Kysymys edustakuntaryhmillemme energiaomavaraisuudestamme ja huoltovarmuudestamme.

Kysymys kansanedustajillemme energiaomavaraisuutemme ja huoltovarmuutemme ylläpitämisestä.

 

Suomella on suuruusluokaltaan Norjan öljyvarantoihin verrattava kansallinen luonnonvara, turve. Toisin kuin öljy, turve on yksi nopeimmin kasvavista ja uusiutuvista Pohjolamme hiilinieluista.

Vaikka maamme laajojen soiden, mättäiköiden ja ruovikoiden turve kasvaa, sitoo ja varastoi hiiltä jatkuvasti, se on määritelty meille epäoikeudenmukaisesti fossiiliseksi niin, ettei sen kasvua lasketa kansainvälisessä päästökaupassa hyväksemme.

Tulisiko uusiutuva kansallinen luonnonvaramme, turve, määrittää päästökaupassa hiilinieluksi? Mikä on eduskuntaryhmän kanta?

 

 

Kysymys on lähetetty eduskuntaryhmiemme puheenjohtajille:

 

Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä, Matias Marttinen​​​ matias.marttinen@eduskunta.fi
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä, Jani Mäkelä, jani.makela@eduskunta.fi
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, Tytti Tuppurainen, tytti.tuppurainen@eduskunta.fi

Keskustan eduskuntaryhmä, Antti Kurvinen, antti.kurvinen@eduskunta.fi
Vihreä eduskuntaryhmä, Atte Harjanne, atte.harjanne@eduskunta.fi
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä, Jussi Saramo, jussi.saramo@eduskunta.fi

Ruotsalainen eduskuntaryhmä, Otto Andersson, otto.andersson@eduskunta.fi
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä, Peter Östman, peter.ostman@eduskunta.fi
Liike Nyt -eduskuntaryhmä, Harry Harkimo, harry.harkimo@eduskunta.fi

 

Julkaisen vastaukset tai vastaamatta jättämiset tällä sivulla.

 

 

Vihreiden eduskuntaryhmä: Päätöntä luokitella turve hiilinieluksi.

Monday, April 22. From: Harjanne Atte <atte.harjanne@eduskunta.fi>

Kiitos kysymyksestä.

Turve uusiutuu hyvin hitaasti, ettei sitä ole lainkaan perusteltua laskea samaan joukkoon uusiutuvien tai päästöttömien polttoaineiden kanssa. Poltettaessa turvetta sen päästöt ovat suuret, suuremmat kuin kivihiilellä tai ruskohiilellä. Turpeen rooli Suomen energiantuotannossa on jo varsin pieni, mutta rooli päästöissä huomattavasti suurempi. Turvetta muodostuu luonnontilaisilla soilla. Tällaista luonnollista hiilinielua ei pidä laskea hyvittämään ihmistoiminnan päästövaikutuksia. Ilmastonmuutoksen juurisyy nyt on ihmistoiminnan aiheuttama ylimääräisen hiilen kertyminen ilmakehään, ei luonnollinen hiilen kierto. Olisi täysin päätöntä ja fysiikan vastaista luokitella turva hiilinieluksi.

Turpeen ja hiilinielujen suhde on toki erittäin tärkeä. Yksi aivan keskeisiä asioita maankäytön ilmastovaikutuksia ja hiilinieluja arvioidessa on se, että miten onnistumme hillitsemään turvemaiden päästöjä. Tällöin on kuitenkin kyse siitä, onnistummeko ennallistamaan jo ojitettuja turvesoita ja laskemaan turvepeltojen päästöjä esimerkiksi vettämällä.

Terveisin,

Atte 

 

 

Keskustan eduskuntaryhmä pitää haastavana turpeen määrittämistä päästökaupassa hiilinieluksi.

Monday, April 29, 2024 

Moi, alla Keskustan eduskuntaryhmän vastaus:

Orpon-Purran hallitus on hallitusohjelmassaan linjannut, että turpeen energiakäytöstä luovutaan kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä. Keskustan eduskuntaryhmä on kysynyt asiasta kirjallisella kysymyksellä ja ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on vahvistanut tämän kannan.

Energiaturpeen kilpailukykyyn vaikuttaa keskeisesti se, miten sitä kohdellaan EU:n päästökaupassa. Suomessa selvästi suurin osa turvekattiloista kuuluu EU:n päästökaupan piiriin ja ainoastaan pienemmät laitokset lasketaan päästökaupan ulkopuoliseen taakanjakosektoriin.

Keskustan eduskuntaryhmä pitää haastavana turpeen määrittämistä päästökaupassa hiilinieluksi.

EU-politiikassa on muuten kyettävä turvaamaan turpeen käyttöä osana maamme huoltovarmuutta.

Turvetuotannon kansantaloudellista merkitystä on selvitetty esimerkiksi Pellervon taloustutkimuksen hankkeessa vuonna 2021. Turvetuotannolla on erityisesti suuria aluetaloudellisia vaikutuksia.

Yt. Antti Kurvinen

Viestin välitti:
Eeva Herrala
Kansanedustaja Antti Kurvisen eduskunta-avustaja
Keskustan eduskuntaryhmä

 

 


Artikkeleita, kannanottoja ja haastatteluja:

 

Suomi päästökaupan jaloissa: Pohjolamme suot ovat Euroopan keuhkot.

Keinotekoinen fossiilimäärittely turvevarantojemme haltuunottokeinona.

Turve – Pohjolamme uudistuva vihreä kulta. 

Antti Alakotilan turvehaastattelu. 

Hannu Hoskonen: Turve takaisin. 

Hallitusohjelmassa lukee yksiselitteisesti: ”Kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi.” 

Hallitus aikoo ajaa polttoturpeen käytön alas vuosikymmenen loppuun mennessä, vahvistaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. 

”– Mitä järkeä on tuoda jostakin merten takaa puuhaketta tai jätettä Suomen satamiin? Puun hiilidioksidipäästöt per kilo ovat suuremmat kuin turpeella ja päälle tulevat vielä kuljetusten päästöt. Mitä jäte sisältää? Miten se voi olla maapallon ilmastolle parempi vaihtoehto kuin vierestä ajettu turve, Isokääntä kysyy.” 

”- Metsä kasvaa uutta puuta keskimäärin 6 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.
– Muokattu ja lannoitettu kaurapelto tuottaa noin 4000 kg eli noin 8 kuutiometriä kauranjyviä hehtaaria kohti vuodessa.
– Suolla uusiutumatonta tai hitaasti uusiutuvaa turvetta syntyy 10 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.”

”Kuka kokoaa A4-kokoisen tietopaketin turpeesta ja sen käytöstä? Suurimmalla osalla teidän yleisöstä on vain vihreiden ja luonnonsuojelijoiden ’tiedot’ käytössä.”
”Turve on siis uusiutuva raaka-aine. Suomessa se on määritelty lantinheitolla uusiutumattomaksi, ja siten siitä pitää maksaa päästömaksuja. Esimerkiksi Ruotsissa turve on luokiteltu uusiutuvaksi.”
”Turve on erinomainen, helposti varastoitava, helppokäyttöinen, uusiutuva ja täysin hiilineutraali polttoaine, joka täyttää kaikkein kunnianhimoisimmatkin ilmastotavoitteet.”

 


”Muutos alkaa siitä, kun asioista aletaan puhua niiden oikeilla nimillä.” – Kungfutse.

Juha Hartikka
Keskusta Liperi

Metsätilallinen, luontoharrastaja, luottamushenkilö, DI.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu