Konservatiivista menoa
Jo Johnson on aina ollut se fiksu veli, mutta torstaina 5.9. hänkin sitten sai tarpeekseen ja luopui ministeriyden lisäksi jopa konservatiivisen kansanedustajan paikasta.
Tunnetumpi konservatiivi, vuosien 1990–97 pääministeri John Major ei tänään säästellyt sanojaan:
”Hallituksen on muutettava äänensävyään… Kirurgia, joka laati epilepsia- ja neurologialääkkeiden riskirekisterin, kutsutaan 'pelonlietsojaremaineriksi'. Liikemiehiä varoitellaan, että kielteinen asenne brexitiin johtaa savustamiseen ulos konsultaatioista hallituksen kanssa. En uskonut koskaan näkeväni tällaista käytöstä brittihallitukselta ja sen on loputtava…
…Antieurooppalaiset voivat hurrata, mutta heikompi Eurooppa jättää Britannian enemmän – toivottavasti väliaikaisesti – dysfunktionaalisen Yhdysvaltain ja pitkäaikaisesti autoritaarisen Kiinan armoille. Se jättää Britannian myös haavoittuvammaksi Putinin aggressiiviselle ja itsevarmalle Venäjälle…
…Sen kummemmin ideologit kuin omaa etua tavoittelevat brexitöörit eivät näytä asettavan kansallista hyvinvointia etusijalle…
…Uudella hallituksellamme ei ole enemmistöä eikä mandaattia…Se on faktion faktio, jossa ei ole vastapainoa.”
Varmaan omat kiiskinokelamme ja hallasaaremme kertovat, että John Major on vihervasemmistolainen radikaali, jota ei tarvitse ottaa vakavasti.
Allaolevan linkin artikkelissa on kiihkotonta pohdintaa populismin tilasta ja siitä, olisiko ääriliikkeiden nousu saavuttanut lakipisteensä. Seuraava vuosi näyttää, mihin suuntaan ääriliikkeiden suosio kääntyy. Jos ”keulakuvat” kuten Salvini, Le Pen, Johnson, Orban ja Farage, alkavat menettää itseluomansa ”brändin” suosiota, sillä on laajempaa vaikutusta. Näin toivon ja uskon käyvän.
https://www.politico.eu/article/europe-reached-pea…
Ilmoita asiaton viesti
Federalistien kriitikot ovat toki aina populisteja huolimatta asiasisällöstä – varsinkin jos tohtivat arvioimaan Saksaa tai Ranskaa.
Miten väsynyttä. Ei ketään lokeroida siksi että esittää arvion. Jos joku sellaista tekee, on samantien vetänyt maton altaan. Miksi kukaan kunntelisi ihmistä, jonka mielestä arvionti olisi jotain muuta kuin politiikanteon perusta? Miten voidaan muodostaa mielipidettä mistään, arvioimatta tilannetta? Arvioinnin oikeellisuudesta löytyy yleensä eri näkemyksiä riippuen mitä premissejä kenelläkin on, mutta se lienee taas eri keskustelu. Silloinhan puhutaan pitkälti arvo- ja ideologiakeskustelusta.
Ilmoita asiaton viesti
Viimeinen virke olisi kannattanut jättää pois. Sen julkaisemalla – ja itselleen vastaväitteen esittämällä – kirjoittaja ”on samantien vetänyt maton altaan” (Stenbäck).
Ilmoita asiaton viesti
Niinkö? Luin tuon uudestaan ja totesin, että hyvin olisi voinut jättää pois virkkeen. Ei tosin viimeistä, vaan ensimmäisen.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikenlaista… Seuraa Vuorela polleja ja yritä edes hiukan kunnioittaa kansalaisten mielipidettä.
Syystä tai toisesta toryjen kannatus on kasvanut 35 % tasolle viime viikkoina ja työväenpuolueen kannatus sakannut 25 % tuntumaan.
Majorin mielipidettä enemmänän minua kiinnostaisi kuulla, mitä Maggie T. olisi nykymenosta mieltä, mutta se on ikävä kyllä mahdotonta.
Odotellaan nyt Vuorela ne seuraavat vaalit ja annetaan kansan sanoa mielipiteensä asiaan. Se on demokratian ehto ja tahto. Nyt on ainakin Britanniassa käyty keskustelua ja arvioita brexitistä ja sen seurauksista jo aivan varmasti riittävästi.
Federalistien kriitikot ovat toki aina populisteja huolimatta asiasisällöstä – varsinkin jos tohtivat arvioimaan Saksaa tai Ranskaa – tämä koskien vain Turusen linkittämää Politicon artikkelia.
Ilmoita asiaton viesti
Britit eivät meidän neuvojamme tarvitse. Meitä tarvitaan sitten, jos EU äänestää vaadittavan kaikkien jäsenmaiden hyväksymisistä.
Sääliksi käy heitä-meitä, jotka siellä elävät epätietoisuudessa vuodesta toiseen töittensä puolesta ja, jota työtä britit ovat valtavasti tarvinneet meiltä siellä olevilta mamuilta.
Ilmoita asiaton viesti