Daniel C. Dennett 1942–2024
Madrigaalilaulaja, jazzpianisti, puuseppä ja purjehtija Daniel Clement Dennett III kuoli 82-vuotiaana 19. huhtikuuta 2024. Leipätöikseen hän toimi puoli vuosisataa Tuftsin yliopiston filosofian professorina.
Dennett julkaisi joukon kirjoja, joiden provokatiivinen perusajatus oli, että todellisuus on yksi ja sama ja kaikki johtuu jostakin. Tämän hyväksyminen oli monelle lukijalle yllättävän vaikeata.
Koska kaikkea ei voi tietää, joskus on selitykseksi käytännössä hyväksyttävä sattuma tai jonkun tai jonkin tekemä päätös. Todellisuuden ulkopuolella asioista päättävää maailmankaikkeuden moraalista toimitusjohtajaa ei kuitenkaan ole.
Tälle näkemykselle voidaan tietysti antaa monimutkaisiakin nimiä, mutta ajattelijalle itselleen sopi ”ateismi” ihan hyvin. ”Fysikalisti” ja ”teleofunktionalisti” hän sanoi olevansa myös. Tahdon vapauden ”ongelmaa” hän suostui pohtimaan ”kompatibilismin” näkökulmasta.
Dennettin kirjojen nimistä eniten taisivat ärsyttää ”Consciousness Explained” (suomennettuna ”Tajunnan selitys”) ja ”Breaking the Spell: Religion as a Natural Phenomenon” (suomennettuna ”Lumous murtuu: Uskonto luonnonilmiönä”).
Kirjat kannattaa lukea aikajärjestyksessä, koska tekijän ajattelu koki jonkin verran evoluutiota, kuten kaikki muutkin ilmiöt. Paras kirjoista on joka tapauksessa ”From Bacteria to Bach and Back: The Evolution of Minds” (W. W. Norton & Company, 2017).
Olisi ollut mukava kuulla, mitä mieltä Daniel Dennett oli tänä keväänä koko lailla varmistuneesta fysiikan perusseikasta: pimeällä energiallakin on evoluutionsa eli kosminen vakio ei olekaan vakio.
Biologisen evoluution mekanismeista Dennett korosti luonnonvalintaa (vielä) enemmän kuin muut Darwinin jälkeiset filosofit. Itse asiassa luonnonvalinta koski hänen mielestään jopa fysiikan lakeja, jotka nekin ovat aikojen saatossa kehittyneet. Hiukan epäselväksi jäi, mikä voisi olla perimmäisten lakien välillä valitseva ”ympäristö”.
Luennoitsijana Daniel Dennett oli kolmen parhaan ikinä kuulemani joukossa. Venetsiassa vuonna 2006 kuulin hänen keskustelevan elävänä Antonio Damasion, Luigi Luca Cavalli-Sforzan ja Steven Pinkerin kanssa. Sellaisessa tilanteessa hän osoittautui myös yllättävän herkäksi kuuntelijaksi.
Suuri filosofi on työnsä tehnyt. Hän toivoisi, että sitä jatkettaisiin eikä jäätäisi taivastelemaan. Thoughts but no prayers.
Kun en tunne henkilöä, kysyisin, jos hän eläisi seuraavaa:
Kaikella elollisella on joku tietoisuus, aistit kuulla, näkeä, haistaa, maistaa, tuntea fyysisesti ja henkisesti, kaikkalla maapallolla ilmassa, maassa, vedessä ja toimia sen mukaisesti jne. Se on suuri kokonaisjärjestelmänsä, joka on toisistaan riippuvainen.
Mihin se ”kaiken tuntema, aistittu tieto tallentuu ja mikä sitä kokonaisuutta ohjaa ja mihin suuntaan” ?
Ilmoita asiaton viesti
Dennett oli tosiaan yksi aikamme suurista. Jos tuo aihepiiri kiinnostaa, vahva suositus kaikille edelleen lukea hänen kirjojaan, tai katsella lukuisia Youtubesta löytyviä videoita.
> Sellaisessa tilanteessa hän osoittautui myös yllättävän herkäksi kuuntelijaksi.
Hänen toisia keskustelijoita aidosti kuunteleva, ja toisia keskustelijoita provosoimaton, kohtelias, mutta silti tiukan asiallinen ja tinkimätön tyylinsä teki hänen kuuntelemisestaan nautinnon. Kaiken lisäksi asiasisältöäkin oli ylenpalttisesti, ja niin hyvin esitettynä, kuin noin vaikeita asioita voi hyvin selittää.
Ilmoita asiaton viesti
En ole lukenut Dennettiä muuta kuin yhdessä Douglas Hofstadterin kanssa kirjoitetut kommentaarit antologiassa ”The Mind’s I.” Tuohon yhteen kirjan nimeen heittäisin kuitenkin vastakommentin ”Breaking the Spell: Science as a Natural Phenomenon”.
Ilmoita asiaton viesti
Uskoisin Dennettin olevan samaa mieltä. Tottakai tiedekin on luonnollinen ilmiö, eihän mitään luonnotonta ole olemassakaan.
Ilmoita asiaton viesti
…mutta asian sisään pääsee, kun kysyy itseltään että, mikähän minun roolini on tässä luonnon suuressa pelissä ja, miksi minä olen syntynyt juuri tuntevaksi ja eläväksi ”minäksi” itse siihen pystymättä vaikuttamaan.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, en minäkään pyytänyt syntyä tänne. Kaikki me olemme eläviä ja tuntevia olentoja. Koiratkin ovat kuin ihmisiä joilla on vähän järkeä mutta paljon tunteita.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, mitenkäs hän toistakaan mieltä tuosta voisi olla?
Pointtini liittyi tieteen ”lumoukseen” ja tiedeuskovaisuuteen. Fysiikkaa harjoittamalla saadaan selville yhtä ja toista havaintomaailmastamme, mutta ei sillä voida ”fysikalismia” perustella.
Nimenomaan luonnontieteellisestä näkökulmasta tuntuu oudolta ajatus, että jonkin ihmisen kaltaisen luonnonolennon toiminnan ja käsitteiden kautta (onpa kyse tieteestä tai uskonnosta) päästäisiin ihmisestä riippumattoman todellisuuden ytimeen.
Tosiaan, en tunne Dennettiä paljonkaan, ja hän voi olla vaikka kuinka hieno ajattelija. Yllä olevat kommentit ovat yleisluontoisia.
Ilmoita asiaton viesti
Ovat kyllä niin yleisluontoisia etten saa niistä oikein kiinni. Mitä on ”fysikalismi”?
Minusta on hyvä juttu että esim. lääkärit ovat paremmin perillä fysiikasta, kemiasta ja matematiikasta kuin että he olisivat syventyneet homeopatiaan ja horoskooppeihin.
Ilmoita asiaton viesti
Daniel Dennett oli yksi älyn-jättiläisistä, jotka osallistuivat 90-luvulla TV:ssä loistavaan sarjaan ” Huima sattuma”.
Muut osallistujat olivat :
Oliver Sacks, neurologi ja psykiatri
Stephen Jay Gould, paleontologi
Rupert Sheldrake, biokemisti ja solubiologi
Freeman Dyson, fyysikko
Stephen Toulmin, fyysikko ja filosofi
Kunnioitusta herättävä ryhmä.
”Kaukaa viisaana” ymmärsin nauhoittaa ko. sarjan videolle .
Sarjaa näköjään kaipaavat muutkin : https://www.adressit.com/huima_sattuma
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä sarja. Merlin Sheldrake on muuten isäänsä fiksumpi: suosittelen hänen sienikirjaansa ”Entangled Life”, joka on kai jo ehditty suomentaakin nimellä ”Näkymätön valtakunta”.
Ilmoita asiaton viesti
” Sienikirja” ?
Tarkoitatko että nuoren Sheldraken ”jalat ovat ilmassa” (hyvällä tavalla) kuten isänsäkin?
Olen youtubesta katsonut useamman Rubert Sheldraken haastattelun/luennon.
Mies on tietenkin harmaantunut/rapistunut verrattuna 90-luvun habitukseen, mutta suhtautuminen maailmaan ja sen ilmiöihin ei ole muuttunut ollenkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kommentoin vasta näin kolmen viikon kuluttua, etten sanoisi, mitä varsinaisesti ajattelen. Muotoillaan vaikka näin: isä Rupert on ihan mukava runoilija, poika Merlin mainio tutkija.
Ilmoita asiaton viesti
Laajeneeko tietoisuuden ”massa” ihmisväestön kasvaessa tai mistä se siirtyy. Entä muun elollisen ?
Vai onko tietoisuuden massa ääretön ja missä sen ”varasto” on ?
Minne minun hankittu tietoisuuteni siirtyy fysiikan kuoltua ja onko tieto ainetta vai energiaa, joka ei häviä.
Koenko tietoisuuteni itseni jälkeen jossain muaalla, muussa persoonassa entisen tietoisuuden häviämättä, mutta tuntematta, missä sen edeltäjät ovat.
Mikä selittää se, että tunnen jonkun paikan maailmassa täsmällisesti, vaikka en ole siellä ennen käynyt, enkä siitä lukenut. Olen siis ollut menneisyydessä
olemassa.
Entä Mika Valtarin Egypti, oliko se historian tutkimusta vai jotain muuta. Hän uskoi myös osittain siihen muuhun.
???
Kaikki tieto on jo olemassa, mutta se löytyy, kun löytäjän vainu ja oppiminen ja kehittyvät.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole olemassa fysiikasta erillistä tietoisuutta. Kartesiolainen teatteri on erehdys.
Muuten hyviä kysymyksiä. Siihen en ota kantaa, onko kaikki tieto jo olemassa, mutta kaikkea ylipäänsä on sen verran kuin on. Milloin missäkin muodossa, termodynamiikan sääntöjen kuvaamalla tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Pystymme käsittelemään ja ymmärtämään vain fyysisesti todennettavat kokonaisuudet.
Entä uni ja vaisto ? Fyysissä aivoissa ne syntyvät sähkö-kemiallisin stimulaatioin tai vastaanottavat signaalit jostain.
Entä unessa liikkuminen äärettömyydestä toiseen
salamannopeasti ?
Ilmoita asiaton viesti
Kirjailija esittää ”kuolemattomia” kysymyksiä fysiikasta, sielusta ja uskonnoista.
Ihminenhän on ”kuolematon” suvunjatkon solujen jatkumona. Seuraako mieli ja sielu toisissa perillisissä kehittyneempinä vai taantuuko se hyvyyden tekojen puutteessa ruumiissa kunnes henkinen korkea taso on saavutettu .
Näitähän kirailija pohtii joko uskontojen tai biologia selittäjinä.
Ilmoita asiaton viesti
Daniel Dennettin opuksen tietoisuudesta luin, mutta siinä vaiheessa, että arviointikykyni sisällön suhteen, ei riittävä.
Sittemmin muodostanut omaa käsitystäni, itse tietoisuuden aiheesta, ja pidän tätä olemassaolon ominaisuutena.
AI-teknologiassa esiintyy tietoisuutta, tosin rakenneosasisissa suoraan todellisuuteen nähden, ja se mitä pidämme tietoisuutena ohjemiston toimivuuden puolesta, on enemmän dominopeliä.
Edellinen tarkoittaa, että kuin rakentaisi ihmisistä rakennelman, joka toimii tietyllä tapaa älykkään oloisesti, itse tietoisuus toteutuisi ihmisten kautta, ei siten, mitä tulokset ilmenevänä on syntyviksi rakennettuja.
(Korjaus äskeiseen… Tietoisuus ilmenee ihmisen avulla rakennetuissa domininoissa, mutta sijaitsee rakennelman pykääjissä. Kyse vähän kuin pianon osuudesta musiikkiin. Mahdollistaa toki musiikkia, mutta luojalle).
Dennett tainnut ottaa kantaa muuhunkin, enkä tosiaan muista yksityiskohdista sen enempää. Mielikuvana hepusta, todennäköisesti väärä, koska arvoa en ole sattunut asettamaan erikseen.
Darwinismiin itse törmännyt, ja painotus vähän oman ajattelun kautta. Siitä mihkään pääse, tokko edes järkevää.
Mieleen tuli kommentti blogistani, tiedettä koskien:
Itse lasken tieteeksi tässä enemmän kuin sen, mitä tieteeseen on perinteisesti pyritty liittämään.
Hyvä kun tuli mainituksi, niin voi toisaalta vahvistaa vähän näkemystä sillä, mitä Feuerabendt puhuu todellisuudesta, siis selvänottamisesta, mikä itseäni viehättänyt paljon, koska resonoin niin paljon käytännön kokemuksen kanssa, ja tarkoita kokemuksella myös näkemyksellistä rakentelua, onnistumista ja epäonnistumista tässä.
Darwin lasketaan tieteen pariin kuuluvaksi, ja eikä taideta tietää keissejä, joissa hänen teoriansa ei pätisi.
Uutta olisi tosiaan vinkkeli, vähän yleisemällä tasolla, ja vaikkei jäisi tieteeksi, toimivuutensa puolesta ulottuisi varteenotettavaksi tulokulmaksi moneen.
Darwinismin soveltamista ohi tavan tieteen piiriin kuuluvan kentän, olisi ehkä jonkun mielestä ei-tiedettä, koska mennään alueelle, jossa ajattelua on vaikea testata perinteiselle tavalla.
Feuerabendt ei näissä takerru tieteen tekemisen kaavamaiseen lähestymistapaan. Asiat voivat lähteä kelautumaan auki… miten lähtevätkin. Analyysejä voi rakentaa jälkikäteen, kun mistä tehdä tätä, jolloin voi päivitellä vallitsevia tieteen teorioita.
…
Kun puhutaan tieteentekijöiden vastavaikuttajista, ja nimenomaan tieteen ohi tulevana kontribuutiona… tieteenfilosofiaa ei tähän oikein voi liittää, vaikka osa tieteenfilosofiasta voi olla posketonta, tai vaikean sovellettavaa mihinkään.
Tärkeämpää vastusta todellisuuden tutkimukselle jos ajattelee, niin on minusta ihmisen sosiaalisuuden kautta lähtevää, josta tosiaan kirjoitin erikseen blogin:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juhamyllarinen/yt-haaste-ja-kannattamattomat-pyrkimykset/
Siinä vaiheessa kun ihmisryhmän olomassaoloa päätyy kokemuksellisesti olemaan uhkana, sen pahempi tieteelle, jne.
YT-juttu on tosiaan niitä vaarallisimpia kohtia, mikä voi ihmislajia johtaa vaaroihin. Koskee näitä tyyppejä, aina Galileista lähtien.
Tiede kun näissä vahvimmillaan… voi vaan kysyä, mitä on sen todellisuuden puolustaminen, jota ei ole laittaa samanlaisen varteenotettavuuden yhteyteen.
Tarkoittaa käytännössä kuuntelua, kuuntelua… ja tarkistamista, koska maailmaan näkemystä mahtuu, ja sekoituksen kautta rajaton määrä.
Ilmoita asiaton viesti
Huomaan huvittavan ilmiön avauksessa:
Pohdin kirjoittaessani, että ”Tajunnan selitys” olisi parempi otsikko suomennokselle kuin ”Tietoisuuden selitys” ja lipsautin sen tekstiin. En nyt viitsi yhden sanan tähden editoida täällä Puheenvuorossa, mutta teen sen Vapaavuoron puolella.
Ilmoita asiaton viesti