esim perhonen: kun värikkäs perhonen tuottaa jälkeläisen jolla on tumma väri – se ei suoraan ole höydyllinen sille, tai haitallinen, eikä myöskään tarpeellinen. paitsi; jos ympäristössä on esim joku lintu, joka syö kyseistä perhosta. ja kun tällänen tumma geenimutaatio on syntynyt – ne tummat perhoset selviää paremmin, koska se lintu joka niitä normaalisti syö, ei erota sitä mustaa perhosta tummaa taustaa vasten. jollon tämä tumma geeni, pystyy suuremmalla todennäkösyydellä jatkumaan sen jälkeläisille. eli, siihen vaikuttaa 1) ympäristön väri, 2) luonnolliset viholliset, 3) sen omat geenimutaatiot.
kun nää värikkäät perhoset on syöty, tää musta perhosen geeni on jäänyt jälelle. evoluutio ei tarkota mitään muuta kun just nimen omaan tätä. siinä on lisäksi tietenkin lajiutuminen, mikä on jatkoa tästä; eli kun on tarpeeksi monta sukupolvea sen ensimmäisen mustan perhosen, ja nykyisen perhosen välillä, se ei pysty lisääntymään ristiin sen alkuperäsen perhos lajin kanssa. tällänen voidaan nykyään varmistaa ottamalla DNA näyte, kahdelta epäillyltä lähisukulais eläimeltä/hyöteiseltä/kasvilta, ja vertaamalla niitä.
eli, ne pienet mutaatiot ajan saatossa tuo lisää ”geeneettistä informaatiota”. pidän myös hyvin todennäköisenä että et tiedä mitä informaatiokaan tarkottaa.
”Eihän tuossa teoriassa ole päätä eikä häntää. Millä jokin lokkilaji pystyisi synnyttämään eri lajia olevan poikasen? Naurulokki synnyttäisi selkälokin? Mietipä uudestaan.”
ettet vaan ois vähän hypänny eri asiaan? nimenomaan tällästä ei pitäis tapahtua evoluutiossa. tiedätkö muut lokki lajit. osa niistä on sukua toisilleen.
”Todistelet nyt tuossa pontevasti, että mitään evoluutiota ei ole tapahtunut eikä voi tapahtua, koska kalat ovat pysyneet aina kaloina, matelijat matelijoina, hyönteiset hyönteisinä jne.”
yhä vieläkin kun viittisit ees ottaa selvää mistä yrität vääntää.
”Miten sinun kademliaaninen teoriasi eroaa darvinismista?”
…evoluutio ei ole darwinin varassa.
”Kyseessähän on silti kummassakin tapauksessa sama prosessi, eli osa populaatiosta karsitaan ja loput jatkavat.”
kyllä, on sama mekanismi; MUTTA se ei ole osa evoluution teoriaa. ymmärrä tämä lause. se ei ole osa evoluution teoriaa, koska se ei ole luonnollinen valinta – niinkun aijemmin juuri sinulle selitin minkä takia se ei ole osa evoluution teoriaa.
se ei ta-pah-du luon-non va-rai-se-na. <- piste.
"… paitsi darvinistit."
jaa? niitä tosin ei oo enää ollu 1900 luvun puolivälin jälkeen.
"Biokemian emeritusprofessori Matti Leisola kirjoittaa"
aivan sama mitä biokemisti asiasta sanoo. evoluutio biologia on oma tiedekuntansa.
"Olisi vielä jännempää, jos koiran kokoinen Mesohippus painaisi 85 kiloa tai esim. 50 kiloa. Onko sinulla jokin järkevä selitys noin suurille painoille, kun ottaa huomioon että Mesohippus oli vain koiran kokoinen"
60 senttimetriä korkea on kyseisen lajin fossiilit. on sulla isot koirat. mut läskikissa painaa 10 kiloa; se ei ole niin pieni. eli käytössä revin nämä luvut ihan yhtä syvältä anaalistani kun sinäkin tuon "10 kiloa", "5 kertaa surempi", tai "20 kertaa pienempi".
"Ovatko siis kaikki sorkkaeläimet sinun mielestäsi sukua hevoselle?"
ei.
"Miksei kukaan näe niitä fossiileja Mesohippuksen ja Merychippuksen välillä? Sinulla on kyllä vilkas mielikuvitus jos arvelet nähneesi niitä."
ihan googlella kun teet yhen haun ni saat listan niistä viitteinen ja mistä ne on löydetty, miltä ajalta ne on jne.
"Aivan – evoluution olemassaololle ei ole tieteellistä pohjaa. Kukaan ei ole osannut selittää kuinka evoluutio olisi voinut alkaa. Siksi me emme näekään evoluutiota, vaan joudumme kuuntelemaan pelkkää darvinistista höpinää ”evoluutiosta”."
tää on vähän samaa luokkaa kun ajatus että kaikki oli painotonta ennenkun newton "keksi" painovoiman.
evoluutio teoria ei liity mitenkään alkuräjähdykseen, ensimmäisten yhdisteiden syntymiseen tms… se alkaa vasta ensimmäisestä solusta. sen ei siis tarvitse selittää mitenkään sitä miten se ensimmäinen solu on syntynyt, se ei ota mitään kantaa siihen mistä se eka solu on tullut.
"Elämän synty. Se on voinut tapahtua vain luodusti."
mikä sen ois luonu?
Ilmoita asiaton viesti
–kun geeni kopioituu, siinä tapahtuu mutaatioita–
Mistä lähteestä olet tuollaista kuullut? ”Geneettistä kopioimista sanotaan kloonaamiseksi. Tällöin eliögeenejä kopioidaan, josta luodaan toinen eliö, joka on geneettisesti identtinen.” https://fi.wikipedia.org/wiki/Kopio Ei mitään puhetta mutaatioista.
–eli, ne pienet mutaatiot ajan saatossa tuo lisää ”geeneettistä informaatiota”. —
Ei hyvää päivää … Mutaatiot sotkevat DNA:n rakennetta, eikä niillä ole mitään muuta funktiota. Etkö tajua että DNA juuri on se informaatio? DNA on kolmiulotteinen informaatiopakkaus. Oletko kuin Karnaattu, joka ei erota sähköistä informaatiota ja biologista informaatiota toisistaan, ja siksi tyrkyttää mukaan algoritmejaan ja vektoreitaan?
–”Eihän tuossa teoriassa ole päätä eikä häntää. Millä jokin lokkilaji pystyisi synnyttämään eri lajia olevan poikasen? Naurulokki synnyttäisi selkälokin? Mietipä uudestaan.”–
ettet vaan ois vähän hypänny eri asiaan? nimenomaan tällästä ei pitäis tapahtua evoluutiossa.–
Miksi sitten tyrkytit sitä evoluutioteoriaasi todisteeksi?
–”Todistelet nyt tuossa pontevasti, että mitään evoluutiota ei ole tapahtunut eikä voi tapahtua, koska kalat ovat pysyneet aina kaloina, matelijat matelijoina, hyönteiset hyönteisinä jne.”–yhä vieläkin kun viittisit ees ottaa selvää mistä yrität vääntää.–
Oletko jo niin ahtaalla ettet osaa vastata?
–”Miten sinun kademliaaninen teoriasi eroaa darvinismista?”–evoluutio ei ole darwinin varassa.–
Evoluutio on huuhaata, ja siksi te uusdarvinistit yritätte irrottautua Darwinista, mieluummn kasvojanne menettämättä.
–”Kyseessähän on silti kummassakin tapauksessa sama prosessi, eli osa populaatiosta karsitaan ja loput jatkavat.”– kyllä, on sama mekanismi; MUTTA se ei ole osa evoluution teoriaa. ymmärrä tämä lause. se ei ole osa evoluution teoriaa, koska se ei ole luonnollinen valinta —
Kun kerran mekanismi on sama niin se on sama. Ei ne geenit kysele tekeekö valinnan ihminen vai luonto. Ihminen on osa luontoa.
–”… paitsi darvinistit.” Jaa? niitä tosin ei oo enää ollu 1900 luvun puolivälin jälkeen.–
Ketäs tänne sitten kirjoittelee Darwinin evoluutioteoriaa puolustelemassa?
–”Biokemian emeritusprofessori Matti Leisola kirjoittaa” –Aivan sama mitä biokemisti asiasta sanoo. evoluutio biologia on oma tiedekuntansa.–
Sellaista tiedekuntaa kuin ”evoluutiobiologia” ei löydy. Löytyy sen sijaan Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta. Sen tutkimuksissa luodaan ja käytetään hyödyksi suuren skaalan ekologisia, bioinformatiikan ja metabolomiikan eli solujen aineenvaihduntatuotteiden aineistoja.
Kuinka ollakaan, biokemia tutkii täsmälleen samoja asioita. Biokemia on eliöiden kemiallista rakennetta ja niissä tapahtuvia kemiallisia muutoksia tutkiva luonnontieteen haara. Biokemian perimmäisenä tavoitteena on ymmärtää ja selittää kemiallisin termein elävien solujen ja eliöiden kaikki kemialliset prosessit. Biokemialla on paljon yhteistä solubiologian, molekyylibiologian ja molekyyligenetiikan kanssa.
–”Olisi vielä jännempää, jos koiran kokoinen Mesohippus painaisi 85 kiloa tai esim. 50 kiloa. Onko sinulla jokin järkevä selitys noin suurille painoille, kun ottaa huomioon että Mesohippus oli vain koiran kokoinen”– 60 senttimetriä korkea on kyseisen lajin fossiilit. on sulla isot koirat. —
Et vielä vastannut, mistä sait koiran kokoisen Mesohippuksen painoksi 85 kiloa tai 50 kiloa.
–”Ovatko siis kaikki sorkkaeläimet sinun mielestäsi sukua hevoselle?”–ei.
Väitit kuitenkin sorkkaeläinten olevan sukua hevosille. Voitko mainita sellaisen sorkkaeläimen?
–”Miksei kukaan näe niitä fossiileja Mesohippuksen ja Merychippuksen välillä? Sinulla on kyllä vilkas mielikuvitus jos arvelet nähneesi niitä.”–ihan googlella kun teet yhen haun ni saat listan niistä viitteinen ja mistä ne on löydetty, miltä ajalta ne on jne.–
Kuules nyt Matti … Sinun on itse esiteltävä ne välimuodot, koska kerran väität niitä olevan. Eikö löydy edes linkkiä?
–”Aivan – evoluution olemassaololle ei ole tieteellistä pohjaa. Kukaan ei ole osannut selittää kuinka evoluutio olisi voinut alkaa. Siksi me emme näekään evoluutiota, vaan joudumme kuuntelemaan pelkkää darvinistista höpinää ”evoluutiosta”.”–tää on vähän samaa luokkaa kun ajatus että kaikki oli painotonta ennenkun newton ”keksi” painovoiman.–
Painovoiman havaitsevat kaikki, mutta niitä sinun välimuotofossiilejasi ei havaitse kukaan.
–evoluutio teoria ei liity mitenkään alkuräjähdykseen, ensimmäisten yhdisteiden syntymiseen tms… se alkaa vasta ensimmäisestä solusta.—
Miten se ensimmäinen solu siis syntyi?
— sen ei siis tarvitse selittää mitenkään sitä miten se ensimmäinen solu on syntynyt, se ei ota mitään kantaa siihen mistä se eka solu on tullut.–
Evolutionistit eivät ota kantaa ensimmäisen solun syntyyn, koska mitään ”ensimmäistä” solua ei ole ollut. Elämä ilmaantui fossiililöydosten perusteella maapallolle yht’äkkiä ja monimuotoisena.
Perinnöllisyystieteilijä G. L. Stebbins mainitsee: ”Yksikään biologi ei ole todellisuudessa nähnyt minkään suuren eliöryhmän syntyvän evoluution avulla.” Maan päällä nykyään olevien elollisten ei siis nähdä kehittyvän joksikin muuksi kuin mitä ne ovat. Sen sijaan ne ovat kaikki muodoltaan täysin kehittyneitä ja eroavat selvästi muista lajeista.
Perinnöllisyystieteilijä Theodosius Dobzhansky huomauttaa: ”Eliömaailma ei ole yhtenäinen joukko – – [jonka jäsenet ovat] yhteydessä toisiinsa katkeamattoman välimuotosarjan avulla.” Ja Charles Darwin myönsi, että ”sangen pulmallisen vaikeuden tarjoaa lajinomaisten muotojen selväpiirteisyys ja se seikka, etteivät nämä muodot liity toisiinsa lukemattomin välimuodoin”.
Jos kehitysoppi perustuisi tosiasioihin, voitaisiin myös odottaa, että fossiileista löytyy eliöissä kehittyvien uusien rakenteiden alkuvaiheita. Ainakin joillakin fossiileilla pitäisi olla keskeneräisiä käsiä, jalkoja, siipiä, silmiä sekä muita elimiä ja luita. Pitäisi olla havaittavissa esimerkiksi joidenkin kalojen evien muuttumista sammakkoeläinten sääriksi, jalkateriksi ja varpaiksi ja kiduksien keuhkoiksi. Joidenkin matelijoiden eturaajojen pitäisi olla muuttumassa linnun siiviksi, takaraajojen kynnellisiksi jaloiksi, suomujen höyheniksi ja suiden sarveisnokiksi.
Englantilainen tiedelehti New Scientist sanoo kehitysteoriasta tässä suhteessa: ”Sen [evoluutioteorian] mukaan täydellinen fossiilisto koostuisi eliöiden sukupuista, jotka osoittaisivat, että pitkien ajanjaksojen kuluessa on jatkuvasti tapahtunut asteittaista muuttumista.” Darwin itsekin vakuutti: ”Aikaisemmin eläneiden välimuotojen lukumäärän on täytynyt olla todella äärettömän suuri.” Merkkejä välimuodoista ei kuitenkaan löydetä.
–”Elämän synty. Se on voinut tapahtua vain luodusti.”–Mikä sen ois luonu?–
Mietipä sitä.
Ilmoita asiaton viesti
”Mistä lähteestä olet tuollaista kuullut? ”Geneettistä kopioimista sanotaan kloonaamiseksi.”
nyt ei puhuta kloonaamisesta; vaan DNA korjaus menetelmästä josta ite annoit lähteen. viimenen kappale tuosta siun lähteestäkin sanoo nimenomaan mutaatioista….
”Ei hyvää päivää … Mutaatiot sotkevat DNA:n rakennetta, eikä niillä ole mitään muuta funktiota.”
niin, ne ”sotkevat” DNA rakennetta, joka taas siirtyy seuraavalle sukupolvelle, joka taas pikkuhiljaa sotkee sitä lisää, joskus näistä sotkemisista tapahtuu esim kromosomejen lisääntymistä, tai yhdistymistä niin että osa kromosomista häviää… onko tässä jotain epäselvää?
”DNA on kolmiulotteinen informaatiopakkaus.”
…mitähän tämä tarkottaa?
”Oletko kuin Karnaattu, joka ei erota sähköistä informaatiota ja biologista informaatiota toisistaan”
ne ei käytännössä eroakkaan mitenkään. sana ”informaatio” tarkottaa tieteessä nimenomaan samaa asiaa. eli siulla on myös normi termit kateissa.
[pitempi lainaus alkuperäsineen]
–”Eihän tuossa teoriassa ole päätä eikä häntää. Millä jokin lokkilaji pystyisi synnyttämään eri lajia olevan poikasen? Naurulokki synnyttäisi selkälokin? Mietipä uudestaan.”–
ettet vaan ois vähän hypänny eri asiaan? nimenomaan tällästä ei pitäis tapahtua evoluutiossa.–
Miksi sitten tyrkytit sitä evoluutioteoriaasi todisteeksi?
[lainaus 2] ”Oletko jo niin ahtaalla ettet osaa vastata?”
[vastaus molempiin]
en käytännössä tyrkyttänyt evoluutiota todisteeksi mistään – ongelma on siinä, että alkuperänen argumenttisi ei edes toimi evoluutiota vastaan mitenkään. siun väitöksellä että evoluutio ei toimi koska sammakot ei voi lisääntyä lokkejen kanssa on täysin ihme sekoilua. lajit ei lisäänny noin evoluution mukaan.
viimesen kerran; lajin määritys on että se ei pysty lisääntymään toisen sukulaislajin kanssa, jollon ne kaksi lajia on eri lajit. se ei tarkota sitä että niiden pitäis lisääntyä sammakoiden kanssa.
väiteesi ei siis edes vaadi vastausta, koska et edes puhu mistään mikä on osa evoluutiota missään määrin, mutta yrität käyttää sitä argumenttina evoluutiota vastaan – demonstroit ainoastaan että siulla ei ole pienintäkään käsitystä siitä, että mitä evoluutio edes on.
”Kun kerran mekanismi on sama niin se on sama. Ei ne geenit kysele tekeekö valinnan ihminen vai luonto. Ihminen on osa luontoa.”
kyllä, olet tästäkin oikeassa; ihminen on OSA luontoa, kuitenkin ihminen on nimenomaan erotettu käsitteestä LUONTO, koska evoluutio tutkii LUONNONVARAISENA eläviä lajeja ja niiden kehittymistä. eli nimenomaan; sillon kun ne ei ole ihmisen valinnan alaisena – eli; jos puhutaan koirista ja niiden ominaisuuksien valikoitumisesta ihmisen lemmikkinä, ni sillon ei enää puhuta evoluutiosta, vaan jostain muusta; se ei siis toimi argumenttina evoluutiota vastaan joten siun on siitä ihan turha jauhaa.
”Ketäs tänne sitten kirjoittelee Darwinin evoluutioteoriaa puolustelemassa?”
siis olet nyt ihan hakoteillä. siis, käytännössä… oletetaan että darwin oli väärässä. mitä tapahtu evoluution teorialle? ei mitään. ne mistä se oli alunperin väärässä, on jo korjattu. evoluutio ei oo 160 vuotta pysynyt muuttumattomana, se kehittyy kokoajan uusien löytöjen mukaan. koska se on tieteellinen teoria. eli sitä pitää tukea myös kaikki muut tieteen tutkimukset myös muilla tieteen aloilla – ja biologia nojaa evoluutioon. se ei siis ole millään tapaa darwinin varassa, tai darwinismin varassa. (molemmat näistä on vanhentuneita teorioita)
tuo siun kitiseminen evoluutiosta on vähän niinkun samanlainen juttu kun jos meuhkaisit siitä että babylonialaiset määritti Pi:n 3.125 (4000 vuotta sitten). tosin sillä erotuksella, että siun lähtökohta ei ole edes sinne päin mitä edes darwin kuvas.
”Sellaista tiedekuntaa kuin ”evoluutiobiologia” ei löydy.”
myönnettäköön, tässä tuli virhe. evoluutio on tosin biologian keskeinen tekijä siinä määrin, että koko biologia nojaa siihen. tää siun kreationismi pitäis jotenkin selittää näitä asioita sitten – jotenkin muuten kun evoluutioon eli luonnon valintaan nojaten. tosin sillä kreationismillä kun ei ole mitään selitys kykyä; vaikkakin, mitä nyt ei vois selittää käytämällä taivas velhoa ja loitsuja selityksenä.
[lainaus]
–”Olisi vielä jännempää, jos koiran kokoinen Mesohippus painaisi 85 kiloa tai esim. 50 kiloa. Onko sinulla jokin järkevä selitys noin suurille painoille, kun ottaa huomioon että Mesohippus oli vain koiran kokoinen”– 60 senttimetriä korkea on kyseisen lajin fossiilit. on sulla isot koirat. —
Et vielä vastannut, mistä sait koiran kokoisen Mesohippuksen painoksi 85 kiloa tai 50 kiloa.
[vastaus]
itseasiassa vastasin.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jounisuninen1/fysiikan-nobelisti-tyrmaa-evoluutioteorian/#comment-3146314
”on sulla isot koirat. mut läskikissa painaa 10 kiloa; se ei ole niin pieni. eli käytössä revin nämä luvut ihan yhtä syvältä anaalistani kun sinäkin tuon ”10 kiloa”, ”5 kertaa surempi”, tai ”20 kertaa pienempi”.”
>> –”Ovatko siis kaikki sorkkaeläimet sinun mielestäsi sukua hevoselle?”–ei.
Väitit kuitenkin sorkkaeläinten olevan sukua hevosille. Voitko mainita sellaisen sorkkaeläimen? >>
kuten tuossa siun lainauksessa on; ei. voitko lainata sen kohdan missä näin sanoin? luetun ymmärtäminen on aika kateissa siulla.
”Kuules nyt Matti … Sinun on itse esiteltävä ne välimuodot, koska kerran väität niitä olevan. Eikö löydy edes linkkiä?”
kuka on matti?
käytännössä miun (taikka Matin) ei tarvia; se että sie väität että niitä ei ole, ei velvota miuta tai ketään muutakaan esittämään niitä siulle. eli siun tietämättömyys on siun omalla vastuulla. ja siulle niiden esittäminen on hyvin turhaa muutenkin; kun et edes käsitä mitä evoluutio oikeasti sanoo ja mitä se ei sano. niillä fossiileilla ei yksinkertasesti ole mitään väliä, jos siun käsitys siitä mitä evoluutio on; on noin reisillä. vaikka niitä ei olis yhtään – ni silti, siun argumentti on silti jotain mitä evoluutio biologia ei missään vaiheessa väitä, tai ole edes vihjannut niin, alunperinkään.
”Painovoiman havaitsevat kaikki, mutta niitä sinun välimuotofossiilejasi ei havaitse kukaan.”
ks. aijempi, eli kun esim menet peruskoulun biologian oppitunnille, ni sieltä jo saat ison listan niitä.
”Miten se ensimmäinen solu siis syntyi?”
sillä ei ole mitään relevanssia evoluution teoriaan, kuten sanoin se ei liity evoluutioon mitenkään. vaikka sen luonut taivas velho puhumalla; se ei silti muuta evoluutiota mitenkään – evoluutio kun ei ota siihen kantaa millään tapaa.
”Maan päällä nykyään olevien elollisten ei siis nähdä kehittyvän joksikin muuksi kuin mitä ne ovat. Sen sijaan ne ovat kaikki muodoltaan täysin kehittyneitä ja eroavat selvästi muista lajeista.”
niiden ei kuulu evoluution mukaan erota muista lajeista. tää ei taas liity evoluutioon mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
–nyt ei puhuta kloonaamisesta; vaan DNA korjaus menetelmästä josta ite annoit lähteen. viimenen kappale tuosta siun lähteestäkin sanoo nimenomaan mutaatioista….—
Et näköjään ymmärrä lukemaasi, ”Matti Kademlia”. Koeta nyt sen verran olla looginen, että otat huomioon solun korjausmekanismin, joka pyrkii korjaamaan pois KAIKKI mutaatiot. Ei solu ryhdy pähkäilemään mikä on hyödyllinen ja mikä on haitallinen mutaatio. Käytännössä haitallisia ovat kaikki mutaatiot, koska ne kaikki sotkevat DNA:n rakennetta.
Professori Peter McGlynn:n johtama tutkimusryhmä on havainnut, että DNA:ta kopioivat molekyylikoneet pysähtelevät usein replikaation (kopioinnin) aikana, mikä johtaa vaarallisten mutaatioiden syntyyn. Tutkimuksessa käytettiin Escherichia coli-bakteeria, joka on ollut jo pitkään DNA-tutkimusten malliorganismi. Bakteerilla tehdyt havainnot pätevät myös ihmisiin.
”Työmme osoittaa, että kun organismi yrittää kopioida (replikaatio) geneettistä materiaaliaan (DNA), niin replikaatiokoneisto pysähtelee usein, mikä on ensimmäinen askel kohti mutaatioita, jotka voivat aiheuttaa syöpää ja geneettisiä sairauksia,” McGlynn sanoo.
”Olemme selvittäneet sen mikä aiheuttaa nämä häiriöt, ja sen kuinka solut normaalisti korjaavat vikaantuneen replikaatiokoneiston. Työmme myös osoittaa sen, että tehokas korjausjärjestelmä on erittäin tärkeää solulle, jotta geneettinen koodi ei korruptoidu.” Muista tämä, olitpa Matti tai Kademlia: Kopiointivirheet eli mutaatiot ovat solulle haitallisia, ja ne johtavat geneettisen koodin rappeutumiseen.
–” Mutaatiot sotkevat DNA:n rakennetta, eikä niillä ole mitään muuta funktiota.”–niin, ne ”sotkevat” DNA rakennetta, joka taas siirtyy seuraavalle sukupolvelle, joka taas pikkuhiljaa sotkee sitä lisää, joskus näistä sotkemisista tapahtuu esim kromosomejen lisääntymistä, tai yhdistymistä niin että osa kromosomista häviää… onko tässä jotain epäselvää?—
Epäselvää ei ole ainakaan se, ettet ymmärrä DNA:sta mitään.
–”DNA on kolmiulotteinen informaatiopakkaus.”–…mitähän tämä tarkottaa?—
Minäpä kerron nyt sinulle mistä tässä puhutaan, ja kuinka se kolmiulotteisuus syntyy:
Proteiini- eli valkuaisainesynteesi on prosessi, jossa DNA:n tieto käännetään proteiinien rakenteiksi. Geeni luetaan, kopioidaan, käännetään aminohappojärjestykseksi ja lopuksi aminohappoketju jalostetaan proteiiniksi.
Kun solu tarvitsee jotakin proteiinia, viesti tarpeesta kulkee tumakotelon huokosten läpi tumaan. DNA:n kaksoisjuoste aukeaa tarvittavaa proteiinia koodaavalta alueelta. Geenin emäsjärjestys kopioidaan lähetti-RNA:n emäsjärjestykseksi. Lähetti-RNA kulkee tumasta ulos ribosomille, jossa proteiini kasvaa aminohappo kerrallaan RNA:n emäsjärjestyksen mukaisesti. Tämän kaiken pitää tapahtua täsmälleen määrätyssä järjestyksessä, eikä minkäänlainen sotku tule kysymykseen.
Kukin kolmen emäksen pätkä lähetti-RNA:ssa vastaa yhtä aminohappoa. Aminohappoketju laskostuu ja alkaa ottaa muotoaan. Syntyy kolmiulotteinen informaatio. Entsyymit jalostavat aminohappoketjua ja useita ketjuja saattaa yhdistyä. Näin toimiva proteiini muodostuu. Kyse ei ole minkäänlaisesta 0-1-0-1 jne. informaatiosta. Prosessissa liikutellaan molekyylejä eikä sähköisiä impulsseja. On siis hieman virheellistä sanoa että ”DNA:ssa on informaatiota”, koska DNA on se informaatio.
Olet varmaan kuvissa nähnyt DNA:n kaksoiskierteen? Kun DNA:ta luetaan (eli kun sen sisältämän tiedon avulla rakennetaan proteiineja), kaksoiskierteen juosteet on erotettava toisistaan. Jakautumisen yhteydessä kumpikin juoste kopioidaan itsenäisesti. Tämä edellyttää erityisrakenteisia koneita, joita kutsutaan DNA-helikaaseiksi.
Helikaasi kiitää pitkin DNA:ta ja erottaa juosteet toisistaan kahdentumishaarukan kohdalla. Tämän jälkeen monet muut koneet lukevat DNA:ta ja yhdistävät juosteet uudelleen tai kopioivat ne. Jos solun DNA ei pääsisi aukeamaan, solu ei pystyisi enää valmistamaan proteiineja eikä kopioimaan itseään. Topoisomeraasit leikkaavat DNA:ta, järjestävät sen uudelleen ja sitovat sen taas kokoon. Niiden on työskenneltävä kahdentumishaarukan edellä estääkseen DNA:n ylikiertymisen.
Topoisomeraasiluokkia on useita, mutta ne voidaan jakaa kahteen pääryhmään:
(1) Tyypin I topoisomeraasi katkaisee toisen DNA-juosteen ja sitoutuu väliaikaisesti katkaisukohdan kumpaankin päähän. Sitten leikkaamaton juoste pääsee kulkemaan syntyneestä aukosta. Tämä laukaisee jännitettä yksi kierre kerrallaan. Lopuksi katkaistut osat liitetään taas yhteen (ligaatio).
(2) Tyypin II topoisomeraasit ovat monimutkaisempia. Tämä tyyppi katkaisee kaksoiskierteen molemmat juosteet ja pitää niitä erillään. Sitten se ottaa silmukan kaksoiskierteen leikkaamattomasta osasta ja vetää sen tästä aukosta läpi. Sen jälkeen kaksi juostetta yhdistetään taas, läpi vedetty DNA vapautetaan, ja lopuksi entsyymi irtoaa yhdistetystä DNA:sta niin, että prosessi voidaan tarvittaessa toistaa.
Jos mikä tahansa osa tästä biologisesta informaatiokoneistosta sotketaan, se lakkaa toimimasta mielekkäällä tavalla tai lakkaa toimimasta kokonaan.
Edellä mainittujen entsyymien täytyy tehdä kolme asiaa, koska muuten ne olisivat hyödyttömiä tai jopa vahingollisia: katkaisu, toisen juosteen siirto katkaisukohdan läpi ja irrotettujen päiden uudelleen liittäminen. Kukin vaihe on niin tärkeä, että jos yksikin niistä estyy, entsyymi ei toimi ja solu kuolee.
Jos sinä kuvittelet että tällaisen järjestelmän sotkeminen lisää biologista informaatiota, niin se kertoo ettet ymmärrä biologisen ja sähköisen informaation eroa. Ja jos et ymmärrä eroa, et ymmärrä koko aihetta.
— siun väitöksellä että evoluutio ei toimi koska sammakot ei voi lisääntyä lokkejen kanssa on täysin ihme sekoilua. lajit ei lisäänny noin evoluution mukaan.–
Sinähän väitit että nykyiset lokit, kuten vaikkapa selkälokki, ovat evoluution kautta kehittyneet jostain toisesta nykyisestä lokkilajista. Koska olet darvinisti (tai jotain sinnepäin …) niin sinua ei tietenkään häiritse se, kuinka jokin muu lokki kuin selkälokki voisi munia selkälokin munia, niin että saadaan selkälokin poikasia.
Sitten asian ydin:
Perinnöllisyystieteilijä G. L. Stebbins mainitsee, että yksikään biologi ei ole todellisuudessa nähnyt minkään suuren eliöryhmän syntyvän evoluution avulla. Maan päällä nykyään olevien elollisten ei siis nähdä kehittyvän joksikin muuksi kuin mitä ne ovat. Sen sijaan ne ovat kaikki muodoltaan täysin kehittyneitä ja eroavat selvästi muista lajeista.
Perinnöllisyystieteilijä Theodosius Dobzhansky huomauttaa: ”Eliömaailma ei ole yhtenäinen joukko – – [jonka jäsenet ovat] yhteydessä toisiinsa katkeamattoman välimuotosarjan avulla.” Ja Charles Darwin myönsi, että ”sangen pulmallisen vaikeuden tarjoaa lajinomaisten muotojen selväpiirteisyys ja se seikka, etteivät nämä muodot liity toisiinsa lukemattomin välimuodoin”.
Jos nyt olet eri mieltä Darwinin kanssa näistä asioista, niin sinun sopii esittää niitä omia ei-darvinistisia teorioitasi.
–Kun kerran mekanismi on sama niin se on sama. Ei ne geenit kysele tekeekö valinnan ihminen vai luonto. Ihminen on osa luontoa.”–kyllä, olet tästäkin oikeassa; ihminen on OSA luontoa, kuitenkin ihminen on nimenomaan erotettu käsitteestä LUONTO, koska evoluutio tutkii LUONNONVARAISENA eläviä lajeja –
Ei sillä ole merkitystä, koska lajimuuntelu tapahtuu täsmälleen samalla geneettisellä mekanismilla niin luonnonvaraisten kuin kesyjenkin eläinten kohdalla.
–oletetaan että darwin oli väärässä. mitä tapahtu evoluution teorialle? ei mitään. ne mistä se oli alunperin väärässä, on jo korjattu. –
Missä kohtaa ”korjattu”? Ei virheellinen teoria paikkailemalla muutu todeksi. Sama kuin yrittäisit korjata sementillä suolle rakennetun talon perustuksia. Aina se rakoilee jostain …
–evoluutio ei oo 160 vuotta pysynyt muuttumattomana, se kehittyy kokoajan uusien löytöjen mukaan. –
… ja uudet löydöt tekevät evoluutioteorian aina vain epäuskottavammaksi. Tiedemiehet ovat joutuneet ymmälleen sen vuoksi, että nykyään käytettävissä olevat runsaat fossiilitodisteet ilmaisevat saman asian kuin Darwininkin päivinä: eliöiden kantalajit ilmaantuivat äkisti, eivätkä ne ole muuttuneet olennaisesti pitkien aikojen kuluessa. Mitään välimuotoja, jotka yhdistäisivät jonkin kantalajin johonkin toiseen kantalajiin, ei ole löydetty. Fossiilisto puhuu siis aivan päinvastaista kuin darvinistit olivat odottaneet. Ruotsalainen kasvitieteilijä Heribert Nilsson kuvasi tilannetta 40 vuoden aikana tekemiensä tutkimusten jälkeen seuraavasti: ”Paleobiologisten tosiasioiden perusteella ei ole mahdollista laatia edes jonkin eliön evoluution irvikuvaa. Fossiiliaineisto on nyt niin täydellinen, että – – välimuotosarjojen puuttumista ei voida lukea aineiston niukkuuden tiliin. Aukot ovat todellisia, eikä niitä tulla koskaan täyttämään.”
–”Sellaista tiedekuntaa kuin ”evoluutiobiologia” ei löydy.”–myönnettäköön, tässä tuli virhe. evoluutio on tosin biologian keskeinen tekijä siinä määrin, että koko biologia nojaa siihen.—
Juuri siksi evoluutioteoriasta pitäisi päästä eroon ennen kuin se aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa Evoluutioteoria on jarruttanut lääketieteen edistystä, koska teoria on estänyt näkemästä monia asioita, kun niitä ei ole osattu tulkita oikealla tavalla. Roska-DNA käsitys on tästä ehkä kaikkein räikein esimerkki. Evolutionistit uskoivat, että noin 97% ihmisen genomista on ”roskaa”, ja että vain proteiineja koodaavat alueet olisivat toiminnallisia. Tämä usko perustui evoluutioteoriasta nouseviin ennustuksiin. Tämä usko vaikutti sen, etteivät evolutionistiset tutkijat ottaneet huomioon lainkaan tutkimuksissaan noin 97 -prosenttia genomista. Nyt kun koko perimä on saatu avattua ja katsottu mitä siellä on, niin on huomattu että koko genomi on toiminnallista ja suurin osa vieläpä monitoiminnallista, koska useampaa DNA-jaksoa luetaan monin eri tavoin. Se, mitä darvinistit pitivät roskana, näyttääkin sisältävän mitä tärkeimpiä säätelyalueita.
Evoluutioteoria jarrutti genetiikkaa vuosikymmeniä, ja vasta moderni geenitiede pakotti evolutionistitkin huomaamaan mitä perimä todella sisältää. Luomiseen uskovat tutkijat odottivat koko ajan perimän olevan täysin toiminnallista. Tässäkin tapauksessa luomisesta nousevat ennusteet olivat johdonmukaisempia suhteessa todistusaineistoon.
–Et vielä vastannut, mistä sait koiran kokoisen Mesohippuksen painoksi 85 kiloa tai 50 kiloa.–itseasiassa vastasin. ”on sulla isot koirat. mut läskikissa painaa 10 kiloa; se ei ole niin pieni. eli käytössä revin nämä luvut ihan yhtä syvältä anaalistani kun sinäkin tuon ”10 kiloa”, ”5 kertaa surempi”, tai ”20 kertaa pienempi”
Oletan koiran kokoisen Mesohippuksen paiananeen ehkä 5-10 kiloa. Et vastannut, millä perusteella väitit että Mesohippuksen kokoinen koira voisi painaa 50 kiloa tai 85 kiloa.
>> –”Ovatko siis kaikki sorkkaeläimet sinun mielestäsi sukua hevoselle?”–ei. Väitit kuitenkin sorkkaeläinten olevan sukua hevosille. Voitko mainita sellaisen sorkkaeläimen? >>kuten tuossa siun lainauksessa on; ei. voitko lainata sen kohdan missä näin sanoin? luetun ymmärtäminen on aika kateissa siulla.—
Katsopa Kademlia edellistä kirjoitustasi edeltävä kirjoitus, jossa vertaillaan Mesohippusta ja Merychippusta … Minähän kirjoitin näin: ”Silti darvinistit väittävät niiden olleen sukua keskenään. Missä todisteet sukulaisuudesta?” Sinä kirjoitit näin: ”esim sen sorkissa.”
–”Painovoiman havaitsevat kaikki, mutta niitä sinun välimuotofossiilejasi ei havaitse kukaan.”–ks. aijempi, eli kun esim menet peruskoulun biologian oppitunnille, ni sieltä jo saat ison listan niitä.—
Sinä et siis kykene esittelemään väittämiäsi välimuotofossiileja. Eikö niin? Eikä sieltä biologian oppikirjoistakaan löydy kuin mielikuvituksen tuottamia piirroksia.
–”Miten se ensimmäinen solu siis syntyi?”–sillä ei ole mitään relevanssia evoluution teoriaan—
On sillä erittäin vahva relevanssi. Nimittäin kun evoluutioteoria ei kykene esittämään edes todistetta siitä että evoluutio olisi pystynyt alkamaan, niin teorian arvo on nolla. Evoluutio ei ole koskaan alkanut, emmekä siis nytkään havaitse mitään evoluutiota vaan evoluutiouskovaisten horinoita.
–vaikka sen luonut taivas velho puhumalla; se ei silti muuta evoluutiota mitenkään –
Alat siis vedota luomiseen. Edistystä.
–”Maan päällä nykyään olevien elollisten ei siis nähdä kehittyvän joksikin muuksi kuin mitä ne ovat. Sen sijaan ne ovat kaikki muodoltaan täysin kehittyneitä ja eroavat selvästi muista lajeista.”–niiden ei kuulu evoluution mukaan erota muista lajeista. tää ei taas liity evoluutioon mitenkään.—
Kuinka siinä tapauksessa kaikki maailman eliöt olisivat väittämälläsi tavalla voineet erota yhdestä ”alkusolusta” kaikiksi nykyisiksi lajeiksi? Onhan niiden ollut pakko olla ensin yksi laji, sitten kaksi lajia jne. Siis muututtava yhdestä lajista moneksi eri lajiksi. Tosin et ole selittänyt sitäkään, kuinka yksisoluisesta alkusolusta ylipäätään olisi voinut kehittyä monisoluinen. ”Evoluutio” on sellaista huuhaata että oksat pois.
Ilmoita asiaton viesti
[lainaukset]
1) Ja Charles Darwin myönsi, että ”sangen pulmallisen vaikeuden tarjoaa lajinomaisten muotojen selväpiirteisyys ja se seikka, etteivät nämä muodot liity toisiinsa lukemattomin välimuodoin”. >
2) Darwin itsekin vakuutti: ”Aikaisemmin eläneiden välimuotojen lukumäärän on täytynyt olla todella äärettömän suuri.”
lainaus 2 on siinä puhutaan välittävistä muunnoksista, ei välimuodoista. ne on käytännössä kaks eriasiaa; mut voidaan pitää samana, etenkin kun selvästi lainaat Darwinia tarpeeks lähelle oikein että molemmat on lainauksia kappaleesta jossa selitettään siun kysyksiin vastaukset.
lueppa huvikses koko luku.
[START]
Miksi nykyään puuttuu välimuotoja.
[poistettu viittaus lista – mene alkuperäseen jos sen haluat]
Kuudennessa luvussa olen lyhyesti maininnut ne pääasialliset vastaväitteet, joita voidaan tehdä teoksessani esitettyjä mielipiteitä vastaan. Useimpia niistä olemme jo käsitelleet. [LAINAUKSESI 1 ALKAA] Sangen pulmallisen vaikeuden tarjoaa lajinomaisten muotojen selväpiirteisyys ja se seikka, etteivät nämä muodot liity toisiinsa lukemattomien välimuotojen välityksellä. [LAINAUKSESI 1 PÄÄTTYY] Osotin syyt. miksei tuollaisia välimuotoja nykyään yleisesti esiinny sielläkään, missä olosuhteet näyttäisivät siihen suotuisimmilta, nimittäin laajoilla, eheillä mantereilla, joilla vallitsevat asteittaisesti vaihtelevat ulkonaiset olosuhteet. Koetin osottaa, että kunkin lajin elämä on riippuvaisempi muiden jo selväpiirteisiksi vakaantuneiden elollisten muotojen olemassa-olosta kuin ilmastosuhteista ja että todella määräävät elinehdot eivät vaihtele yhtä huomaamattomin vivahduksin kuin lämpö tai kosteus. Koetin myöskin osottaa, että koska välittävät muunnokset ovat vähälukuisempia kuin ne muodot, jotka ne liittävät toisiinsa, niin välittävät muodot yleensä tuhoutuvat ja häviävät sukupuuttoon toisintumisen ja kehityksen jatkuessa. Pääsyynä siihen, ettei lukemattomia välimuotoja nykyään esiinny kaikkialla luonnossa, on kumminkin itse luonnollinen valinta, joka aikaansaa, että uudet muodot lakkaamatta syrjäyttävät ja korvaavat kantamuotonsa. [OLETETTU LAINAUS 2 ALKAA] Mutta samoinkuin tämä sukupuuttoon häviäminen on ollut äärettömän runsasta, samoin on aikaisemmin eläneiden välittävien muunnosten lukumäärän täytynyt olla todella äärettömän suuri. [LAINAUKSESI 2 PÄÄTTYY] Miksi ei sitten jokainen geologinen muodostuma ja jokainen geologinen sarja ole täynnä tuollaisia välimuotoja? Geologia ei tosiaankaan osota meille mitään tuollaista asteittaisesti toisiinsa liittyvien elollisten muotojen ketjua: ja tämä on kenties lähinnä tarjoutuva ja painavin vastaväite, joka voidaan tehdä teoriaamme vastaan. Selitys on luullakseni etsittävä geologian kertomuksen tavattomasta epätäydellisyydestä.
Ensinnäkin meidän on aina pidettävä mielessä, millaisia välimuotoja teoriamme mukaan on muinoin täytynyt olla olemassa. Katsellessani kahta sukulaislajia, mitä tahansa, on minun ollut vaikea olla kuvittelematta mielessäni muotoja, jotka ovat niiden suoranaisia välimuotoja. Tämä on kumminkin aivan väärin; meidän olisi sen sijaan aina etsittävä kunkin lajin ja yhteisen tuntemattoman kantalajin välimuotoja, ja kantalaji on tavallisesti muutamissa suhteissa eronnut kaikista toisintuneista jälkeläisistään. Mainittakoon yksi ainoa yksinkertainen esimerkki: Riikinkukkokyyhkynen ja kupukyyhkynen polveutuvat kumpikin kalliokyyhkysestä. Jos omistaisimme kaikki olemassa-olleet välimuodot, olisi meillä sarja tavattoman läheisesti toisiinsa liittyviä kummankin kyyhkysrodun ja kalliokyyhkysen välimuotoja. Mutta meillä ei olisi mitään suoranaisia välittäviä muunnoksia, jotka yhdistäisivät toisiinsa riikinkukkokyyhkysen ja kupukyyhkysen: ei esim. mitään sellaista muotoa, jossa yhtyisi hieman viuhkamaisesti levennyt pyrstö ja hieman laajennut kupu, nuo kummankin rodun luonteenomaiset tunnusmerkit. Sitäpaitsi molemmat rodut ovat niin suuresti toisintuneet, että jollei meillä olisi mitään historiallisia tai epäsuoria todistuksia niiden alkuperästä, olisi mahdotonta vertaamalla niiden rakennetta kalliokyyhkysen rakenteeseen päättää, polveutuvatko ne tästä vai jostakin muusta sukulaislajista, esim. Columba oenas lajista.
Samoin, jos luonnonlajien joukossa katselemme hyvin selvästi eroavia sukulaismuotoja, kuten esim. hevosta ja tapiiria, ei meillä ole mitään syytä olettaa, että milloinkaan on ollut olemassa suoranaisia välimuotoja, jotka yhdistivät kummankin lajin yhteiseen kantamuotoon. Yhteisen kantamuodon elimistön rakenteella on ollut paljon yleistä yhtäläisyyttä tapiirin ja hevosen kanssa. Mutta joissakin suhteissa kantamuodon rakenne on saattanut huomattavasti erota kummankin jälkeläisen rakenteesta, jopa kenties enemmän kuin nämä eroavat toisistaan. Tämän vuoksi emme kykenisi missään tällaisessa tapauksessa saamaan selville kahden tai useamman lajin kantamuotoa, vaikka tarkasti vertaisimme kantamuodon rakennetta sen toisintuneiden jälkeläisten rakenteeseen, jollei meillä ole katkeamatonta sarjaa välimuotoja.
Aivan mahdotonta ei teoriamme mukaan ole, että kahdesta elossa-olevasta muodosta toinen polveutuu toisesta, esim. hevonen tapiirista; ja tässä tapauksessa on kahden elossa-olevan muodon välillä ollut olemassa suoranaisia välimuotoja. Mutta tällainen tapaus edellyttää, että toinen muoto on hyvin pitkän ajan pysynyt muuttumattomana sillävälin kuin sen jälkeläiset ovat suuresti muuttuneet. Ja kilpailun laki, joka vallitsee eliöiden kesken ja lapsen ja vanhemman välillä, tekee tällaisen tapauksen hyvin harvinaiseksi, koska uudet, edistyneet muodot aina pyrkivät syrjäyttämään vanhat, kehittymättömät muodot.
Luonnollisen valinnan teorian mukaan kaikkia elossa olevia lajeja ovat liittäneet suvun kantalajiin välimuodot, joiden eroavaisuudet eivät ole olleet suuremmat kuin ne eroavaisuudet, joita nykyään havaitsemme saman lajin luonnossa ja kesytystilassa syntyneiden eri muunnosten välillä. Ja nämä kantalajit, jotka nykyään tavallisesti ovat sukupuuttoon hävinneet, ovat samalla tavoin vuorostaan liittyneet vanhempiin muotoihin ja niin yhä edelleen siten, että kaikkien alkuperä lopulta johtaa koko luokan yhteiseen esi-isään. Niiden väli- ja siirtymämuotojen lukumäärän, jotka ovat liittäneet toisiinsa kaikki elossa-olevat ja sukupuuttoon kuolleet lajit, on siis täytynyt olla arvaamattoman suuri. Mutta jos teoriamme pitää paikkansa, on niitä varmasti täytynyt elää maan päällä.
[Lajien Synty; X Luku – Geologian Kertomuksen Epätäydellisyys – http://www.gutenberg.org/cache/epub/52187/pg52187-images.html ]
eli käytännössä lainasit kohtaa jossa darwin listaa siun argumentin ja vastaa siun kysymyksiin.
Ilmoita asiaton viesti
Darwin: — ”Mutta jos teoriamme pitää paikkansa, on niitä varmasti täytynyt elää maan päällä.”–
Darwinin teoria ei valitettavasti pitänyt paikkaansa, kuten näemme.
New Scientist -lehdessä huomautetaan, että kehitysopin ”mukaan täydellinen fossiilisto koostuisi eliöiden sukupuista, jotka osoittaisivat, että pitkien ajanjaksojen kuluessa on jatkuvasti tapahtunut asteittaista muuttumista”. Siinä kuitenkin myönnettiin: ”Valitettavasti fossiilisto ei täytä tätä odotetta, sillä yksittäisten lajien fossiilit kytkeytyvät harvoin toisiinsa tunnettujen välimuotojen avulla. – – lajien tunnetut fossiilit eivät todellakaan näytä kehittyvän edes miljoonien vuosien aikana.” Perinnöllisyystieteilijä Stebbins puolestaan kirjoittaa: ”Minkään eläinten tai kasvien suurten pääjaksojen välillä ei tunneta välimuotoja.” Hän puhuu ”suurista kuiluista, joita on monien eliöiden pääryhmien välillä”. Kirjassa The New Evolutionary Timetable myönnetään, että ”oikeastaan fossiilisto ei tarjoa ainuttakaan vakuuttavaa todistetta lajista toiseen johtaneesta välimuodosta. Lisäksi lajit säilyivät hämmästyttävän pitkän aikaa.”
Ilmoita asiaton viesti
>> Sinähän väitit että nykyiset lokit, kuten vaikkapa selkälokki, ovat evoluution kautta kehittyneet jostain toisesta nykyisestä lokkilajista. >>
ei; vaan että OSA lokeista on SUKUA näille kahdelle lajille.
>> niin sinua ei tietenkään häiritse se, kuinka jokin muu lokki kuin selkälokki voisi munia selkälokin munia, niin että saadaan selkälokin poikasia. >>
…ei tietenkään häiritse; kun ei niin pitäisikään tapahtua evoluution mukaan; jos näin tapahtuisi evoluutio olisi oikeasti väärässä. enkä myöskään väittänyt niin tapahtuneen. evoluutio ei ole taika voimia niinkun kreationismi.
>>Maan päällä nykyään olevien elollisten ei siis nähdä kehittyvän joksikin muuksi kuin mitä ne ovat.>>
ei näin pitäisikään tapahtua. lajimuuntelu (eli evoluutio) vie aikansa.
>> ”sangen pulmallisen vaikeuden tarjoaa lajinomaisten muotojen selväpiirteisyys ja se seikka, etteivät nämä muodot liity toisiinsa lukemattomin välimuodoin”.
Jos nyt olet eri mieltä Darwinin kanssa näistä asioista, niin sinun sopii esittää niitä omia ei-darvinistisia teorioitasi. >>
again; tuossa kohtaa darwin listaa siun argumentin vasta argumenttina evoluutiolle; ja vastaa sen jälkeen siihen.
[Darwin tuon lainaamasi kohdan jälkeen:]
”Ensinnäkin meidän on aina pidettävä mielessä, millaisia välimuotoja teoriamme mukaan on muinoin täytynyt olla olemassa. Katsellessani kahta sukulaislajia, mitä tahansa, on minun ollut vaikea olla kuvittelematta mielessäni muotoja, jotka ovat niiden suoranaisia välimuotoja. Tämä on kumminkin aivan väärin; meidän olisi sen sijaan aina etsittävä kunkin lajin ja yhteisen tuntemattoman kantalajin välimuotoja, ja kantalaji on tavallisesti muutamissa suhteissa eronnut kaikista toisintuneista jälkeläisistään. Mainittakoon yksi ainoa yksinkertainen esimerkki: Riikinkukkokyyhkynen ja kupukyyhkynen polveutuvat kumpikin kalliokyyhkysestä. Jos omistaisimme kaikki olemassa-olleet välimuodot, olisi meillä sarja tavattoman läheisesti toisiinsa liittyviä kummankin kyyhkysrodun ja kalliokyyhkysen välimuotoja. Mutta meillä ei olisi mitään suoranaisia välittäviä muunnoksia, jotka yhdistäisivät toisiinsa riikinkukkokyyhkysen ja kupukyyhkysen: ei esim. mitään sellaista muotoa, jossa yhtyisi hieman viuhkamaisesti levennyt pyrstö ja hieman laajennut kupu, nuo kummankin rodun luonteenomaiset tunnusmerkit. Sitäpaitsi molemmat rodut ovat niin suuresti toisintuneet, että jollei meillä olisi mitään historiallisia tai epäsuoria todistuksia niiden alkuperästä, olisi mahdotonta vertaamalla niiden rakennetta kalliokyyhkysen rakenteeseen päättää, polveutuvatko ne tästä vai jostakin muusta sukulaislajista, esim. Columba oenas lajista.
Samoin, jos luonnonlajien joukossa katselemme hyvin selvästi eroavia sukulaismuotoja, kuten esim. hevosta ja tapiiria, ei meillä ole mitään syytä olettaa, että milloinkaan on ollut olemassa suoranaisia välimuotoja, jotka yhdistivät kummankin lajin yhteiseen kantamuotoon. Yhteisen kantamuodon elimistön rakenteella on ollut paljon yleistä yhtäläisyyttä tapiirin ja hevosen kanssa. Mutta joissakin suhteissa kantamuodon rakenne on saattanut huomattavasti erota kummankin jälkeläisen rakenteesta, jopa kenties enemmän kuin nämä eroavat toisistaan. Tämän vuoksi emme kykenisi missään tällaisessa tapauksessa saamaan selville kahden tai useamman lajin kantamuotoa, vaikka tarkasti vertaisimme kantamuodon rakennetta sen toisintuneiden jälkeläisten rakenteeseen, jollei meillä ole katkeamatonta sarjaa välimuotoja.”
eli siun olettamus että niin pitäisi jostain syystä tapahtua, ei edes ole osa evoluutio teoriaa. ja tuo siun lainaus:
>> Darwin: — ”Mutta jos teoriamme pitää paikkansa, on niitä varmasti täytynyt elää maan päällä.”– >>
siihen aikaan tää tarkotti sitä, että kaikki ylä oleva pitäis olla oikein. ja jos ei ole; korvaavan selityksen pitää selittää tätä aikasemmat asiat paremmin. eli miten kreationismi edes selittää tätä?
>> Ei sillä ole merkitystä, koska lajimuuntelu tapahtuu täsmälleen samalla geneettisellä mekanismilla niin luonnonvaraisten kuin kesyjenkin eläinten kohdalla. >>
ei; kun siihen vaikuttaa ihminen. se ei ole siis täysin luonnon varaisena tapahtuva mekanismi, ilman ihmisen vaikutusta – mikä on asia, mitä evoluution teoria vaatii, että se ihminen ei ole tekijä siinä. ihminen muuttaa sitä selviytymis valikoimaa, ja sitä kautta sitä mekanismia. ihminen siis valikoi ne lisääntyvät lajit eriperusteilla kun luonto. ja tämän takia se ei ole osa evoluutiota. siun esimerkki tässä kohtaa, koska otat ihmisen mukaan siihen tarkottaa että sitä ei voi käyttää esimerkkinä evoluutiosta, koska se ei yksinkertasesti ole sitä.
mikä tässä on niin vaikea ymmärtää?
>>Missä kohtaa ”korjattu”? Ei virheellinen teoria paikkailemalla muutu todeksi. Sama kuin yrittäisit korjata sementillä suolle rakennetun talon perustuksia. Aina se rakoilee jostain … >>
esim Theodosius Dobhanzky oli osa niitä jotka sitä ”korjaili” (genetiikka ei vielä sillon ollut osa evoluutiota).
tieteellinen teoria vaatii että se tekee arvioita siitä mitä tapahtuu tai mitä pitäisi löytää, ja kun asiaa tutkitaan ja huomataan että joku osa siitä ei pidä paikkaansa, se osa poistuu siitä alkuperäsestä teoriasta, ja sitä korvaamaan tulee uudet tiedot jotka pystyy tarkempiin olettamuksiin. eli sen tarkuus kehittyy eteenpäin. eli kun pidät tuosta Theodosius Dobzhansky’stä ja lainailet sitä – Genetics and the Origin of Species, Theodosius Dobzhanky. vähän silleen hauska esimerkki henkilöstä joka jotenkin olis sitä mieltä että evoluutiota ei tapahdu. kannattaa ehkä ottaa lähteistään selvää (enkä nyt tarkota varsinaisesti Dobzhankyä vaan sitä kuka siulle on väittäny että nää olis sitä mieltä että evoluutiota ei tapahdu – vaikkakin suosittelen lukemaan myös Dobzhankyn kirjan…)
>> Ruotsalainen kasvitieteilijä Heribert Nilsson kuvasi tilannetta 40 vuoden aikana tekemiensä tutkimusten jälkeen seuraavasti: >>
ensinnäkin tää lainaus on aika ”vapaasti” lainattu. mutta, Nilsson puhuu nimenomaan synteettisestisestä evoluutiosta, ja kritisoi ihmisen toimien ottamista evoluution teoriaan; eli tämä mies on se jonka takia tuo siun koira esimerkki on Paska. kiitos, Nils Heribert-Nilsson.
>> Juuri siksi evoluutioteoriasta pitäisi päästä eroon ennen kuin se aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa Evoluutioteoria on jarruttanut lääketieteen edistystä, koska teoria on estänyt näkemästä monia asioita, kun niitä ei ole osattu tulkita oikealla tavalla. >>
nyt siulla karkas mopokäsistä, evoluutio teoria on keskeinen lääketieteessä sekä genetiikassa. ilman evoluutio teorian paikkaansa pitävyyttä kumpaakaan ei ole.
mitä Roska-DNA:han taas tulee, ni vaikka oletkin ihan ulalla tuon olettamukses kanssa… sitä tutkittiin kokoajan, koska se että sillä ei olisi mitään vaikutusta oli genetiikasta lähtösin oleva ”löydös”; että suurin osa geeneistä ei näytä koodaavan – jonka takia sitä tutkittiin. siitä huolimatta. tällä ei taas ole mitään tekemistä darwinin kanssa; heti kun viittaat geeneihin, ni sillä ei ole darwinin enää mitään tekemistä.
>> Tämä usko perustui evoluutioteoriasta nouseviin ennustuksiin. >>
darwin ei tehnyt minkään tyyppisiä geneettisiä oletuksia koska genetiikkaa ei edes ollut darwinin aikana.
>> Luomiseen uskovat tutkijat odottivat koko ajan perimän olevan täysin toiminnallista.>>
missä kohtaa raamatussa tää on?
>> Oletan koiran kokoisen Mesohippuksen paiananeen ehkä 5-10 kiloa. >>
miksi oletat niin? tästä ei ole mitään suoraa tietoa saatavilla. siun olettamus on siis kaivettu mielikuvituksesta.
Fakta 1: mesohippuksen korkeus on 60 senttimetriä. tässä on siis kyseessä säkä korkeus.
Fakta 2: kissa on 23-25 senttimetriä korkea.
Fakta 3: kissa painaa 3.6 – 4.5 kiloa.
Fakta 4: koira on huono esimerkki, koska koko on luokka 15-110 senttiä. susi on 66-81 senttimetriä korkea – kävisikö tämä sinulle vaihtoehtosesti paremmin – tämä kun on luonnon varainen eikä jalostettu niin että siellä on sitä heittelyä noin paljon? eli säkäkorkeus olis sillon isompi kun masohippuksella.
Fakta 5: susi uros painaa 30-80 kiloa, naaras 23-55 kiloa.
eli; siun mesohippuksen paino arvio on lähellä kissaa, ja vastaavan kokoset eläimet painaa noin 40-60 kiloa. ni vaikka keksin sen painon, olen silti todennäkösesti lähempänä kun siun 5-10 kiloa. 75 paunaa on ainut arvio minkä löysin – ja tässäkin on se ongelma, että kokonaista fossiilia ei ole löydetty – että voitaisiin edes suoraa mitata paljonka sellanen köntti lihaa ja luuta painaa.
ihan kokeellisessa mielessä – osta 10 kiloa lihaa, ja kato sitä; ja mieti että siinä pitäis olla ”koiran” (käytännössä suden) kokonen eläin.
>> edellistä kirjoitustasi edeltävä kirjoitus, jossa vertaillaan Mesohippusta ja Merychippusta … Minähän kirjoitin näin: ”Silti darvinistit väittävät niiden olleen sukua keskenään. Missä todisteet sukulaisuudesta?” Sinä kirjoitit näin: ”esim sen sorkissa.” >>
niin; siis sen sukulaisuus näiden kahden lajin välillä. se ei tarkota sitä että olisin väittänyt että kaikki sorkka eläimet olis sukua hevoselle. toivottavasti nyt ymmärsit missä menit metsään tuon olettamuksen kanssa.
>> Nimittäin kun evoluutioteoria ei kykene esittämään edes todistetta siitä että evoluutio olisi pystynyt alkamaan, niin teorian arvo on nolla. >>
ei; kun se keskittyy vasta siihen ensimmäiseen soluun, sillä ei ole mitään väliä evoluution, vaikka se eka solu olis loihdittu olevaksi – se ei silti vaikuta evoluution teoriaan mitenkään.
>> Alat siis vedota luomiseen. Edistystä. >>
ei; mie en vetoa luomiseen. vaan sillä että vaikka se olisi luotu, se ei silti muuta mitään evoluution teoriassa – silti lajit kehittyy täysin evoluution mukaisesti, niinkun kaikki muut tieteenalat osoittavat.
>> Kuinka siinä tapauksessa kaikki maailman eliöt olisivat väittämälläsi tavalla voineet erota yhdestä ”alkusolusta” kaikiksi nykyisiksi lajeiksi? Onhan niiden ollut pakko olla ensin yksi laji, sitten kaksi lajia jne. Siis muututtava yhdestä lajista moneksi eri lajiksi. >>
muuten oikein paitsi, heti kun sanot ”muuttuvan” ni ei. mikään laji ei missään vaiheessa muutu miksikään muuksi lajiksi – se tapahtuu lajimuuntelun, eli toiselta nimeltään evoluution kautta pikkuhiljaa, jonka kautta tapahtuu lajiutuminen.
>> New Scientist -lehdessä huomautetaan, että kehitysopin ”mukaan täydellinen fossiilisto koostuisi eliöiden sukupuista, jotka osoittaisivat, että pitkien ajanjaksojen kuluessa on jatkuvasti tapahtunut asteittaista muuttumista”. >>
joo… kyseinen lehti on viihdelehti – vähän niinkun Stara, Apu, Pirkka, tai Raamattu.
Ilmoita asiaton viesti
–>> Sinähän väitit että nykyiset lokit, kuten vaikkapa selkälokki, ovat evoluution kautta kehittyneet jostain toisesta nykyisestä lokkilajista. >>–ei; vaan että OSA lokeista on SUKUA näille kahdelle lajille.–
Et muista Kademlia omia kirjoituksiasi. Tässä ketjussa 15 kirjoitusta aiemmin kirjoitit näin:
Minä: -”Täh? Miten kuolleiden esivanhempien kautta voi tapahtua geneettistä siirtoa kahden nykyisen lokkilajin välillä?”– Sinä: -”kuka väitti niiden esivanhempien olleen kuolleet sukupuuttoon? ne on vieläkin olemassa olevia lokki lajeja.–
Väität tuossa Kademlia, että jokin nykyinen lokkilaji on polveutunut toisesta nykyisin elävästä lokkilajista. Tämä voisi pitää paikkansa vain jos se toinen lokkilaji on synnyttänyt poikasen joka on eri lajia kuin emonsa. Ei jutussasi ole päätä eikä häntää.
–Minä: niin sinua ei tietenkään häiritse se, kuinka jokin muu lokki kuin selkälokki voisi munia selkälokin munia, niin että saadaan selkälokin poikasia. >>
–Kademlia: ei tietenkään häiritse; kun ei niin pitäisikään tapahtua evoluution mukaan;–
Miksi sitten väität että niin on tapahtunut?
–>>Maan päällä nykyään olevien elollisten ei siis nähdä kehittyvän joksikin muuksi kuin mitä ne ovat.>>–ei näin pitäisikään tapahtua. lajimuuntelu (eli evoluutio) vie aikansa.—
Bakteereja on koeviljelty miljoonia sukupolvia, eikä ole saatu aikaan ainuttakaan uutta lajia edes ihanneoloissa.
–again; tuossa kohtaa darwin listaa siun argumentin vasta argumenttina evoluutiolle; ja vastaa sen jälkeen siihen.–
Darwin: — ”Mutta jos teoriamme pitää paikkansa, on niitä varmasti täytynyt elää maan päällä.”–
Darwin on tässä tietenkin tyypillinen darvinisti: ”Mitään emme voi todistaa mutta uskomme välimuotoihin on vahva.”
–> Ei sillä ole merkitystä, koska lajimuuntelu tapahtuu täsmälleen samalla geneettisellä mekanismilla niin luonnonvaraisten kuin kesyjenkin eläinten kohdalla. >>
–ei; kun siihen vaikuttaa ihminen. se ei ole siis täysin luonnon varaisena tapahtuva mekanismi—
Miten geneettinen mekanismi tunnistaisi että ”ahaa, nyt onkin asialla ihminen – toimin siis toisin kuin luonnossa” … ? Ei siinä oikeasti voi mitään eroa olla.
–ihminen siis valikoi ne lisääntyvät lajit eriperusteilla kun luonto.—
Millä tavalla se vaikuttaisi lisäntyvien lajien geeneihin? Lajimuuntelulla on täsmälleen sama mekanismi, olipa kyse koirasta tai vaikka käpytikasta.
— ja tämän takia se ei ole osa evoluutiota.–
Ei evoluutiota ole olemassakaan. On vain lajimuuntelua, jossa ei synny rakenteellisesti uusia lajeja. Syntyy vain lajin variaatioita.
–>Missä kohtaa ”korjattu”? Ei virheellinen teoria paikkailemalla muutu todeksi. Sama kuin yrittäisit korjata sementillä suolle rakennetun talon perustuksia. Aina se rakoilee jostain … >>–esim Theodosius Dobhanzky oli osa niitä jotka sitä ”korjaili” (genetiikka ei vielä sillon ollut osa evoluutiota).—
Ei korjailu millään ole muuttanut sitä, ettei evoluutiota ole olemassa.
–> Ruotsalainen kasvitieteilijä Heribert Nilsson kuvasi tilannetta 40 vuoden aikana tekemiensä tutkimusten jälkeen seuraavasti: >>–ensinnäkin tää lainaus on aika ”vapaasti” lainattu. mutta, Nilsson puhuu nimenomaan synteettisestisestä evoluutiosta, ja kritisoi ihmisen toimien ottamista evoluution teoriaan; eli tämä mies on se jonka takia tuo siun koira esimerkki on Paska. kiitos, Nils Heribert-Nilsson.—
Ei ihminen liity synteettiseen evoluutioon. Sinun olisi Kademlia kannattanut tarkistaa Wikipediasta mitä tarkoittaa synteettinen evoluutio:
Synteettinen evoluutioteoria (moderni synteesi, uusdarwinismi) on tieteellinen teoria, joka syntyi 1920- ja 1930-luvuilla kun klassinen Charles Darwinin luonnonvalintaa korostava evoluutioteoria sovitettiin yhteen uuden populaatiogenetiikan kanssa. Synteettisen evoluutioteorian syntyyn vaikuttivat ajan kehittyneet tutkimusmenetelmät ja uudet oivallukset biologiassa. Nimensä mukaisesti (synteesi, ’kokonaisnäkemys’) teoria yhdisti aikansa eri tieteenalojen havainnot yhdeksi kokonaisuudeksi. Olennaisinta synteettisessä evoluutioteoriassa oli se, että se sovitti evoluution yksiköt (geenit) ja sen mekanismin (valinnan) yhteen.
>> Juuri siksi evoluutioteoriasta pitäisi päästä eroon ennen kuin se aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa. Evoluutioteoria on jarruttanut lääketieteen edistystä, koska teoria on estänyt näkemästä monia asioita, kun niitä ei ole osattu tulkita oikealla tavalla. >>–nyt siulla karkas mopokäsistä, evoluutio teoria on keskeinen lääketieteessä sekä genetiikassa. ilman evoluutio teorian paikkaansa pitävyyttä kumpaakaan ei ole.—
Lääketieteessä valitettavasti evoluutioteoria johti kuvitelmaan, jonka mukaan on olemassa roska-DNA jota ei kannata tutkia.
— genetiikasta lähtösin oleva ”löydös”; että suurin osa geeneistä ei näytä koodaavan – jonka takia sitä tutkittiin.—
Jos darvinistit oikeasti olisivat tutkineet roska-DNA:ta, niin miksi ihmeessä he olisivat nimenneet sen roskaksi? Sitä sanottiin roskaksi juuri siksi, että sitä ei darvinistien mielestä kannattanut tutkia.
–heti kun viittaat geeneihin, ni sillä ei ole darwinin enää mitään tekemistä.—
Darwin ei tosiaan tiennyt geeneistä mitään, ja siksi evoluutioteoria on tyhjän päällä. Siinä olet oikeassa.
–>> Tämä usko perustui evoluutioteoriasta nouseviin ennustuksiin. >>–darwin ei tehnyt minkään tyyppisiä geneettisiä oletuksia koska genetiikkaa ei edes ollut darwinin aikana.—
Ei Darwinin aikana. Sen sijaan roska-DNA: han uskoneiden uusdarwinistien olisi pitänyt ymmärtää, ettei evoluutiota ole eikä siis ole roska-DNA:takaan.
–>> Luomiseen uskovat tutkijat odottivat koko ajan perimän olevan täysin toiminnallista.>>–Missä kohtaa raamatussa tää on?—
Lue kohta missä Jumala toteaa kaiken tekemänsä olevan hyvin tehty. Ei siellä roskaa luotu.
— siun mesohippuksen paino arvio on lähellä kissaa, ja vastaavan kokoset eläimet painaa noin 40-60 kiloa.—
Voihan se olla noinkin. Ihan sama minulle. Mikään välimuoto Mesohippus ei ole.
–naa on ainut arvio minkä löysin – ja tässäkin on se ongelma, että kokonaista fossiilia ei ole löydetty – että voitaisiin edes suoraa mitata paljonka sellanen köntti lihaa ja luuta painaa.—
On totta että Mesohippusta on huono käyttää minkäänlaisena esimerkkinä evoluutiosta, koska siitä ei ole kokonaista fossiilia. Mesohippuksesta on ainoastaan hevosen evoluutiota esittelevässä kybermuseossa taiteilijan tekemä piirros. Silti sinä – tai kaksoisolentosi Matti Karnaattu – olet käyttänyt sitä todisteena muka ”fossiilisesta välimuodosta”.
–>> edellistä kirjoitustasi edeltävä kirjoitus, jossa vertaillaan Mesohippusta ja Merychippusta … Minähän kirjoitin näin: ”Silti darvinistit väittävät niiden olleen sukua keskenään. Missä todisteet sukulaisuudesta?” Sinä kirjoitit näin: ”esim sen sorkissa.” >>niin; siis sen sukulaisuus näiden kahden lajin välillä. se ei tarkota sitä että olisin väittänyt että kaikki sorkka eläimet olis sukua hevoselle. –
Sinä olet Kademlia ainoa ihminen, jonka olen nähnyt väittävän hevosen olevan sukua sorkkaeläimille.
–>> Nimittäin kun evoluutioteoria ei kykene esittämään edes todistetta siitä että evoluutio olisi pystynyt alkamaan, niin teorian arvo on nolla. >>–Ei; kun se keskittyy vasta siihen ensimmäiseen soluun,–
Esittelepä se ”ensimmäinen solu” vaikka fossiilina. Ai ei löydy? No eihän sitä löydy, kun ”alkusolu ” on darvinistinen mielikuvitusolento.
–>> Alat siis vedota luomiseen. Edistystä. >>ei; mie en vetoa luomiseen. vaan sillä että vaikka se olisi luotu, se ei silti muuta mitään evoluution teoriassa – silti lajit kehittyy täysin evoluution mukaisesti, niinkun kaikki muut tieteenalat osoittavat.—
Jos lajit kerran on luotu, niin mihin evoluutiota tarvitaan? Ei tietenkään mihinkään. Jumala loi kaikkien nykyisten lajien kantamuodot, ja kantamuodot sisälsivät sen geneettisen informaation mitä lajiutumiseen tarvitaan. Siksi näemme jokaisen lajiutumistapahtuman alalajeiksi köyhdyttävän lajin geneettistä informaatiota.
— mikään laji ei missään vaiheessa muutu miksikään muuksi lajiksi – se tapahtuu lajimuuntelun, eli toiselta nimeltään evoluution kautta pikkuhiljaa, jonka kautta tapahtuu lajiutuminen.—
Miten se ”pikkuhiljaa” mahdollistaisi evoluution, vaikka tuossa sanot että mikään laji ei missään vaiheessa muutu miksikään muuksi lajiksi? Tarkoitatko, että jos oikein hiljaa hivuttaudutaan, niin eliön genomi ei tajua että tässä ollaan muuttumassa uudeksi lajiksi? Tyypillistä darvinistista mielikuvitusta.
–>> New Scientist -lehdessä huomautetaan, että kehitysopin ”mukaan täydellinen fossiilisto koostuisi eliöiden sukupuista, jotka osoittaisivat, että pitkien ajanjaksojen kuluessa on jatkuvasti tapahtunut asteittaista muuttumista”. >>joo… kyseinen lehti on viihdelehti – vähän niinkun Stara, Apu, Pirkka, tai Raamattu.—
Tulkitsen tuon siten, että et kykene kumoamaan New Scientist -lehden toteamusta, jossa todetaan että kehitysopin mukaan täydellinen fossiilisto koostuisi eliöiden sukupuista, jotka osoittaisivat, että pitkien ajanjaksojen kuluessa on jatkuvasti tapahtunut asteittaista muuttumista. Tuotahan sinä olet tosin havaintoni mukaan itsekin hokenut.
Ilmoita asiaton viesti
”Sillä Darwin itse havainnoi vain lajien sisäistä muuntelua (”mikroevoluutiota”). Hän ei nähnyt mitään todistetta evoluutiosta (”makroevoluutiosta”).”
Ei ole olemassa mitään rajaa missä muutos on makroa tai mikroa.
”Havaintojen sijasta hän laajensi mielikuvituksessaan lajimuuntelun rajattomaksi muunteluksi eli evoluutioksi. ”
Ei missään ole ollut kyse rajattomasta muuntelusta vaan kaikki muutos lähtee siitä mitä on jo ja kaiken pitää olla sellaista että pärjää sen hetkisessä luontaisessa elinympäristössä.
Ei tuossa mitään laajenneta. Prosessi on se sama mikä havaitaan kaiken aikaa. Yrität vain keksiä kokoajan tekosyitä että jokin muutos ei olisikaan muutos, kuten vaikka se miten yksisoluiset muuttuvat evoluutiolla monisoluisiksi.
”Totuus on se, että fossiilisia välimuotoja evoluution todisteeksi ei löydy.”
Kyllä löytyy.
”Siis 10-15 miljoonaan vuoteen ei löydy yhtään evolutiivista välimuotoa.”
Mitä sitten jos ei löydy? 1500 miljoonaan vuoteen 15 miljoonaa vuotta sopii sata kertaa ja saadaan sata välivaihetta.
Siis vaikka sata megatsunamia 15 miljoonan vuoden välein tekemässä niitä fossiilikerrostumia tai mikä nyt päässytkään tekemään.
Näiden välimuotojen välillä taas ei ole kuin noin 500000 vuotta eroa: https://img.aijaa.com/b/00783/14795614.jpg
”Geologisissa kerrostumissa pitäisi löytyä tuolla ajanjaksolla ainakin 500 000 sukupolven fossiilit.”
Nähdäänkö 30v välein megatsunamia tekemässä fossiilia?
Ilmoita asiaton viesti
–Ei ole olemassa mitään rajaa missä muutos on makroa tai mikroa.–
Jos näin olisi, niin rakenteellisesti ja toiminnallisesti uusien lajien syntymisestä näkyisi ainakin fossiilisia todisteita. Mutta yrityksetkin makroevoluutioon ovat aina kariutuneet jälkeläisten lisääntymiskyvttömyyteen. Hevonen + aasi = muuli. Muuli ei lisäänny.
–”Havaintojen sijasta hän laajensi mielikuvituksessaan lajimuuntelun rajattomaksi muunteluksi eli evoluutioksi. ”–Ei missään ole ollut kyse rajattomasta muuntelusta–
Niinpä niin. Siis ei yhteistä alkusolua, ei evoluutiota. Se tosin on kreationismia, joten tervetuloa joukkoon.
–Ei tuossa mitään laajenneta. Prosessi on se sama mikä havaitaan kaiken aikaa. Yrität vain keksiä kokoajan tekosyitä että jokin muutos ei olisikaan muutos, kuten vaikka se miten yksisoluiset muuttuvat evoluutiolla monisoluisiksi.–
Muutos on muutos, mutta mikään muutos ei ole koskaan johtanut havaittavaan evoluutioon. Yksisoluiset eivät ole muuttuneet monisoluisiksi, mutta voivat kyllä muodostaa usean yksisoluisen ryppäitä joita darvinisti voi kutsua ”monisoluisiksi”. Lisätietoa saat googlettamalla Wikipediasta hakusanoilla bacterial clusters.
–”Totuus on se, että fossiilisia välimuotoja evoluution todisteeksi ei löydy.”–Kyllä löytyy.–
Esittelemässäsi virtuaalimallissa koiran kokoisen Mesohippuksen seuraava välimuoto hevoseen on Mesohippusta viisi kertaa suurempi Merychippus. Millä todistusvoimalla se olisi jokin välimuoto nykyhevoseen? Mesohippus kuolisi, jos se yrittäisi synnyttää Merychippus -varsan. Sinun mukaasi näiden kahden fossiilin välissä on 15 miljoonaa evoluutiovuotta. Aikuinen ihminen alkaa tässä vaiheessa ihmetellä, missä fossiiliset välimuodot Mesohippuksen ja Merychippuksen välillä ovat. Jos oletetaan hevossukupolveksi 20 vuotta, niin geologisista kerrostumista pitäisi 15 miljoonan vuoden ajalta löytyä noin 750 000 fossiilia, joissa näkyy vaiheittainen kehitys Mesohippuksesta Merychippukseen.
Vaikka vain 1% fossiileista olisi säästynyt, niin silti me näkisimme 7500 fossiilia todistamassa hevosen evoluutiosta. Jos fossiileja olisi säilynyt vain promille, niin silti me näkisimme 750 välimuotofossiilia. Arvaapa Matti montako fossiilista välimuotoa me oikeasti näemme? Emme yhtään! 15 miljoonan vuoden ajalta ei löydy yhtä ainutta fossiilia todistamassa, että Merychippus olisi kehittynyt Mesohippuksesta.
Vaikka jossain eliölajissa pieni muutos oikeaan suuntaan olisi hyvä alku, niin Darwinin tarkoittaman evoluution (makroevoluution) onnistumiseksi pitäisi osoittaa, että tällaisten äärimmäisen harvinaisten muutosten kokonaisvaikutus olisi suurempi kuin valinnan suosimien informaatiota tuhoavien muutosten kokonaisvaikutus. Tähän astiset todisteet viittaavat erittäin voimakkaasti siihen, että mutaatioiden ja luonnonvalinnan kokonaisvaikutus johtaa väistämättä eliöiden rappeutumiseen.
Lontoon geologinen seura ja Englannin paleontologisen yhdistys suorittivat aiheesta perusteellisen tutkimuksen. Luonnontieteiden professori John N. Moore kertoi tutkimuksen tuloksista:
”Noin 120 tiedemiestä, kaikki alansa asiantuntijoita, valmisti 30 lukua yli 800-sivuiseen suurteokseen esitelläkseen noin 2500 ryhmään jaetun kasvi- ja eläinfossiiliston. – – Jokaisella kasvien ja eläinten pääryhmällä tai -lajilla osoitetaan olevan kaikista muista ryhmistä tai lajeista poikkeava, erillinen historia! Sekä kasvien että eläinten ryhmät ilmaantuvat fossiilistoon äkisti. – – Valaat, lepakot, hevoset, kädelliset, norsut, jänikset, oravat jne. ovat ensimmäisestä ilmaantumisestaan lähtien yhtä selvästi erotettavissa kuin ne ovat nykyään. Yhteisestä esi-isästä ei näy jälkeäkään puhumattakaan mistään yhteydestä johonkin matelijaan, oletettuun kantamuotoon.”
Moore lisäsi: ”Fossiileista ei ole löytynyt mitään välimuotoja varsin todennäköisesti sen vuoksi, ettei fossiilistossa kerta kaikkiaan ole mitään välimuotoja. On sangen todennäköistä, ettei sen enempää eläin- kuin kasvilajistossakaan ole koskaan tapahtunut lajista toiseksi muuttumista.”
Ilmoita asiaton viesti
Evoluutioteoria on nimenomaan havaintoihin perustuva tieteellinen teoria, joka selittää erinomaisen hyvin luonnon evoluutiohavainnot. Biologian puolella nimenomaan evoluutioteoria liittää muut biologian alat (luonnonhistorian, taksonomian, genetiikan, biomaantieteen, ekologian,…) koherentiksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Se, ettei fyysikko tarvitse työssään evoluutioteoriaa, ei ole häävi peruste pitää evoluutioteoriaa tarpeettomana – ja jo monesti toistamiinsa ”Roska-DNA” -hölötyksiin Suninen voi tarkistaa vastaukset aiemmista keskusteluista.
Luonnontieteet tarvitsevat metodologista naturalismia. Näin siksi, koska emme muutoin voi saada validia tietoa ympäristöstämme. Luonnontieteellisten väittämien arvioitavuus edellyttää havaittavuutta. Suninen voisikin joutessaan kertoa, millä perusteella hän rajaa muut väitteenvaraiset selitykset tieteen ulkopuolelle, jos kristinuskon jumala (eli ID-liikkeen ”suunnittelija”) tieteeksi kelputetaan? Mikä on se peruste, jolla maahiset, keijukaiset ja metsän pikku peikkoset eivät olisi kelpo tiedettä, jos Jahve kerran on? Niiden kaikkien olemassaolonäyttö on täsmälleen yhtä vahva.
Sitten kannattaisikin pohtia, miten hyödyllistä tuollainen kristillinen tiede olisi. Kristinuskolla oli täydellinen totuushegemonia läpi keskiajan ja pitkälle sen jälkeenkin. Silti kaikki tuolloin kehitellyt jumalan olemassaoloon perustuvat selitykset on hylätty joko virheellisinä tai toteennäyttämättöminä. Siis kaikki. Jumalan olemassaolonkaan osoittamisessa ei päästy tuolloin eikä päästä nytkään filosofista nenänkaivelua, uskonnollisia faabeleita tai huonolaatuista luonnontiedekritiikkiä pidemmälle.
Ja silti Sunisella on pokkaa kitistä nimenomaan ”evoluutioteorian haitasta” tieteenteolle.
ID-liike ei edes ole tieteellinen vaan poliittinen. Sen julkisuuteen vuotanut Wedge-strategiaksi kutsuttu toimintamalli on yksityiskohtainen suunnitelma, jolla pyritään yhteiskuntien (erityisesti USA:n) libaralisoitumis- ja maallistumiskehityksen pysäyttämiseen ja kristillisyyden aseman palauttamiseen. Tuohon pyritään primääristi poistamalla naturalismi tieteistä ja ujuttamalla kristillisyys tieteen valtavirtaan. ID-kristityt siis haluavat palauttaa totuushegemonian uskonnolle, ja uskovat sitä kautta kääntävänsä yhteiskunnalliset megatrendit kristinuskolle suopeammiksi.
ID-liike (ja varsinkin sen keskus Discovery Institute) onkin todellisia tavoitteitaan piilotteleva, toiminnassaan epärehellinen uskonnollinen ääriryhmä. Se ei pyri rehellisesti löytämään asioiden ja ilmiöiden todellisia taustoja vaan poliittiseen vaikuttamiseen ja kristilliseen apologetiaan tieteeksi naamioituneena.
http://www.antievolution.org/features/wedge.html
Ilmoita asiaton viesti
Tykkäysnapin puuttuessa totean että eipä Riipisen kommenttiin ole lisättävää. Hyvä kiteytys.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia!
Ilmoita asiaton viesti
Samoin peukutan Riipiselle, mutta odotan mielenkiinnolla persujen Huhtasaaren ja hänen systerinsä mahdollisia kommentteja…?
( Uuteen normaaliin liittyviä, vaihtoehtoisia totuuksia.)
Ilmoita asiaton viesti
”Sitten kannattaisikin pohtia, miten hyödyllistä tuollainen kristillinen tiede olisi.”
Noitien polttamista.
Ilmoita asiaton viesti
–Evoluutioteoria on nimenomaan havaintoihin perustuva tieteellinen teoria, joka selittää erinomaisen hyvin luonnon evoluutiohavainnot.—
Tuo on kehäpäätelmä: Evoluutioteoria selittää evoluutiohavainnot.
–Biologian puolella nimenomaan evoluutioteoria liittää muut biologian alat (luonnonhistorian, taksonomian, genetiikan, biomaantieteen, ekologian,…) koherentiksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. –
Geneettiset, fossiiliset, termodynaamiset, geologiset, biokemialliset ja matemaattiset todisteet todistavat kuitenkin evoluutioteoriaa vastaan.
–Se, ettei fyysikko tarvitse työssään evoluutioteoriaa, ei ole häävi peruste pitää evoluutioteoriaa tarpeettomana –
Myös biokemistit pitävät evoluutioteoriaa virheellisenä:
”Evoluutiomyytin johtoasema on luonut laajalle levinneen illuusion, jonka mukaan evoluutioteoria olisi todistettu sata vuotta sitten ja että kaikki biologian tutkijat … olisivat hankkineet lisääntyviä todisteita darwinististen ajatuksien tueksi. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. ”
”Todisteet olivat niin hajanaisia sata vuotta sitten, että jopa Darwin itse epäili omien ajatustensa pätevyyttä. Ainoa näkökanta hänen teoriassaan mikä on saanut yleistä kannatusta, on se mikä suuntautuu mikroevoluutio -ilmiöön (lajien sisäinen muuntelu).”
”Darwinin yleinen teoria on, että kaikki elämä maan päällä on saanut alkunsa yhdestä solusta, ja on kehittynyt asteittaisesta ja peräkkäisestä akkumulaatiosta sekä satunnaisista muunnoksista. Tämä ajatus on vieläkin – niin kuin se oli Darwinin päivinä – kokonaan spekulatiivista oletusta ilman suoraa tosiasiapohjaista tukea.” (brittiläis-australialainen biokemisti Michael Denton, Evolution: A Theory in Crisis 1985 s. 327.)
–Luonnontieteet tarvitsevat metodologista naturalismia. Näin siksi, koska emme muutoin voi saada validia tietoa ympäristöstämme.—
Ikävä kyllä metodologia johtaa harhaan silloin, kun se pohjautuu 150 vuotta vanhaan darwinistiseen pseudotieteeseen. Hyvän esimerkkinä tapaus ”roska-DNA”.
–Suninen voisikin joutessaan kertoa, millä perusteella hän rajaa muut väitteenvaraiset selitykset tieteen ulkopuolelle, jos kristinuskon jumala (eli ID-liikkeen ”suunnittelija”) tieteeksi kelputetaan?—
Tiede todistaa kreationismin oikeaksi, darwinismin virheeksi. Kreationismissa tieteellisiä havaintoja ei tehdä Raamatun perusteella. Sen sijaan tieteen havainnot todistavat Raamatun oikeellisuudesta.
–Ja silti Sunisella on pokkaa kitistä nimenomaan ”evoluutioteorian haitasta” tieteenteolle.—
Evoluutiousko haittasi mm. lääketieteen kehitystä lähes 40 vuoden ajan.
Darwinismi oli alusta asti politiikkaa, ei tiedettä. Evoluutioteorialla pyrittiin kumoamaan luominen ja sitä kautta kuninkaan ja kirkon valta. Darwinilla ei ollut tieteellistä pohjaa havainnoilleen. Hän ei tuntenut genetiikkaa eikä termodynamiikkaa. Hänellä ei myöskään ollut mitään keinoa määritellä edes suurin piirtein geologisten kerrostumien ikää. Tämän päivän uusdarwinismi takertuu 150 vuotta vanhoihin harhaluuloihin.
1. Darwinistit kiistävät radiometrisen iänmäärityksen ongelmat, tai eivät tiedä niistä.
2. Darwinistit eivät ole 150 vuoden aikana kyenneet löytämään ainuttakaan Darwinin teorian edellyttämää fossiiliketjua, joka todistaisi evoluutioteorian.
3. Evoluutioteoria ei kykene selittämään, millä mekanismilla mutaatio ja luonnonvalinta tuottaisivat eliön geeneihin uusien rakenteiden synnyttämiseksi tarvittavan uuden informaation.
4. Evoluutioteoria ei kykene selittämään, kuinka elämän ensimmäinen perusyksikkö solu olisi kyennyt suunnittelemaan ja rakentamaan itse itsensä, ja lisäksi suunnittelemaan ja lataamaan solun toiminnan koordinoimiseen välttämättömän geneettisen informaation. (Vertaa tietokone+softa.)
Ensimmäisen solun on ollut oltava 100% valmis yhdellä kertaa – minkäänlainen evoluutio sen rakentamisessa ei ole voinut tulla kysymykseen. Solu kuolisi kaikkia tarvittavia toimintoja odottaessaan. Se ei pystyisi jakautumaan ja evoluutio ei pääsisi edes käyntiin.
5. Darwin ei tiennyt genetiikasta mitään. Siksi hän päätteli eliöiden ulkoisen samankaltaisuuden merkitsevän lajisukulaisuutta. Se oli alkeellista päättelyä, ei tieteellistä, ja siksi virheellistä. Siihen samaan 150 vuotta vanhaan teoriaan nojaa nykyinen darwinistinen evoluutioteoria, johon yritetään yhdistää geenitutkimuksen tuloksia huonolla menestyksellä.
6. Lajien sisäisen muuntelun totesivat ja hyväksyivät jo Darwinin aikaiset tiedemiehet. Darwin kuitenkin teki sen virheen, että hän ekstrapoloi lajien sisäisen muuntelun tarkoittamaan eliöiden rajatonta mahdollisuutta kehittyä joksikin toiseksi lajiksi. Nykyaikainen DNA-tutkimus on osoittanut, että eliöiden geenien sisältämä informaatio ei mahdollista rajatonta muuntelua. Tätä eivät uusdarwinistit tajua.
Evoluutioteorian suurin ongelma on sen virheellisyys ja epätieteellisyys. Esimerkiksi darwinistien kuvitteleman evoluution tuottama solujen ”roska-DNA” jarrutti lääketieteen kehitystä yli 30 vuotta. Ennakkoluulottomat tiedemiehet totesivat sittemmin, että kyseinen DNA-joukko on tärkeä solun toimintojen säätelijä.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelit voivasi kuitata nuo esittämäni seikat heittämällä pari typerää valhetta ja perään vähämielisen copy-paste flodauksen?
Ilmoita asiaton viesti
–Ajattelit voivasi kuitata nuo esittämäni seikat heittämällä pari typerää valhetta ja perään vähämielisen copy-paste flodauksen?–
En huomaa sinun esittäneen mitään tieteellisiä todisteita kreationismia vastaan. Floodasit vain ne vanhat juttusi maahisista, keijukaisista ja metsän pikku peikkosista sekä ”kristillisestä” tieteestä.
Ei ole erikseen kristillistä tiedettä ja epäkristillistä tiedettä. Kreationistit osoittavat, että darwinismi ei ole tieteellinen teoria vaan uskomuskokoelma. Kreationismi ei korvaa tiedettä Raamatulla, mutta osoittaa kylläkin että tiede ei kumoa Raamatun luomiskertomusta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei minun tarvitse esittää mitään vastatodisteita, jollet sinä esitä niitä kreationismin todisteita. Nyt näyttää vahvasti siltä, että jumalaasi ei ole lainkaan olemassa ja se saattaa olla harmillinen takaisku luomisen tieteellisyydelle.
Aloitapas siis vaikka siitä, mikä tekee jumalastasi todellisemman kuin mahtavista metsän pikku peikkosista?
Ilmoita asiaton viesti
Huomaatko Suninen miten avuton olet?
Ilmoita asiaton viesti
Juha, jos sie saisit vielä tämän sähköpostina!
Tota, tota, – pyyän anteeksi, vaikka menikin niin paljon aikaa!
En puhunut kunnioittavasti sinulle, siinä evoluutioväittelyssä.
Annatko anteeksi?
Toivoisin niin, että ei olisi niin tyly meininki tuolla keskustelupalstalla! Et kai sinäkään sitä rakasta? Eritoten siellä on tällainen porukkapiruilun-meiniki.
Ei hyvä.
Koitahan kestää kovia aikoja!
Ilmoita asiaton viesti
–Ei minun tarvitse esittää mitään vastatodisteita, jollet sinä esitä niitä kreationismin todisteita. —
Abiogeneesi on osoitettu matemaattisesti ja biologisesti mahdottomaksi tapahtumasarjaksi. Elämän syntyminen elottomasta materiasta on myös kokeellisesti osoitettu mahdottomaksi – vieläpä evolutionistien itsensä toimesta.
Abiogeneesin ainoa vaihtoehto on älykäs suunnittelija. Tai en ole ainakaan kuullut kolmannesta vaihtoehdosta.
Ilmoita asiaton viesti
Abiogeneesiä ei ole osoitettu matemaattisesti mahdottomaksi, eikä sinun jumalasi ole se ainoa vaihtoehtokaan sille. Ne metsän pikku peikkoset, nuo mokomat penteleet, pystyvät kaikkeen mihin jumalasikin.
Ilmoita asiaton viesti
–Abiogeneesiä ei ole osoitettu matemaattisesti mahdottomaksi,–
Solun itserakentumisen (abiogeneesin) todennäköisyys on nolla:
Matemaattinen todistus. Aminohapoista syntyy proteiinit. Evolutionistien ylistämässä Millerin kokeessa syntyy vasen- ja oikeakätisiä molekyylejä. Kuitenkin vain vasenkätiset voivat muodostaa proteiineja.
Elämän spontaani synty mahdottomuusteoreeman kannalta. Tilastomatemaattinen, universaali mahdottomuus ottaa huomioon universumin ja sen olemassaolon ajan (iän) tarjoamat mahdollisuudet. Tehtävän vaikeusaste + käytössä olevat resurssit = tehtävä mahdoton.
Evolutionistien mukaan universumin ikä on 14 mrd vuotta, läpimitta 30 mrd valovuotta. Voisiko sellaisessa universumissa syntyä sattumalta pienehkö proteiini? Helppo laskea:
1. Biologisissa molekyyleissä on 20 erilaista aminohappoa, kaikki vasenkätisiä. On olemassa 20 potenssiin 2 (20^2) eli 400 tapaa yhdistää 2 aminohappoa. Jos halutaan yhdistää 3 aminohappoa, mahdollisia yhdistelmiä on 20^3 eli 8000. Jos yhdistetään 4 aminohappoa, niin yhdistelmiä on 20^4 eli 160 000. Jos yhdistetään kaikki 20 niin 20^20 eli 20 000 000 000 000 000 000 00 mahdollisuutta. Vain yksi yhdistelmä niistä kuitenkin toimii.
Jos se onnistuu sattumalta, niin se on sama kuin saisi loton täysosuman 1000 miljardia kertaa peräkkäin. On siis lähinnä idiotismia väittää, että elämä olisi syntynyt sattumalta. Jos ei Juha usko, niin kannattaa kokeilla lottopallolla.
Sitä paitsi proteiinin syntyminen ei tietenkään johtaisi automaattisesti solun syntymään, vaan siihenkin tarvitaan ohjaus.
Eikä solun rakentuminenkaan – sinänsä äärettömän monimutkainen ja sekunnilleen ajoitettu prosessi – vielä riittäisi, vaan lopuksi siihen pitää asentaa informaatio, joka määrää kuinka solu toimii erilaisissa tehtävissä. Vastaa siis tietokoneen softaa. Vasta geeneihin sisältyvä informaatio tekee solusta elävän. Ilman informaatiota solu on kuollut.
2. Insuliini muodostuu noin 150 aminohaposta. 20 erilaisesta aminohaposta koostuva 150 kappaleen ketju voidaan yhdistää noin 10^195 tavalla. Osa näistä yhdistelmistä muodostaisi toiminnallisia proteiineja. Matemaattinen todennäköisyys joidenkin toiminnallisten proteiinien muodostumiselle on noin yksi (!) mahdollisuus 10^74:stä.
3. Universumin resurssit. Todennäköisyys kun huomioidaan että ketjussa saa olla vain vasenkätisiä aminohappoja ja että niitä yhdistävät toisiinsa vain peptidisidokset on 10^45+10^45+10^74 eli yksi mahdollisuus 10^164:stä. Koska luonnostaan voi syntyä muitakin kuin peptidisidoksia niin lopputulos = mahdottomuus, kun universumin ikä otetaan huomioon.
4. Universumissa on 10^80 atomia. Atomit reagoivat keskimäärin 10^12 kertaa sekunnissa. Jos universumimme ikä on 10^18 sekuntia (15 miljardissa vuodessa on noin 4,7×10^17 sekuntia) niin silloin siinä on voinut tapahtua vain 10^80+12+18 eli 10^110 atomitason interaktiota.
Tapahtuma on tilastollisesti mahdoton jos sen todennäköisyys on alle 10^-110. Yhden proteiinin syntymisen todennäköisyys on 10^-174. Abiogeneesi on matemaattinen mahdottomuus.
Evolutionistien kannattaa ruveta mietiskelemään elämän synnylle oikeasti toimivaa vaihtoehtoteoriaa. Abiogeneesi ei ole sellainen.
Ilmoita asiaton viesti
Mistä tuon roskan kopioit?
Ilmoita asiaton viesti
Kuten tämä taidonnäytteesi:
10^45 + 10^45 + 10^74 = 10^164
Ei suju Suniselta matematiikka biologiaa paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä siellä kreationistien oppilaitoksissa 🙂
10^45 + 10^45 + 10^74 = 10^164 on päin mäntyä.
Sen sijaan
10^45 x 10^45 x 10^74 = 10^164 (siis kertolasku) olisi oikein.
Mulla oli yliopistossa matematiikka pakollisena sivuaineena ja olen suorittanut siitä cum laude-oppimäärän.
Nuole saapastani.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä tapauksessa abiogeneesi on vieläkin mahdottomampi. Kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Eikö ole mukavaa, että sinulle opetetaan peruskoulutason matematiikkaa julkisella keskusteluforumillla?
Joskus opit vielä biologiaakin!
Ilmoita asiaton viesti
–Joskus opit vielä biologiaakin!–
Elämä on oppimista, mutta sinulta ei kyllä saa biologiasta kuin virhetietoa.
Ilmoita asiaton viesti
Voi ei sentään, eihän ne välitulokset tuossa mihinkään muuttuneet, vaikka laskelmasi virheellinen olikin.
Seuraavaksi voisit yrittää keksiä, mihin perustuu esim. kohdan 1 premissi ”vain 1 yhdistelmä toimii”, ja keksiä samalla meriselityksen sille, miksi laskelman kaikkia lukuja ei ilmoiteta – kuten laskussa käytettyä toiminnallisten proteiinien määrää?
Sen jälkeen voidaan vaikka keskustella siitä, oliko todistuksesi pitävä 😀
Ilmoita asiaton viesti
–Voi ei sentään, eihän ne välitulokset tuossa mihinkään muuttuneet, vaikka laskelmasi virheellinen olikin.–
Virheen korjaus teki abiogeneesistä matemaattisesti vieläkin mahdottomamman, vaikka nolla tietysti pysyy nollana.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaapas nyt vaan kiltisti kysymyksiini.
Ilmoita asiaton viesti
–Seuraavaksi voisit yrittää keksiä, mihin perustuu esim. kohdan 1 premissi ”vain 1 yhdistelmä toimii”, ja keksiä samalla meriselityksen sille, miksi laskelman kaikkia lukuja ei ilmoiteta – kuten laskussa käytettyä toiminnallisten proteiinien määrää?–
Puhutaan abiogeneesistä eli siitä, millä matemaattisella todennäköisyydellä maailmankaikkeuden ensimmäinen solu olisi voinut rakentaa itse itsensä yrityksen ja erehdyksen eli sattuman kautta, ja sen jälkeen luoda itselleen toiminnan vaatiman informaation ilman minkäänlaista ulkopuolista apua. Toisin sanoen elämän synty kuolleesta materiasta.
Universumissa on 10^80 atomia. Atomit reagoivat keskimäärin 10^12 kertaa sekunnissa. Jos universumimme ikä on 10^18 sekuntia (15 miljardissa vuodessa on noin 4,7×10^17 sekuntia) niin silloin siinä on voinut tapahtua vain 10^80x12x18 eli 10^110 atomitason interaktiota.
Tapahtuma on tilastollisesti mahdoton jos sen todennäköisyys on alle 10^-110. Yhden proteiinin syntymisen todennäköisyys sattumalta on 10^-174. Abiogeneesi on siis matemaattinen mahdottomuus.
Se että vain yksi yhdistelmä toimii johtuu DNA:n rakenteesta.
Ilmoita asiaton viesti