Osa kunnista on luopunut asuttamista haittaavasta emätilaperiaatteesta.
Kuntapolitiikan ajankohtaisia:
Osa kunnista on luopunut asuttamista haittaavasta emätilaperiaatteesta.
Kunnanhallituksen jäsen Hämeen suunnalta soitti. Hän oli lukenut artikkelini, jossa Matti Vanhanen tuki kuntien asutuskehitystä vakavasti haittaavan emätilaperiaatteen jättämistä pois käytöstä. Omassa kunnassaan hän kertoi tehneensä aloitteen emätilaperiaatteen poistamisesta saadakseen hidastuneen rakentamisen ja asuttamisen uudelleen vauhtiin. Emätilaperiaatteesta hän tiesi joissain kunnissa asutustavoitteiden vastaisena jo luovutun, ja joidenkin harkitsevan siitä luopumista.
Asuttamisvastainen suhtautuminen on maaltapaosta kärsivissäkin kunnissa yleistä. Monissa kunnissamme on vanhentuneiden käytäntöjen ja toimintaohjeiden päivittämisen hitaus yleinen ongelma.
Kuntien johtavat viranhaltijat varsin yleisesti vastustavat muiden, kuin kunnan kaavoittamien tonttien sallimista rakennuspaikoiksi ihmisille. Perinteisesti kuntiemme johto katsoo oikeudekseen määrätä ihmisten rakennuspaikat, kun taas ihmiset puolestaan haluaisivat itse valita rakennuspaikkansa.
Kuntien johdot nuivia maaseudun asuttuna pitämiselle.
Kun kysyin kuntani aikaisemmalta kaavoituspäälliköltä valtuuston päättämän asutusstrategian kanssa ristiriitaisista kunnan rakentamiskäytännöistä, hän vastasi, että ’strategiat ovat jotain epämääräistä’. Tämä tarkoitti, ettei kunnan viranhaltijan tarvitse välittää kuntansa asutustavoitteista, vaan toimia edelleen vanhojen asuttamista rajoittavien menetelmäohjeiden mukaan.
Taajamarakentamista kannattava kuntani tekninen johtaja puolestaan vastusti paikkansapitämättömin perustein aloitetta emätilaperiaatteen jättämisestä pois käytöstä. Viranhaltijat näkevät itselleen helpompana ylläpitää rakentamista ja palveluita asutuskeskuksissa.
Kunnan viranhaltijajohtoa ei useinkaan kiinnosta kunnan asuttamisen edistäminen, koska uudet asukkaat taajamien ulkopuolella vain lisäisivät heidän töitään ja vastuitaan. Maaseudulle ja haja-asutusalueille muuttavat perheethän aiheuttaisivat viranhaltijoille lisää mm. koulukyytien ja päivähoidon järjestelyjä ja terveyspalveluiden sekä infran ylläpitoa, ja joitakin kyläkouluja saattaisi jopa joutua jättämään lakkauttamatta.
’Ei enää evakoita kuntaan!’
Emätilaperiaate on 1950-60-luvuilla tehty nimenomaan rajoittamaan kuntien asuttamista, ja toimii näin edelleenkin. Periaatteen tarkoitus oli pysäyttää emätilojen maiden sotienjälkeiset pakkolunastukset siirtoväestölle, eli evakoille. Emätilaperiaate koskee aivan kaikkia maita ja tontteja, jotka ovat joskus kuuluneet johonkin emätilaan. Niissä kunnissa, joissa on aikoinaan ollut paljon emätiloja, todella paljon uusia asukkaita viehättäviä rakennuspaikkoja on suotta rakennuskiellossa.
Vanhentuneiden menetelmäohjeiden, käytäntöjen ja rakennusmääräysten päivittäminen asutusstrategian mukaisiksi näyttäisivät kuuluvan kunnanhallituksen ja valtuuston päätettäväksi. Tämä voi kuitenkin olla vaikeaa tai jopa mahdotonta, koska useat johtavat viranhaltijat näyttävät vastustavan kuntien käytäntöjen muuttamista maaseudun ja haja-asutusalueiden asuttuina pitämiselle myönteisiksi.
Tontteja voi toki olla kunnissa tarjolla hyvinkin runsaasti, mutta vain sellaisissa ympäristöissä, jotka eivät uusia asukkaita houkuttele. Määräyshaluisesti rakennuspaikkojen sijainteja rajoittavat kunnat valitettavasti menettävät asuinpaikkaa etsiviä perheitä niille kunnille, jotka asiakaslähtöisesti sallivat ihmisten itse valita mieleisensä asuinympäristön.
Maaseudun kasvuvoimaa ränsistyvien kesämökkirantojen sijaan?
Sodanjälkeisten sukupolviemme kesämökki-innostus on paikoin laantumassa suurten ikäluokkiemme ikääntyessä, ja siirtyessä manan majoille. Samoin kuin sodan nähneiden sukupolviemme syrjäisissä sijainneissa yksinään autioituvat mummonmökit, myös viehättäviin rantaympäristöihin aikoinaan suurella innolla rakennetuilla kesämökeillä näkyy jo merkkejä hoidon ja hoitajien puutteesta.
Kun perikunnilla ei riitä intoa, aikaa tai kuntoa vastuulleen jääneiden kesämökkien ja pihapiirien kunnossapitoon, luonto ottaa ne varsin nopeasti omakseen. Etenkin kasvukeskusten ulkopuolisissa kunnissa näkyy jo merkkejä hoidettujen pihapiirien muuttumisesta umpeenkasvaviksi rantaryteiköiksi. Syntyvyyden vähetessä ja ikäluokkien kutistuessa kaikille kesämökkiympäristöille ei tulevina vuosina riitä hoitajia, eikä edes halukkaita uusia omistajia.
Autioituvien kesämökkien ja pusikoituvien rantojen ratkaisuksi kunnille saattaa osoittautua helpottaa loma-asuntojen muuttamista asuinkäyttöön. Ainakin kulkuyhteyksien ja kunnallistekniikan äärellä sijaitsevat mökit ovat lupaavia houkuttamaan kuntaan muuttajia pitkäaikaisiksi uusiksi asukkaiksi. Toisin kuin luotaantyöntävään ympäristöön sirotellut autioituvat pientilojen pihapiirit tai mummonmökit, viehättävä rantasijainti houkuttaa asuntoja tulevaisuudessakin pysymään käytössä aina sukupolvelta toiselle.
Mökkien asuinkäyttöön luvittamisen helpottaminen ja jäykistä rantamitoituksista, kaavoista sekä emätilaperiaatteesta luopuminen näyttäisikin olevan apu ja avain monen muuttotappiokunnan maaseudun säilymiseen asuttuna ja elinvoimaisena.
Maaseutumme asuttuna pitämisen puolesta.
Emätilaperiaatteen säilyttäminen on tähän saakka ollut hyödyllinen työkalu kuntien asuttamisen keskittämiseksi taajamiin sekä kuntiin muuton rajoittamiseen.
Syntyvyyden romahtaminen ja väestöpako kunnista on kääntänyt väestökehityksen monille maaseutukunnille niin tappiolliseksi, että kuntatalous voi olla ajautunut vaikeuksiin, tai jopa lähellä kriisiä.
Asukasluvun väheneminen yhdessä väestön ikääntymisen kanssa on jo ohjannut joidenkin kuntien olemassaolosta sekä maaseutumme asuttuna säilyttämisestä huolestuneita valtuutettuja poistamaan tarpeettomia kuntiensa haja-asutusalueiden rakentamisrajoitteita ja -kieltoja.
Turha kaavoitus ja emätilaperiaate tyhjentävät maaseutuamme.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juha-hartikka/turha-kaavoitus-ja-ematilaperiaate-tyhjentavat-maaseutuamme/
Rakennuspaikoilla elinvoimaa kuntaan.
https://www.facebook.com/OH7HJ/posts/10227242696148663
Emätilaperiaate tyhjentää maaseutua.
https://www.facebook.com/OH7HJ/posts/pfbid02PgfjY9sTbXgtEVjGPmhAgtKFi9m65mxnbSbeMPAGneXTjrGcEUvNjGCW1eDpRDCpl?comment_id=1371438736778082
Rakennusrajoitusten ajanmukaistamisella kuntatalous nousuun?
https://www.facebook.com/OH7HJ/posts/10227918836131740
Emätilaperiaate yritysrakentamisen rajoittajana.
https://www.facebook.com/OH7HJ/posts/pfbid02PjTdJsdwFhej1p3njjp4Y42CrJJNFRNrS9QcomxWbafCt5882GVvaN9dbuZbm2gel?comment_id=5496358540443701
Mielenkiintoinen juttu.
Itse istun teknisessä lautakunnassa ja tämä emätilatarkastelu tulee vastaan melkein joka kokouksessa. Luonnollisesti niin kauan kuin se on käytössä, sitä noudatetaan tasapuolisen kohtelun merkeissä.
Omassa mökki- ja rantavaltaisessa kunnassani tämä koskee lähinnä vapaa-ajanrakentamista rannoille. Yhteys sisäänmuuttoon ei ainakaan täällä ole niin selkeä kuin mitä blogisti esittää.
Emätilatarkastelu on toisaalta ”helppo” sääntö jolla pyritään varmistamaan se, että kaikkia kohdeltaisiin tasapuolisesti. Se rajoittaa rakentamista ja se on sen tarkoituskin, kunta haluaa valvoa ettei rantarakentaminen ole ihan ”villiä”. Iso periaatteellinen kysymys on että pitäisikö valvoa vai antaa sen olla vapaata. Itse tekisi mieli sanoa että vapaaksi vain ja maanomistaja saa lohkoa tonttinsa niin useaan osaan kuin tykkää, rakennusjärjestyksessä on edellytykset rakennusoikeudelle tontin koon mukaan myös kaava-alueen ulkopuolella. Se nyt on selvää että olemassa oleva kaava on lähtökohtaisesti määräävä ja jos siitä halutaan poiketa, pitää hakea poikkeus.
Siinä kun kunnalla on intressi edistää ja helpottaa rakentamista, sillä on myös intressi valvoa mitä rakennetaan, minne ja kuinka paljon koska tiivis rakentaminen tuo myös velvoitteita, joista mainittu infran rakentaminen ei ole se vähin.
Tuohon en usko, että mikään kunta tarkoitushakuisesti kaavoittaisi paikkoihin joihin ei halutakaan asukkaita.
Ilmoita asiaton viesti
Emätilaperiaate on noussut maanomistajien eriarvoisen kohtelun vertauskuvaksi.
Viranhaltijain emätilaperiaatetta puolustellessaan käyttämä väite ”maanomistajien tasapuolinen kohtelu” tarkoittaakin tänä päivänä maanomistajien eriarvoista kohtelua.
Emätilaperiaate sai alkunsa, kun valtion tai kuntien maita ei riittänyt sodan jälkeen omat tilansa menettäneen siirtoväestömme pientiloiksi, vaan tiloja jouduttiin poikkeustoimin pakkolunastamaan yksityismaista.
Perustelu ”maanomistajien tasapuolinen kohtelu” tarkoitti emä- eli kantatilaperiaatetta 50-luvulla käyttöönotettaessa sitä, että evakoille tarkoitettujen rakennuspaikkojen pakkolunastusvelvoite haluttiin jakaa mahdollisimman tasaisesti yksityismaille, eli yleensä silloisille emätiloille.
Emätilaperiaate toimitti sodanjälkeisinä vuosikymmeninä tarkoituksensa kuntiin muuton rajoittajana niin, että siirtoväestömme asuttamisvelvoite sekä omaa pientilaa haluavien maattomien nuorten perheiden maanhankinta tuolloin valtion tarjoamien halpojen lainojen avulla rasitti kuntia varsin tasaisesti ympäri maata.
Nyt pakkolunastusten jälkeisinä aikoina emätilaperiaate onkin kääntynyt tuolloisesta ”maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta” päinvastaiseksi, koska se suosii niiden maiden rakentamista, jotka eivät ole kuuluneet emätiloihin, ja kieltää emätiloihin joskus kuuluneiden maiden rakentamisen.
Nykyisin emätilaperiaate kieltää maanomistajia tai emätilan perikuntaa sekä emätilasta lohkottujen tonttien omistajia rakentamasta omia maitaan historiallisista syistä, jotka ovat vanhentuneet jo vuosikymmeniä sitten.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juha-hartikka/osa-kunnista-on-luopunut-asuttamista-haittaavasta-ematilaperiaatteesta/#comment-4226178
Ilmoita asiaton viesti
Maanhankintalaista päätettiin vuonna 1945 ja vuoteen 1948 mennessä valtaosa evakoista oli asutettu. Kantatilaperiaate pohjautuu vuoden 1959 kiinteistöjakoon.
Minä en oikein näe yhtettä.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos asiantuntevista kommenteista, Janne!
Sodanjälkeisinä suurten ikäluokkien vuosikymmeninä meillä oli runsaasti nuoria, usein varattomia perheitä, jotka etsivät itselleen mahdollisuutta hankkia oman maatilan.
Tuolloin nuoren ja pontevan ministeri Veikko Vennamon johdolla maattomalle nuorelle viljelijäväestöllemme myönnettiin halpakorkoisia lainoja omien tilojan ostamiseksi ja raivaamiseksi viljelykelpoisiksi.
Suurten nuorten ikäluokkien vuosikymmenet n. 1950 – 1970 olivat liikkuvan työväestön aikaa, jolloin asuntoja tarvittiin nopeasti ja runsaasti etenkin paikkakunnille, joilla oli työtä tarjolla.
Asuttamisvelvoite jatkui kuntia rasittavana vuosikymmenten ajan. Liikkuva siirtoväestö nähtiin tuolloin kunnissa rasitteena, jonka tulvaa pyrittiin suitsimaan.
Osana kuntien asuttamisrajoitteita jatkui emätilaperiaate, nyt hidastaen emä- eli kantatilojen maiden myymistä lohkottaviksi ’elinkelvottomiksi’ katsotuiksi pientiloiksi. Rakentamisrajoitus jatkui luontevasti rajoittaen kuntien johdossa tuolloin yleisesti rasitteeksi nähtyjen kansanosien muuttoa kuntaan.
Nyt, kun muuttoliikkeet ovat kääntyneet monista maaseutukunnista poispäin, ja suurten ikäluokkien sijaan eletään romahtaneen syntyvyyden vuosikymmeniä, emätilaperiaate toimittaa edelleen alkuperäistä tarkoitustaan rajoittaa kuntiin muuttoa.
Väestöpaosta kärsivissä kunnissa emätilaperiaatteesta harkitaan luopua, tai on jo luovuttu. Muuttovoittokunnissa emätilaperiaate voi olla edelleen tarpeellinen hidastamassa liian vilkasta kunnan asuttamista.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juha-hartikka/osa-kunnista-on-luopunut-asuttamista-haittaavasta-ematilaperiaatteesta/#comment-4226135
Ilmoita asiaton viesti
Ok, kiitos taustoituksesta.
Ymmärrän Hartikka hyvin pointtisi, en osaa oikein vielä muodostaa mielipidettä mutta pitää miettiä. Hyvin mielenkiintoinen asia joka tapauksessa, jonka tuot esille. Onhan se hassua, että rakennusoikeudet juontuvat 50-luvulla tehtyyn kiinteistöjakoon.
Edelleen katson ehkä vähän tylsästi että ihan kokonaan vapaata ei etenkään ranta-alueille rakentamisen pitäisi olla niin luontonäkökulmien kuin kunnan oman yhdyskuntasuunnittelun ja velvoitteiden myötä. Jokin periaate korvaamaan kantatilatarkastelun ainakin rantaosayleiskaavojen alueella, jos siitä luovutaan, mutta mikä se sitten olisi?
Omassa kunnassani en koe että rakentamista rajoitettaisiin sisäänmuuton estämiseksi, esimerkiksi kauaskin saaristoon toivotamme lapsiperheet tervetulleiksi noin periaatteessa jos sinne joku nyt vain haluaisi. Siitäkin huolimatta että se tuo monenlaista koulumatkoineen ja tällä hetkellä kuuden oppilaan saaristokouluineen eikä rakentamista sen vuoksi pyritä rajoittamaan, päinvastoin.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä on emätilaperiaate?
Ilmoita asiaton viesti
Toinen nimi on kantatilaperiaate.
Ihan pähkinänkuoressa niin että kun tonttia lohkotaan, lohkomisen yhteydessä ei synny uutta rakennusoikeutta. Rakennusoikeus voi siirtyä lohkotulle kiinteistölle, mutta se on sitten pois alueesta josta se on lohkottu.
Ilmoita asiaton viesti
Tuttu asia, mutta outoa, että joku käyttää käsitettä emätila. Kantatila on oikea termi ja se tulee historiasta.
Appiukko sai aikoinaan kotitilastaan 0,7 hehtaarin tontin Päijänteen rantaa ja nimenomaan kesämökkitontiksi. Mutta rakennusoikeutta ei ollutkaan, mitä ei tietysti aikoinaan tajuttu. Nyt tuo tontti on perikunnalla, siitä menee Jyväskylälle kuitenkin rantatontin kiinteistövero, vaikka rakentaa ei saa edes poikkeusluvalla. Ja metsämaaksi sitä ei pysty muuttamaan. Eläköön byrokratia.
Ilmoita asiaton viesti
’Kantatila’ on minustakin luontevampi nimi, mutta jostain syystä julkaisuihin näyttää vakiintuneen ’emätila’.
Tuota käsittämätöntä tilannetta ovat monet tilan tai tontin omistajat ihmetelleet. Emätilaperiaate määrää kullekin emä- eli kantatilasta lohkotuille maille vain tietyn määrän rakennuspaikkoja.
Emätilan omistaja, perilliset tai lohkotun tontin uudet omistajat eivät saa rakentaa omille mailleen, vaikka kaikki sitä haluaisivat, ja vaikka se olisi rakennusmääräysten ja kunnan asutustavoitteiden mukaista, koska emätilaperiaate kieltää.
Vaikka emätilaperiaatteen tarkoitus vaikuttaa nykyään käsittämättömältä, tarpeettomalta ja jopa täysin järjettömältä, niin rakennuspaikkarajoituksen synnyn ymmärtää sen historiallisesta tarkoituksesta rajoittaa kuntaan muuttoa:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/juha-hartikka/osa-kunnista-on-luopunut-asuttamista-haittaavasta-ematilaperiaatteesta/#comment-4226135
Ilmoita asiaton viesti
Laskeskelin tätä vielä päissäni.
Esimerkkinä kiinteistö, joka on osin rantaosayleiskaavalla ja siinä on kolme rantarakennusoikeutta. Jos kiinteistöstä lohkotaan pala yhdellä rakennusoikeudella, kantakiinteistöön jää vielä kaksi. Senhän voi lohkoa vaikka omaan käyttöön, ei sitä tarvitse myydä.
Onkohan blogisti sitä mieltä, että tuossa yhtälössä pitäisi syntyä uusi rakennusoikeus niin että alkuperäisen kolmen sijaa niitä olisikin neljä? Entä jos teen 10 lohkoa, sitten rakennusoikeuksia olisikin vastaava määrä vaikka kaavassa on merkitty vain kolme. Ja poikkeamislupaa ei tarvitsisi hakea?
Jotenkin ei nyt vaikuta loppuun mietityltä tämä.
Ilmoita asiaton viesti
Hämeenkyrön valtuusto käsittelee tänä iltana emätilaperiaatteen kumoamista.
Sain linkin kaverilta: https://www.youtube.com/live/zHFJ4l3H7GI
Ilmoita asiaton viesti