Suomi päästökaupan jaloissa

Kuvan ruovikkomättäikköä on ojituksin kunnostettu ympäröivien viljelysten lannoitevalumaa luonnollisesti sitovaksi kosteikoksi ja talkoin ennallistettu vesilintujen elinympäristöksi pohjoisen Saimaan Heponiemessä. Peltovaluman lannoittamana ruovikkomättäikkö on kuudessa vuosikymmenessä kasvattanut turvetta 30 ... 40 cm paksuudelta, mikä vastaa yli 50 kuution hehtaarikasvua vuodessa. Kuutioina mitaten tämän rantaruovikon turpeen kasvunopeus on noin kuusinkertainen verrattuna tavanomaiseen metsän kasvunopeuteen. Turve on nopeakasvuinen ja tehokas hiilinielu.

Suomi päästökaupan jaloissa:
Pohjolamme suot ovat Euroopan keuhkot.

Suomi on suomaa. Turpeen vuosikasvu sitoo hiiltä ja tuottaa hehtaaria kohden enemmän kuutioita, kuin pelto tai metsä. Suomme ovat todellisia hiilinieluja, ja maamme on soiden suurvalta.

Soiden erikoisuutena on, että ne varastoivat tavattoman suuren osan sitomaansa hiiltä. Onkin hyvin takaperoista, ettei nopeakasvuisten soidemme uusiutuvaa biomassan tuottoa anneta laskea hyväksemme. Suomineitomme on tallaantunut kansainvälisen päästökaupan jalkoihin.

Erityisen takaperoista on se, että jopa aivan omat kansanedustajaryhmämme suhtautuvat nihkeästi soidemme määrittelyyn päästökaupassa hyvitettäviksi hiilinieluiksi. Edustajiemme asenne on paitsi vastoin tosiasioita, niin myös todella merkittävää omaa kansallista etuamme vastaan.

Mikä laittaa omat puolueemme kumartumaan niin syvään päästökaupan ulkomaisten etujen edessä, että luovumme vastikkeetta ehkä merkittävimmän kansallisen hiilinielumme meille tarjoamista päästöoikeuksista?

Oikeudenmukainen osuus päästökauppaan?

Nyt puuttuva päästöoikeutemme merkitä soiden hiilinieluvaikutus meille kuuluvaksi eduksemme pakottaa käytännössä meidät syrjäyttämään kotimaiset huoltovarmat vaihtoehtomme. Riippumattoman ja luonnollisesti uusiutuvan energialähteen joudumme korvaamaan ostamalla, tuomalla ja käyttämällä kalliita fossiilisia tuontipolttoaineita.

On oikein ja kohtuullista vaatia maamme soiden mittava hiilensidontakyky hyvitettäväksi päästökaupassa Suomelle.

Miten toteuttaa vaatimus meille tasapuolisesta osuudesta päästökaupassa? Olisiko tarpeen sanoutua irti kansainvälisestä päästökaupasta, ja ilmoittaa aikovamme korvata suuri osa fossiilisista tuntipolttoaineista omavaraisella ja uusiutuvalla turpeella, jollei soidemme vuosikasvua hyvitetä meille päästökaupassa?

EU, päästökaupan sortovalta?

Päästökaupan ehdot on laadittu suosimaan erityisesti eurooppalaista lyhytjänteistä viljelyä. Suomea päästökauppa syrjii kieltämällä turpeen kasvun merkitsemisen päästökaupassa maamme hyödyksi.

Miksi meidän yleensä tarvitsee pysyä mukana kansainvälisessä päästökaupassa, jos sen epäoikeudenmuksesti sortaa meitä? Olemmeko todella näin kyvyttömiä neuvottelemaan itsellemme oikeudenmukaiset ja tasapuoliset päästökauppaoikeudet?

Olisiko aika lopettaa sinisilmäinen euromyötäily, ja vaatia meille se, mikä meille kuuluu – Pohjolan suosuurvallan asema Euroopan keuhkoina?

 


Artikkeleita, kannanottoja ja haastatteluja:

 

Suomi päästökaupan jaloissa: Pohjolamme suot ovat Euroopan keuhkot.

Kysymys edustakuntaryhmillemme energiaomavaraisuudestamme ja huoltovarmuudestamme.

Keinotekoinen fossiilimäärittely turvevarantojemme haltuunottokeinona.

Turve – Pohjolamme uudistuva vihreä kulta. 

Antti Alakotilan turvehaastattelu. 

Hannu Hoskonen: Turve takaisin. 

Hallitusohjelma: ”Kasvu- ja kuiviketurve määritellään strategisesti tärkeäksi raaka-aineeksi ja turvepeltoja käytetään jatkossakin huoltovarmuuden ja ruokaturvan varmistamiseksi.” 

Hallitus aikoo ajaa polttoturpeen käytön alas vuosikymmenen loppuun mennessä, vahvistaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. 

”– Mitä järkeä on tuoda jostakin merten takaa puuhaketta tai jätettä Suomen satamiin? Puun hiilidioksidipäästöt per kilo ovat suuremmat kuin turpeella ja päälle tulevat vielä kuljetusten päästöt. Mitä jäte sisältää? Miten se voi olla maapallon ilmastolle parempi vaihtoehto kuin vierestä ajettu turve, Isokääntä kysyy.” 

”- Metsä kasvaa uutta puuta keskimäärin 6 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.
– Muokattu ja lannoitettu kaurapelto tuottaa noin 4000 kg eli noin 8 kuutiometriä kauranjyviä hehtaaria kohti vuodessa.
– Suolla uusiutumatonta tai hitaasti uusiutuvaa turvetta syntyy 10 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa.”

”Kuka kokoaa A4-kokoisen tietopaketin turpeesta ja sen käytöstä? Suurimmalla osalla teidän yleisöstä on vain vihreiden ja luonnonsuojelijoiden ’tiedot’ käytössä.”
”Turve on siis uusiutuva raaka-aine. Suomessa se on määritelty lantinheitolla uusiutumattomaksi, ja siten siitä pitää maksaa päästömaksuja. Esimerkiksi Ruotsissa turve on luokiteltu uusiutuvaksi.”
”Turve on erinomainen, helposti varastoitava, helppokäyttöinen, uusiutuva ja täysin hiilineutraali polttoaine, joka täyttää kaikkein kunnianhimoisimmatkin ilmastotavoitteet.”

 


”Muutos alkaa siitä, kun asioista aletaan puhua niiden oikeilla nimillä.” – Kungfutse.

Juha Hartikka
Keskusta Liperi

Metsätilallinen, luontoharrastaja, luottamushenkilö, DI.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu