Kaikki paitsi matematiikka on turhaa

Ja erityisen turhaa näyttää olevan olevan muiden vieraiden kielten  kuin englannin opiskelu.

Sunnuntain Hesarin juttu asiasta antaa lohduttoman kuvan erityisesti lukion kielivalintojen ja kirjoitettavien vieraiden kielten suhteen. Entisen valtakielen saksan kohdalla on tapahtunut valtava romahdus ainetta kirjoittavien kohdalla. Vuonna 1997 saksan kirjoitti yli 12 000 abia, viime vuonna noin 2 000.

Syitä löytyy lukion opinto-ohjelman tiiviydestä ja silppumaisuudesta, jolloin uuden kielen opettelu koetaan liian vaativaksi. Ja monelle ei peruskoulun puolella ole tullut enää englannin ja ruotsin lisäksi valinnaista kolmatta kieltä. Englanti dominoi sielläkin.

Kielten opiskelun alennustilan kruunaa matematiikan älytön yliarvostus yliopistojen pääsykoepisteytyksissä. Jopa kieltä pääaineena opiskelemaan pyrkivä saa enemmän pisteitä matematiikan laudaturista kuin kielen laudaturista.  Miksi yliopistot toimivat näin järjettömästi? Miten matematiikka voi olla ratkaisevan tärkeää jonkin humanistisen tai yhteiskunnallisen aineen yliopisto-opinnoissa?

En opeta kieliä, mutta näen kehityksen ei-toivottavaa. Aivan taatusti on yhteiskunnassa tarvetta monipuoliselle kielitaidolle, vaikka moni liputtaa ehdoitta englannin riittävän kaikkialla. Eikä matematiikan korkeampi ymmärrys ole monissa tehtävissä mitenkään välttämätöntä.

+5
Juha Hytönen
Keskusta
Ehdolla kuntavaaleissa

Työkseen isänmaan toivoja opettava peruskonservatiivi kepulainen ja maalla asuva äijä itäisestä Suomesta. Kestävyysjuoksua lappu rinnassa vuodesta 1984 ja toivottavasti vielä pitkään eteenpäin. Spesiaalialoja historia ja maanpuolustus.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu