Hyvää kulttuurisen monimuotoisuuden päivää

Kulttuurisen monimuotoisuuden työ, kulttuurin arvostus ja taiteilijoiden sekä kulttuurityöntekijöiden tilanteen korjaaminen ja kehittäminen tarvitsee akuutisti uutta herätystä, otetta ja rahoitusta.

Tänään vietetään kansainvälistä kulttuurisen monimuotoisuuden päivää.

Erilaisiin kulttuureihin kuuluvat suomalaiset tuskin huomaavat, että tänään 21.5. vietetään meidän kaikkien erilaisten suomalaisten monimuotoisuuden itsenäisyyspäivää.

Ei olla jonossa kättelemässä, ei saada palkintoja eikä tunnustuksia. Meitä marginaalissa toimivia ei kutsuta ei edes tänään ääneen. Minulle jolle mikään ei riitä ei riitä myöskään 6.12. elitistiset kansallismieliset ja militaristiset pönötykset.

Unescon kulttuuri-ilmaisun moninaisuus

Suomi on kulttuuri-ilmaisujen moninaisuutta edistävän sopimuksen komitean jäsen Unescossa. Sopimuksella tuetaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Unescosta sanotaan, että kulttuuridiversiteettisopimus eli kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskeva yleissopimus lujittaa kansainvälistä kulttuuripolitiikkaa ja vahvistaa kansainvälistä kulttuuripoliittista yhteistyötä. Suomi toimii sopimuksen toimeenpanoon vaikuttavassa 24-jäsenisessä komiteassa loppuvuoteen 2021 asti.

Ministeriö ei tiedä

Kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että kyseinen komitea seuraa ja koordinoi sopimuksen toteutusta kansainvälisellä tasolla. Pääedustajat komiteassa ovat neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake ja kulttuuriasianneuvos Laura Mäkelä Opetus ja kulttuuriministeriön kulttuuri- ja taidepolitiikan osastolta.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä todetaan, että Suomen Unesco-toimikunta, joka on valtioneuvoston neuvoa-antava elin, on toisinaan osallinen joidenkin merkkipäivien vietossa kanssajärjestäjänä joidenkin muiden kulloiseenkin teemaan liittyvän alan toimijan tai toimijoiden kanssa, mutta ministeriöllä ei ole tiedossa tapahtuuko 21.5 mitään.

No ministeriöllä on varmasti sitten parempaakin tekemistä. Onkohan keskustalainen kulttuuriministeri Annika Saarikko jo ostanut ministeriön piikkiin mediapalveluja korjaamaan kulttuurin ja taiteen leikkauspolitiikasta aiheutuvaa negatiivista julkisutta?

Diversiteettisopimus

Unescon mukaan diversiteettisopimus korostaa kulttuurituotteiden ja -palvelujen erityistä luonnetta: kulttuuri välittää identiteettejä, arvoja ja merkityksiä, ja se on samalla myös taloudellista toimintaa.

Sopimuksen ydin on pyrkimys tukea luovan työn, kulttuurituotteiden ja -palvelujen tuottamisen ja kulttuurin levittämisen tasapuolisia mahdollisuuksia ympäri maailman.

Tähän tavoitteeseen päästäkseen sopimus edistää läpinäkyvää ja osallistavaa kulttuuripolitiikkaa, taiteilijoiden liikkuvuutta, sekä kehitysmaita tukevia toimenpiteitä marginaalisten kulttuurituotteiden ja -palveluiden laajemmaksi levittämiseksi.

Kulttuuridiversiteettisopimus myös osaltaan edistää kestävän kehityksen Agenda 2030:n tavoitteiden saavuttamista. Se korostaa kulttuurin ja kestävän kehityksen välistä yhteyttä ja kansalaisyhteiskunnan osallistamista keskusteluun.

Lisäksi sopimus painottaa taiteilijoiden ihmis- ja perusoikeuksia kiinnittäen huomion taiteelliseen vapauteen sekä taiteilijoiden sosiaalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin.

Kulttuuridiversiteettisopimuksen kautta myös tuetaan kulttuurien monimuotoisuutta edistäviä projekteja erityisesti kehittyvissä maissa kansainvälisen kulttuuridiversiteettirahaston avulla.

Global Reports

Unesco tuottaa sopimuksen puitteissa ainutlaatuista Global Reports -raporttisarjaa kulttuuripolitiikan kansainvälisestä kehityksestä.

Euroopan unioni on yksi kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevan yleissopimuksen osapuolista. Suomen EU-puheenjohtajakaudella EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto hyväksyi päätöslauselman kestävän kehityksen kulttuuriulottuvuudesta.

Päätöslauselman tavoitteena on vahvistaa kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä. Päätöslauselmassa Unescon huomioidaan tekevän tärkeää työtä, jolla pyritään valjastamaan kulttuurin panos Agenda 2030 -toimintaohjelmaan.

Luovaa-alaa koskevien Unescon sopimusten merkitys on ollut tärkeässä asemassa myös korona-kriisissä. Unesco on kerännyt tietoa asiaa käsitteleville sivuille ja lanseerannut ResiliArt-aloitteen, jonka puitteissa käydään kansainvälistä keskustelua niin alan tilanteesta kuin taiteiden roolista resilienssin vahvistamisessa.

Kulttuurin hätätila ja moninaisuus

Minusta on erittäin tärkeää, ihan siinä missä on tärkeää ymmärtää luonnon monimuotoisuus ekosysteemin keskeisimpänä tekijänä, ymmärtää nyt myös ihmisten ekosysteemissä meidän kaikkien erilaisuus, identiteetit ja omat kulttuurit sekä niiden ja erilaisuuden suvaitseminen – kulttuurien monimuotoisuus ja monimuotoisuuden tukeminen.

Irti EU:sta ja sen kapitalistisista rakenteista

EU:ssa on paljon valmisteilla tärkeitä asioita ihmisoikeuksista aina ympäristöoikeuksiin. Lähtökohtaisesti systeemi, joka perustuu kapitalistiselle vapaudelle ja työntekijöiden sekä luonnon vapaalle riistolle sopii erittäin huonosti, ainakin minun maailmankuvassa edistämään meille ihmisille ja luonnolle tärkeitä peruskysymyksiä. Juuri siksi näistä aloitteista EU:ssa onkin tiedettävä ja osallistuttava niiden kehitykseen ja valmisteluun.

Suomen rooli ei näytä olevan merkittävä tässä EU-vapauksien hankkeessa. Kun asiaa ajattelee viime aikaisten kulttuurivihamielisten linjausten, taiteen ja kulttuurin valtionbudjetin leikkauksen ja kuntien kulttuurista säästämisen näkökulmasta, ei ole mikään ihme että suomalaiset kunnat ja siellä kulttuuripolitiikkaa linjaavat ja tekevät tahot ovat kokonaan hiljaa tänään kulttuurisen monimuotoisuuden kysymyksistä.

Valtion tasolla Sanna Marinin hallitus päätti kevään 2021 kehysriihessään jatkaa kulttuurivihamielistä politiikkaa ja päätti tänä vuonna leikata taiteelta ja kulttuurilta 17,5 miljoonaa euroa ja seuraavana vuonna 23 miljoonaa euroa. En laskisi tätä vasemmistolaisen hallituksen sulaksi hattuun.

Mistä on hyvät juhlapuheet tehty

Näyttää siis siltä, että tänään kulttuuri tai kulttuurinen monimuotoisuus ei kelpaa edes juhlapuheisiin. En ole kyllä havainnut juhliakaan. Voidaanko tästä syyttää koronaa. Tuskin. Se siitä eurooppalaisesta vaikuttamisesta ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisestä.

Uusi laki kuntien kulttuuritoimista (2019) velvoittaa kuntia luomaan edellytykset taiteen ammattimaiselle harjoittamiselle. Kulttuurin monimuotoisuus sisältyneen lain henkeen ja tavoitteisiin.

Lakia on hyvä noudattaa, mutta muutetaan kuitenkin nykyistä kulttuuripolitiikan suuntaa. Pakkoyrittämisen edellytysten luomisen sijaan kunnat voisivat alkaa työllistää taiteilijoita taiteilijan työhön kunnissa. Helsingissä tämä voisi tarkoittaa uusia työpaikkoja eri alojen taiteilijoille esimerkiksi jokaiseen kaupunginosaan perustettaviin kaupunginosataiteilijan töihin.

Mitä saa hyvällä tahdolla ja mitä huolestuminen auttaa?

Sanna Marinin hallitus, Unescon ResiliArt-aloitetta eikä kulttuurin ja taiteen kehittämistä tehdä kulttuurin ja taiteen leikkauspolitiikalla.

Kuulen tänne asti miten kulttuuriministeriössä ja puolueiden kulttuurijaostoissa jo huokaillaan ja ollaan huolissaan. Mutta mitä se auttaa jos ollaan kaikki kulttuurivammaisia, emmekä todella ymmärrä kulttuurin ja taiteen fundamentaalista merkitystä yhteiskunnallisessa kehityksessä ja ihmisen hyvinvoinnissa.

EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston kestävän kehityksen kulttuuriulottuvuus, jonka tavoitteena on vahvistaa kulttuurin osuutta kestävässä kehityksessä tarvitsee kulttuuripolitiikan kokonaisvaltaista suunnanmuutosta Suomessa.

Suomen ja kulttuurin panos Agenda 2030 –toimintaohjelmaan ei voi perustua vain hyvään tahtoon eikä työ saisi levätä vain muutaman virkamiehen harteilla.

Kulttuurisen monimuotoisuuden työ, kulttuurin arvostus ja taiteilijoiden sekä kulttuurityöntekijöiden tilanteen korjaaminen ja kehittäminen tarvitsee akuutisti uutta herätystä, otetta ja rahoitusta.

Tarvitsemme ennakkoluulotonta yhteistyöstä, jossa taiteilijat ja kulttuurityöntekijät sekä edistykselliset uutta luovat toimijat ja asukkaat osallistuvat kulttuurin säästämisen ja leikkaamisen lopetustalkoisiin.

On rakennettava kokonaan uudenlaisesta osallistumisen kulttuuria ja tulevaisuuden kulttuuripolitiikkaa.

0
jpvaisanen
Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Aktivisti, käsitetaiteilija, SKP:n puheenjohtaja

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu