Tieto on valtaa ja valtaa on jaettava

”Olen aina vastustanut utopian käsitettä kun puhutaan jostain kuten osallistuvasta kullttuurista – se tehdään ei utopioida”

Hyvässä yhteiskunnassa ymmärretään, että me olemme kaikki erilaisia ja että ihmisillä on erilaista älykkyyttä.

Kun lähtökohtana on osallistuvan kulttuurin kautta rakennettava yhteiskunta tarvitaan muuttaa nykyisiä asukkaita syrjäyttäviä rakenteita, jotka tekevät ihmisistä passiivisia. Asukkailla on oikeus olla aktiivisia vaikuttajia ja omien asioidensa päättäjiä.

Ei ihmisille tule antaa tietoa, jotta he voisivat muodostaa mielipiteitä vaan ihmisille pitää antaa mahdollisuus itse alkaa vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin.

Tiedon rakentajien kulttuuri

Tiedon saajasta tulee osallistavalla prosessilla tehdä tiedon hankkija. Tätä varten tarvitaan osallistuvan kulttuurin työnvälineitä ja asukkaille tukea siihen miten tietoa ja vaikuttamista voi alkaa rakentaa.

Tarvitaan täydellinen asennemuutos nykyiseen näennäis- demokratiaan, jossa asukkaita kuullaan pikaisesti esimerkiksi kaavoituksessa.

Osallistuvasta kilpailusta demokratiaan

Helsingissä on tehtävä todellinen muutos osallistuvaan budjetointiin.

Helsingin kaupungin mainoksessa sanotaan, että osallistuvassa budjetoinnissa kaupunkilaiset ideoivat, suunnittelevat ja päättävät, mihin kaupunki käyttää rahaa. Rahaa 2021 on tähän hankkeeseen varattu 8,5, miljoonaa euroa.

Helsingin osallistuva budjetointi kulkee nimellä OmaStadi. Ideointi ja äänestäminen tapahtuvat verkkopalvelussa OmaStadi.hel.fi.

Järjestyksessään toinen Oma Stadi-kierros 2020-2021 käynnistyi 5.10.2020

Tässä poliittisen eliitin ylpeyden aiheessa, Oma Stadi – Demokratiakilpailussa raja jakautuu suurpiireittäin asukasmäärän perusteella ja lisäksi viidesosa budjetista varataan koko kaupunkia koskevien ehdotusten toteuttamiseen.

Kaupungin mainoksessa iloitaan siitä, että ideoita voivat antaa kaikki ikään tai asuinpaikkaan katsomatta.

Yhteiskehittelyvaiheessa kaupunkilaiset ja kaupungin asiantuntijat kehittävät ideoista ehdotuksia OmaStadi Raksa -tapahtumissa. Ehdotuksista äänestetään syksyllä 2021.

Mainoksessa iloitaan, että kilpailussa saavat äänestää kaikki yli 12-vuotiaat helsinkiläiset. Sitten kun ruutulippu vihdoin heilahtaa toteuttaa Helsingin kaupunki eniten ääniä saaneet ehdotukset.

Minusta tämä on aivan fantasista! En kuitenkaan erhetyisi ajattelemaan, että tällä kehitettäisiin asukkaiden todellista demokratiaa ja vaikutusvaltaa. En suostu luulemaan, että tällä kilpailulla todellakin siirrettäisi budjettivaltaa poliittiselta eliitiltä asukkaille. Kiva kilpailu, auttaa jaksamaa – sanon minä.

Tänään osallistuva budjetointi Helsingissä tarkoittaa 8,8, miljoonaa euroa mikä on alle prosentti kaupungin kokonaisbudjetista. Tätä raflaavaa demokratian symbolia, jossa asukkaat voivat ehdottaa hankkeita toteutettavaksi kutsutaan kuitenkin osallistuvaksi budjetoinniksi vaikka kysymyksessä on oikeastaan asukkaille järjestetty kilpailu, jossa kaupunkilaisten ehdottamat ideat kilpailevat huomiosta ja kiinnostuksesta.

Ansaitsemme parempaa.

Ehdotan, että meillä asukkailla ja Helsingin kaupunginosilla, kaupunginosiin perustettavilla kaupunginosavaltuustoilla ja asukasjärjestöillä olisi osallistavaa ja todellista vaikutus- ja budjettivaltaa.

Osallistuva lähidemokratia

Uskallan väittää, että meillä asukkailla on halua ja tietoa vaikuttaa meidän asuinalueisiin ja Helsinkiin kokonaisuutena. Mahdollisuuksia tähän asukaslähtöiseen kulttuuriin, tekemiseen ja vaikuttamiseen tulee lisätä sen sijaan, että keskitetään päätösvaltaa pormestarimallilla, sote-maakunnissa tai esimerkiksi kaavoituksessa.

On kehitettävä lähidemokratiaa ja osallistuvaa budjetointia, jossa siirretään todellista päätösvaltaa asukkaille ja heidän valitsemilleen edustajille, kuten aluelautakunnille, kunnanosavaltuustoille ja aluefoorumeille. Kunnalliset kansanäänestykset ja kuntalaisaloitteet ovat tärkeitä demokratian keinoja, joita ei saa kuntien johdossa sivuuttaa.

Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia tulee parantaa antamalla tiloja laajemmin maksutta asukkaiden käyttöön sekä antamalla tietoja ja resursseja vaihtoehtoisten esitysten tekemiseen. Nuorisovaltuustolla tulee olla todellista päätösvaltaa nuorisotyössä ja budjetissa sekä esitys- ja läsnäolo-oikeus valtuustossa ja lautakunnissa.

Kunnissa on muodostumassa palkka- ja palkkioeliitti luottamusmiesjärjestelmän sisälle.

Useissa kunnissa, kuten Helsingissä lautakuntien määrää on supistettu. Jos lautakuntien jäseniksi hyväksytään vain valtuutettuja, kapenee päätöksentekijöiden joukko entisestään. Kun lautakuntien yhdistäminen kasvattaa samalla asioiden määrää, kaventuu demokratia entisestään.

Maankäyttö- ja rakennuslain muutoshankkeella ei saa kaventaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kaavoitukseen ja valittaa kaavaratkaisuista.

Asukkaiden osallisuus ei saa jäädä kaavoituksessa näennäiseksi.

Valitusoikeuden kaventamisen sijasta on vahvistettava asukkaiden osallistumista kaavojen valmisteluun ja oikeusistuinten resursseja käsitellä valitukset nopeasti. Valituksen tekeminen ei saa muodostua kohtuuttoman kalliiksi valittajalle.

Vaikuttamisen hetki on nyt

JP (Juha-Pekka) Väisänen Helsingin Yliopiston metron portaissa kotikulmillaan

Nyt on luotava edellytykset mahdollisimman monelle asukkaalle käyttää oikeuttaan vaikuttaa asioihinsa. Kuntalaisilla on ideoita, jotka eivät taivu vanhoihin kaavoihin. Kuntien tulee olla myös työpaikkademokratian edelläkävijöitä. Tarvitaan rohkeutta kokeilla ennakkoluulottomasti uusia, vanhan vallan kyseenalaistavia toimintamuotoja.

Päätösten valmisteluun ja valmisteluun pitää tuoda vaihtoehtoja ja vertailupintaa. Me asukkaat tarvitsemme lisäresursseja osallistumiseen ja vaikuttamiseen.

Pormestarivallan sijaan nyt on kiirettä ja viisasta kehittää osallistuvaa kulttuuria, lähidemokratiaa, osallistuvaa budjetointia, nuorisovaltuustoa ja kaupunginosavaltuustoja, ja siirtää niille todellista päätösvaltaa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu