Miksi koulussa ei opeteta taloustaitoja?
Otsikko on suora lainaus tämän päivän Helsingin Sanomien Mielipide-sivuilta. Opiskelijaksi ja yrittäjäksi itsensä nimeävä Nicolas Pool ihmettelee asiaa ja perustelee sillä, että tämän vuoksi nuoret astuvat aikuisten maailmaan ilman kunnollisia eväitä ymmärtää rahankäytön vaikutuksia ja joutuvat oppimaan asiat kantapään kautta.
Poolin mukaan nuorten monenmoiset talousongelmat voitaisiin välttää opettamalla perusasioita budjetoinnista, säästämisestä ja sijoittamisesta.
Tuota lukiessani olisi taas ollut vaarana mennä aamukahvi väärään kurkkuun, onneksi pannu ja kuppi olivat jo tyhjät. Niinpä tyydyin vain sadattelemaan mielessäni.
Ja olihan näkökulmassa jotakin uuttakin, kun loppuun kalutun aiheen toi esille opiskelija, joka mitä ilmeisimmin ei ole keski-ikäisten joukkoon luettavissa. Yleensä vaatimuksia taloustaitojen opettamisesta esittävät eläkeläiset tai työuransa ehtoopuolella olevat yritysjohtajat, joilla ei ole mitään kosketuspintaa koulujen opetussuunnitelmiin, oppikirjoihin tai edes oppiaineisiin. Nyt sitten asian toi esille henkilö, joka mitä todennäköisimmin on itse saanut taloustaitojen opetusta koulussa. Miksi hän sitten ei asiaa muista tai ei ole edes tiedostanut, on asia, jota voi vain ihmetellä.
Kuitenkin fakta on se, että koulussa opetetaan taloustaitoja ja paljon. Oppiaineen nimi on yhteiskuntaoppi ja joka ainut syksy minäkin käyn ysiluokkalaisteni kanssa läpi ne asiat, mitä sisältöihin kuuluu ja toteamme yhdessä, että noin kaksi kolmasosaa sisällöstä liittyy tavalla tai toisella talouteen. Ysiluokalla on siis paljon talousopetusta yhteiskuntaopissa, lisäksi kotitaloudessa ja matematiikassakin sivutaan taloutta ja rahankäyttöä. Ja alakoulun puolellakin on yhteiskuntaoppia, jossa sielläkin on asiaa rahasta.
Suurin osa yläkoulujen ysiluokkalaisista osallistuu Taloustaitokilpailuun, merkittävä määrä on mukana TAT:n järjestämässä Yrityskyläkonseptissa, jossa harjoitellaan yrityksen pyörittämistä ja taatusti jokainen yhteiskuntaoppia opettava ottaa ajankohtaisia talousasioita esille tavalla tai toisella, omassa työpaikassani mm. Kahoot-ympäristössä pidettävällä viikkovisalla. Laskemme budjettia, teemme sijoituksia leikisti ja seuraamme kurssikehitystä, vertailemme asumiskuluja, opiskelemme maksuhäiriömerkinnän ongelmat, käymme läpi kuluttajansuojaa jne.
Haluaisin näin taloustaitoja opettavana tietää, mitä meidän pitäisi vielä tehdä, että edes se asia, että koulussa opetetaan taloustaitoja, menisi perille niin mielipidekirjoittaja Nicolas Poolin kaltaisille nuorille aikuisille kuin vähän varttuneimmillekin. Se, että talousasioita ei haluta lainkaan omaksua koulussa, ei voine olla vain opettajien vika.
Tismalleen vakiovittuuntumisen aihe täälläkin. Yleensä joku itsensä rahattomaksi lainannut ihmettelee tätä jonkun tiedotusvälineen haastattelussa. Ja tosiaan, vaikka tässä on jo reippaasti yli 20 ikäluokkaa opetettu, ei vieläkään ole löytynyt viisastenkiveä siihen, miksi joku ei vain ymmärrä 15-16 – vuotiaana, että todennäköisesti tulee tekemään jotain näistä läpikäydyistä asioista talouden puolella: tekemään työsopimuksen, perustamaan yrityksen, hankkimaan asunnon, ottamaan lainaa, vaihtamaan rahaa toiseksi valuutaksi, säästämään, sijoittamaan ja kuluttamaan, maksamaan veroja. Ei vaan kiinnosta, kun päälaen alla kutittaa omat pöhinät.
Se on kyllä sanottava, että näiden kovakorvien määrä on kovasti lisääntynyt alkaen 2010-luvulta. Nykyään pystyy elämään ihan omassa leikkikuplassaan kovin vanhaksi eikä tunnu missään.
Ilmoita asiaton viesti
Jep. 15-16-vuotias pitää monesti itseään universumin viisaampana olentona. Toisaalta luulisi, että kun ikää karttuu enemmän, saattaisi mieleen muistua, että kyllä niitä talousasioita kuitenkin opetettiin, vaikka itseä ei kiinnostanutkaan.
Mieleenpainuvin tapaus oli nuori nainen, joka totesi minulle aivan suoraan, että hän ei tule tarvitsemaan mitään sellaista paskaa, mitä sinä yhteiskuntaopissa opetat.
Ilmoita asiaton viesti
Heh, viime torstaina tuli yksi entinen oppilas pihalla juttelemaan, kun oma lapsi on alaluokilla pihan toisella puolella. Jäljen sitä jättää.
Ilmoita asiaton viesti
Taloustaidot ovat tänä päivänä sijoitustoimintaan liittyviä taitoja. Pitää osata analysoida yrityksiä, pitää osata sijoitustoimintaan liittyvät tunnusluvut, markkina-analyysit, riskinhallinta yms.
Jos aikoo treidaajaksi myös tilastolliset taidot tulisivat tarpeeseen.
Kaiken lisäksi pitäisi osata myös prosentti- ja korkolasku.
Tämän päivän talous on istumataloutta: tehdään sijoituksia, istutaan ja odotellaan arvonnousua.
Ilmoita asiaton viesti
On kyllä kohtuullisen kapea käsitys taloustaidoista. Vaikka sijoittaminen olisi ykkösharrastus tai vähän enemmänkin, niin kyllä taloustaitoihin kuuluu muutakin.
Ilmoita asiaton viesti
Totta mooses, jopa taloushistoria.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä herra Salmisen kommentissa oli hieman huumoria. Tiedä häntä.
Ilmoita asiaton viesti
Ainakin toivottavasti.
Ilmoita asiaton viesti
Blogisti Hytönen ja kommentoija Saarela puhuvat asiaa. Ehkä kyse on opin vastaanottamattomuudesta.
Saarela tuo esiin motivoinnin. Opetushallinto ja Suomen kansa lienee tehnyt virheen.
– opettajan keinovalikoimasta on poistettu pakkokeinot! En tarkoita turpaanvetoa.
Noin 15 -vuotiaan kundin etulohkon kontrolli on liian heikko hänen oikeuksiinsa nähden.
– keskomäärin tulevaisuuden pitkä suunnittelu on hänellä noin 15 minuutin päässä.
Sisäisen kurinalaisuuden ja ennakoitavuuden sekä ennakoinnin oppiminen vaatii eräillä ulkomaailman tukea. Sitä tilaa ei koululla ole.
Opetushallinto ja Suomen kansa koulutuspolitiikan viimeisenä määrittäjänä jättävät murrosikäisen liian yksin. Siis psykologisesti heitteille.
Ilmoita asiaton viesti
Aika lailla noin. Kun kovin monella 15-vuotiaalla jonnella (tytöillä keskimäärin on paremmat taidot oman toiminnan ohjaukseen ja ennakoimiseen) on jo elämän tarkoitus selvillä (pelaaminen tai täällä landella mopo), on työn ja tuskan takana pakottaa heitä pohtimaan ja omaksumaan talousasioita laajemmalti.
Ilmoita asiaton viesti
Kävin kommentoimassa tuota Hesarin juttua. Saa nähdä meneekö läpi.
Ilmoita asiaton viesti
Kun luin pelkän otsikon, niin klikkasin blogia auki kirjoittaakseni vastalauseeni, mutta huomasin Hytösen tottakai kertovan niinkuin asia on.
Ilmoita asiaton viesti
Näinhän on todet mutta kehittynein nykytaloustaito ilmenee siten, että viedään laskut sossuus maksettaviksi ja kas ne katosivat !
Ilmoita asiaton viesti
Osa ihmisistä hyötyy kun on osa ihmistä on moukkia mitä tulee rahankäyttöön.
Hyötyjät ovat yleensä sellaisia jotka haluavat perintöveron pois, opiskelun olevan maksullista äänestävät Kokoomusta, jotkut ehkä Keskustaakin. Ajatusmaailma on jokainen ihminen pärjää samalla tavalla ja se on itsestä kiinni eikä millään tavalla siitä syntyykö kultaharkko perseessä, osakesalkku perustettuna samana päivänä kun syntyi vanhempien kertoessa korkoa korolle mekanismi lapsesta saakka.
Sitä tietoa ei haluta kouluun, että moukkia olisi vähemmän joilla korkoa korolle toimii siellä miinuspuolella, että maksavat velat, korot ja korkojen korot.
Ilmoita asiaton viesti
Tietoa ei haluta kouluun? Kuka ei halua?
Ilmoita asiaton viesti
Ihmiset jotka hyötyvät siitä.
Otetaan nyt ihan kärjistetty esimerkki kuvitteellsesta henkilöstä joka omistaa yrityksen joka myöntää pikavippejä, ja toisen yrityksen mikä hoitaa perintäpuolta pitämällä velan voimassa loputtomiin.
Millä tavalla tätä hyödyttää että ihmiset ymmärtävät korkoa korolle mekanismin tai että toimintaa vaikka säädellään jotenkin että ei saisi myöntää pikavippiä 50% korolla ja esittämällä siitä laskelmaa että ei se paljoa maksa päivän aikana? Siinä on taloudellinen intressi vahva, että laskutaidottomia moukkia riittää asiakkaaksi.
Esimerkki toki on kärjistys mutta pidän varsin selvänä että joidenkin ihmisten tietämättömyys tuo toisille rahaa, se mahdollistaa sen kuppaamisen ja vaikuttaa sitten helposti myös asenteisiin.
Moukkien hyödyntäminen ei ole mitenkänä tavatonta muuallakaan että ei tämä pelkästään sitä talousoppia koske. Ohjelmistot läpeensä tuntevana on vaikea olla huomaamatta tätä kuviota, että helposti kouluopetuksessa ujutetaan käyttöön teknologiaa joka ei välttämättä ole ihan standardia vaan on enemminkin jonkun suuryrityksen omistamaa ja siinä pyritään lukitsemaan ihmisiä käyttäjiksi opettamalla jo koulussa. Tämä osaamattomuus sitten tekee ihmisistä helposti maksajia. Mikähän mahtaa olla nykytilanne eri koululaitoksissa nykyään? Uskoisin että ei vieläkään ihan ideaalinen.
Se rahasumma minkä olen säästänyt viimeisen 30v aikana on aika hurja kun olen tiedostanut mekanismit millä tietämättömiltä viedään rahat. Varmaankin talon verran.
Ilmoita asiaton viesti
Opetusta kuitenkin säätelevät opetussuunnitelmat. On aika pitkälle menevä oletus, että ihmisiä kuppaavien yritysten intressit näkyvät osissa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikähän mahtaa olla tietotekniikkaopetuksen taso nykyään?
Onko ohjelmoinnin perusteet jo pakollista yläasteella? Kerrotaanko avoimen teknologian ominaisuus kumuloituvalle osaamiselle että ei tarvitsisi opetella kaikkea uudestaan kokoaika? Käytäänkö läpi Filesystem Hierarchy Standard että missä tiedostot ovat?
Minä en tiedä miten nykyisin asiat ovat mutta epäilen, että eivät ole kunnossa.
Ilmoita asiaton viesti
No tämän kirjoituksen aihe ei ole tietotekniikan opetus, sehän ei tosiaan ole erillinen ja yhteinen aine kaikille. Ja siksi osalla taidot ovat heikot. Mutta ohjelmointi kuuluu opsiin.
Ilmoita asiaton viesti
Lähinnä se havainnointi että taloustaidot ja puutteelliset tietotekniset taidot ovat näitä mitkä jakaa väestöä tehokkaasti ja siinä on myös taloudellista intressiä takana ja se ei välttämättä haittaa yhtään, että osa väestöä on maksajina. En ole varma onko sana ”moukka” oikea kuvaamaan tätä Suomeksi mutta pidän vastineena tätä Rooman valtakunnan alempaa vapaata yhteiskuntaluokkaa ”plebeijit”.
Minä en vaan halua olla levitellä rahojani mihin tahansa ja olen siinä hyvä, mutta en voi väittää että tämä olisi opetuksen ansiota koska olen opetellut tärkeimmät asiat itse. Missään koulussa niitä ei ole kerrottu. Näin niinkuin omilla aivoilla ajatteleva voi asiaa tietenkin kyseenalaistaa, että minkä takia?
Suomessa ei periaatteessa ole yhteiskuntaluokkia samaan tapaan kuin roomalaisilla oli mutta käytännössä taas jotain tällaista:
1. Pääomatuloilla elävät kansalaiset. Todelliset vapaat kansalaiset.
2. Velattomat kansalaiset. Lähes vapaat kansalaiset jotka joutuvat edelleen raapimaan rahaa elantoaan varten.
3. Velalliset kansalaiset. Pallo jalassa ja jos ei aherra niin putoaa alas.
4. Ulosotossa/toimeentulotuella elävät kansalaiset
2. ja 3. välinen ero on vähän häilyvä. Näistä muodostuu jonkinlaiset nykyajan yhteiskuntaluokat.
Ja miten tämä liittyy koulutusjärjestelmään niin näen että se pyrkii vahvasti tekemään rattaita oravanpyörään jotka enemmän ja vähemmän kustantavat 1. luokan elämää.
Ilmoita asiaton viesti
TV:ssä pyörii parikin taloustaitoihin keskittyvää sarjaa, Rikkaat ja rahattomat sekä Raharemontti. Viimemainittu on päähenkilönsä kannalta tarkoituksellisesti ”myöhässä”, koska kovaonninen ja ajattelematon kuluttaja on jo päätynyt taloudelliseen k*seen. Ja tämä liemessäolo on tietenkin tosi-tv:tä herkullisimmillaan.
Peruskouluikäinen ihminen ei välttämättä edes ymmärrä, mitä hänelle opetetaan, vaikka opetussuunnitelmassa sinänsä ei olisi moitteen sijaa, ja vaikka kurssin läpäisisi hyvilläkin arvosanoilla. Ja paino on sanalla ”välttämättä”: minäkin olin kova poika pänttäämään nippelitietoa, mutta asiasisältö, se iso kuva, taisi monesti jäädä tajuamatta.
Ilmoita asiaton viesti
Mitä on ”nippelitieto”?
Ilmoita asiaton viesti
Talousasioissa vaikkapa sitä, että varhaisia pankkisukuja ovat olleet Medici ja Rothschild. Tämä tosiasia ei auta, jos on tullut ottaneeksi pikavipin, eikä takaisinmaksukyky riitäkään.
Ilmoita asiaton viesti
Ole huoletta, muutakin kyllä opetetaan. Historiassa ja yhteiskuntaopissa ei muuten ole nippelitietoa vaan on perusasiaa ja syventävää asiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ikiomat peruskoulumuistoni ovat 1970-luvun alkupuolelta, uuden koulutusmuodon aamuhämäristä.
Ilmoita asiaton viesti
Ja mikään ei tietty ole muuttunut.
Ilmoita asiaton viesti
Katsotko nykyteinien olevan esim. kognitiivisilta taidoiltaan ratkaisevasti erilaisia kuin peruskoululaiset puoli vuosisataa sitten?
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai teineillä löytyy eroja. Sinnikkyys, pitkäjänteisyys, kyky ponnisteluun ja tylsienkin asioiden sietämiseen on vähentynyt. Pääosin siksi, että näitä ei nuoresta lähtien ole vaadittu/harjoiteltu.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin näin. Nuo taidot tulevat harjoittelusta. Ensisijaisesti kotipuolen pitäisi asia hoitaan sillä kyse on luonteenpiirteiden jalostamisesta.
Kyse ei ole pelkästään siitä että ihmisestä muovattaisiin yhteiskunnan kurinalaista jäsentä.
– Kyky nautintoon syvenee kun opitaan odottamaan ja toivomaan.
***
Ps. Pienenä harrastuksenani olen pikkasen paneutunut 1800 -luvun lopun sivistyneistön kirjeenvaihtoon. Niistä paistoi myös ”täyttymyksen” odottelu – kun vihdoin tapasi ystävänsä tai sai vaikkapa pitkään odotetun toivotun asian toteutettua.
– Uistelussa taitaa olla vähän sama juttu. Jos kauan joutuu odottamaan että ”mahtikala” iskee, sitä suurempi on täyttymyt, ilo ja tyydytys.
Ilmoita asiaton viesti
No ei yhteiskuntaopissa opeteta esim. varhaisia pankkisukuja eikä pankkitoiminnan historiaa. Yhteiskuntaopissa ei nyt muutenkaan sivuta menneisyyttä kuin hyvin vähäisessä määrin.
Ilmoita asiaton viesti
Tuosta ymmärtämisestä olet mielestäni oikeassa, havaitsen sitä ns. kympin tyttöjen suorituksissa. Itse (ja varmasti useimmat muutkin näitä asioita opettavat) yritän avata asioita mahdollisimman paljon esimerkkien avulla.
Ilmoita asiaton viesti
Juurikin. Harva opettaja edes kertoo, mitä tunnilla on tarkoitus oppia. Tehdään kyllä jotakin, mutta ei täsmällisesti sanota, mitä ja mitä varten.
Toisaalta, jos opetuksen tarkoitus on tukea oppilaan maailmankuvaa, niin oppilaanhan edellytetään jo tietävän asian ja opettajan tehtävä on palkita tämä tietämättömyys.
Ilmoita asiaton viesti
Mihin tuon väitteesi perustat? Kyllä opettajat pyrkivät motivoimaan oppilaita juurikin avaamalla sitä, miksi kyseistä asiaa opiskellaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kieltämättä motivointi kuuluu opettamiseen. Ongelma on samantapainen kuin opetussuunnitelmissakin. Miten ne toteutuvat käytännössä.
Jälkimmäinen huomautukseni perustuu siihen, että on olemassa erilaisia opetusmenetelmiä.
Jos oppilaan käsitys tarpeellisesta tiedosta on toinen kuin opettajan tai opetussuunnitelman, niin ei kai opettaja voi pakolla oppia opetettavaan laittaa?
Ilmoita asiaton viesti
Niin, jos oppilaan käsitys tarpeellisesta tiedosta tai taidosta on se, että tärkeää on osata laitella mopoa tai panostaa rakennekynsiin ja näyttäviin omiin kuviin somessa, niin melkoinen työ on tietysti siinä, että saisi tämän ajattelemaan, että muutakin oleellista on elämässä.
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa jos mopot ovat vielä roolissa, kyllä sitä teknistä ja mekaanista osaamista tarvitaan jatkossakin. Itse opin mikroautoilusta ja mopoilusta, sekä niihin liittyvästä huoltotoimista paljon mikä kantanut tähän ikään asti. Minä kun luulin ettei nykyteinit edes näppejään rasvaa. Nyt tuli vähän uskoa nykynuoriin, ettei vain ruudun edessä ollakaan. Olisipa minun teiniaikana ollut netti mistä ammentaa tietoa ja hankkia viriosia Monkeyyn… 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Ilman muuta mopon laittelu on ihan hyvä juttu ja käsillä tekeminen, varsinkin jos vaihtoehto on tuo ruudun ääressä oleminen.
Ilmoita asiaton viesti
Mä hörähdin pari vuotta sitten takaisin yli kolmeenkymmeneen vuoteen rc-autoihin, niitä se vasta kiva näprätä onkin ja huh miten ovat kehittyneet tekniikan osalta. Ainoa vaan että näkö ja sorminäppäryys pienien osien kanssa puuhatessa ei enää ole samalla tasolla kuin skidinä. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tietysti motivointi kuuluu hyvään opetukseen. Opettajakunta asian kyllä tietää.
Mutta mutta…. motivaatiolla on toinenkin puoli. Sitä ei voi kaataa kuin vettä ämpäriin.
Ensisijaisesti oppivan on löydettävä motivaationsa. Oman motivaation säätely on sekin taito!
– kyllä se tarvitsee pakkoa(kin) tuekseen. Kun elämässä on opittava tekemään asioita, joita vaan täytyy tehdä. Ja jotka ovat aika ikäviä hoidettavia.
****
Lässy-pedagogiikka ei tuo muuta kuin ikuisen pelin. ”Olettehan te nyt motivoituneita”- ope kysyy huolissaan. Todellisuudessa hän on erilaisin verukkein/lässysanoin yrittänyt OSTAA oppilaita hetken motivoitumaan.
MITÄ MUUTA – tuollainen pedagoginen saa aikaan kuin mielenterveyden lahoamista opiskelijoissa… p.erkele että ..tuttaa kaiken maailman lässyttävä humanistipuhe!
– Sitä kuulee ja opettajia syyllistetään jatkuvasti. ”Ei osaa motivoida, ei osaa PALVELLA meidän pikku vintiötä” — aivan käsittämättömäksi on kasvatuksen ideologia mennyt.
Ilmoita asiaton viesti
Tuon puheeni takana ei ole ihmisen muottiin pakottaminen. Päinvastoin.
Ihmisihanteeni on klassisen humanismin mukainen. Ihmisessä on kolme voimaa/osaa: tunne, tieto ja vietti.
Kasvatuksen tehtävänä on saattaa nuo tekijät tasapainoon siten, että tieto hallitsee mutta tasapaino komponenttien kesken säilyy.
Tuon päämäärän todellistamiseksi ihmistä on kasvatettava, koulutettava ja sivistettävä.
Tavoitteeni ei ole muotittaa oppilasta. Tavoitteena on luoda edellytykset sille, että hän kykenee saavuttamaan tuon kuvaamani ideologian.
Ps, Kasvatuksen Lässypedagogiikan kannattajat ovat tuhonneet tällä vuosituhannella aika paljon olettamalla että jokaisella lapsella on elämänsä elämisen valmiudet olemassa syntymästä lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Itse loin lässypedagogiikalle pohjaa metodologisesti ehkä taitavimmalla tutkimuksellani itseohjautuvasta oppimisesta. Vuosi oli 1991.
– Silloinen vihainen nuori mies erehtyi. Mutta elämäänsä luovan miehen raivolla asiaansa sitoutui.
Harhaan meni. Mutta maailma tarvitsee myös harhaan menneitä nuoria vihaisia miehiä. Heillekin on maailmalla tilauksensa.
Niin, hauska muistella tuota aikaa! Erehtynyt, takkinsa kääntäjä, mutta vakavasti sitoutunut. Hmm.. aika vapauttavaa kun kykeni menemään elämässä eteenpäin.
Ps. Ketjun aiheeseen sopivasti opettelinkin sitten uuden ammatin. Muutaman vuoden ajan nopealiikkeinen keinottelu toi leivän päälle särpimen. Taloustietoa olisi tarvittu enemmän. Vaikka homma hoitui, niin perusta hyllyi koko ajan kun talouselämän tuntemus ja laskennat taidot olivat mitä olivat.
Ilmoita asiaton viesti
Joo koulua kommentoidaan turhan usein omien koulumuistojen pohjalta jotka nekin ovat yleensä vähintään 30 vuoden takaa…
Ilmoita asiaton viesti
US Puheenvuorossa tosiaankin esiintyvät tyypillisesti ns. entiset nuoret. Huhuu, teinit, tulkaapa kommentoimaan!
Ilmoita asiaton viesti
No heitä saamme odottaa…veikkaan, että yksi kahdestasadasta on ehkä joskus kuullut Puheenvuorosta.
Ilmoita asiaton viesti
Ei siinä taloustaidot paljon auta, jos rahaa ei tule riittävästi.
Ilmoita asiaton viesti
Auttavat toki. Ihan missä tahansa taloudellisessa tilanteessa on hyötyä taloustaidoista.
Ilmoita asiaton viesti
Juu osaa hakea sitten Kelasta ja leipäjonosta apua.
Ilmoita asiaton viesti
Entä jos riittämättömät tulot ovatkin seuraus vähäisistä taloustaidoista?
Ilmoita asiaton viesti
Opetetaanhan niitä, kuten on tullut todettua. Kotonani ruoka-aikaan ja muuten jääkaapin tienoilla toisinaan tavattava ysiluokkalainen poikani harmitteli kun otti valinnaisaineeksi kotitaloutta eikä siellä laitetakaan ruokaa, syksyn aikana kuulemma kertaalleen keksejä. Opetus keskittyy juuri siihen, mikä oppiaineen nimikin on.
Vähän kyllä ihmettelen näitä keskustelun opettajienkin asennetta, ”kovakorvat moponrassaajat”, ”meidänkö vain heitä pitäisi motivoida”, ”tytötkin osaa paremmin”, ”ei ole löytynyt viisastenkiveä” jne. Kenen muun sen motivoinnin ja mielekkään opetuksen pitäisi koulupäivän aikana tehdä, ellei opettajien? Ei siitä yksittäisiä opettajia syyllistetä, mutta joku siinä mättää jos vaikka tuon mielipidetekstin kirjoittaja on mennyt läpi ylä-asteen ymmärtämättä että taloutta siellä koitetaan opettaa. Tämä ennen kaikkea jos ongelmat koskevat valtaosaa pojista eikä vain joitain vaikeimpia tapauksia.
Varsin paljon kuullut koulumaailman ongelmista, miten opettajilta on viety eväät jne. mutta ei siitä nyt ainoastaan Jonneja (tai mitä ne nykyään ovat) voi syyttää jos koulu on kykenemätön opettamaan tavalla jota valtaosa pojista ei vastaan. Siitä suunnasta asiaa pitäisi pohtia, eikä syytellä teinipoikia.
Tietty opettajissa on eroa. Meillä on yksi erityisopettaja, mies, joka kyllä osaa motivoida pojat vaikka ristipistotöihin jos sikseen tuli. Hänet äänestettiin parhaimmaksi opettajaksi niin monta vuotta peräkkäin, että se äänestys lakkautettiin. Tai oli, hänen virkansa lakkautettiin viime keväänä.
Ilmoita asiaton viesti
Kuule, vastaavia titteleitä on tullut jokunen kerättyä. En kuitenkaan pysty auttamaan, jos asianosainen ei itse heittäydy yhtään mukaan. Ei laske siihen maailmaansa eikä tule itse sieltä ulos. Ennen väki jakautui lukumiehiin ja tekomiehiin (suokaa anteeksi sukupuolittunut ilmaisuni, maailma), mutta nykyään on ihmeteltävä, mikä on tulevaisuus, kun noin 60% ei ole oikein kumpaakaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kuule, luitko edes mitä kirjoitin vai otitko vain itseesi?
Tämän voit ottaa itseesi: minusta valitettavaa jos opettajalla on asenne että ”ei pysty auttamaan” ja vika on just siinä teinixissä. Tai peräti 60 prosentissa niistä?
Ilmoita asiaton viesti
Miten autat ihmistä, joka ei apua ota vastaan? Ei saavu tarjottuun tukiopetukseen, ei muuta neuvoista huolimatta omaa toimintaansa, ei valmistaudu oppituntiin tai kokeeseen mitenkään?
Kyllä vuosien aikana on monenmoista konstia kokeiltu, mutta on tapauksia, ja yhä enemmän nykyään, ketkä eivät näe mitään yhteyttä oman toimintansa ja tulostensa välillä. Ja minähän saan eteeni väkeä, jotka ovat jo kuusi vuotta vähintään koulunpenkkiä kuluttaneet. Ei voi alkaa alusta joka asiasta joka tunti. Jotain pitää olettaa, että tuon kuuden vuoden jälkeen osataankin, minkä päälle voi uutta rakentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Syitä on varmasti monia, on meitä opettajiakin moneen junaan. Mutta oppilaiden kohdalla suurimpia haasteita on juuri tuo tietynlainen sinnikkyyden häviäminen ja erityisesti pojilla ja tuostahan Saarelakin mainitsi. Jos joku asia ei ole naurettavan helppo ja vaatiikin ponnistelua, niin sitä eivät nykynuoret välttämättä jaksa tehdä. Se, että pystyisi motivoimaan siihen, että ”palkinto” tulee vähän myöhemmin, ei oikein toimi TikTok-sukupolvelle.
Toinen asia on tämä polarisaatio. Yhä useammassa luokassa on se kympin/ysin osasto ja sitten se vitoseen tyytyväinen joukko eikä keskitason väkeä juuri lainkaan. Motivoinnin kannalta ja tietysti itse opetuksen erityisesti on melko hankala yhtälö. Mennäkö terävän pään ehdoilla, jolloin vitosporukan ennestään heikko motivaatio katoaa vai yrittääkö vääntää asioita rautalangasta, jolloin terävä pää turhautuu.
Ilmoita asiaton viesti
Nuo ongelmat ovat taatusti todellisia, enkä epäile ettet tietäisi niitä minua paremmin. Mutta jostainhan tuo johtuu, enkä usko että se pohjimmainen syy on juuri niissä teinixeissä, joita tässä nyt päivitellään. Ei ihminen niin paljon muutu.
Ilmoita asiaton viesti
Niinpä, syitä on etsittävä muun muassa yhteiskunnan muuttumisesta. Ja vaikkapa siitä, että yhä kasvava oppimisvaikeuksien ja keskittymisen/tarkkaavuuden häiriöiden diagnosointi ja niiden mukainen tuki ei useinkaan palvele tarkoitustaan. Usein nämä diagnoosit ja tuet laskevat motivaatiota tyyliin ”koska mulla on tämä/koska meidän lapsella on tämä, niin ei tarvitse näitä osata tai tehdä”
Ei sillä, etteikö oppimiden ongelmia tulisi selvittää ja tukea antaa, mutta jos se johtaa motivaation laskuun, on menty ojasta allikkoon.
Ilmoita asiaton viesti
Edelleen minusta kuulostaa siltä, että koulu(kaan) ei vastaa nyt siihen tarpeeseen joka oppilailla on. Tai ennen kaikkea jotta nuoret pärjäisivät paremmin ja oppisivat paremmin.
Ja juu, ei minulla ole vastausta mutta alaspäin tunnutaan menevät koko ajan.
Ilmoita asiaton viesti
Se syy on pitkälti siinä yhdistelmässä, että siihen ponnisteluun ei ole opittu aiemmin, kun palkinto tulee välittömästi. Millään työnteolla ei ole mitään arvoa, jos sen palkinnon on oppinut saamaan heti. Enkä minä ole puhunut mistään geneettis-rakenteellisista eroista vaan siitä mihin on opittu. Minä saan eteeni väkeä, joka on käynyt koulua kuusi vuotta. Silti huomattavalla joukolla on vaikeuksia esimerkiksi lukea ja kirjoittaa. Kaikki ei mielestäni ole diagnosoitavissa ja lääkittävissä vaan näissä taidoissa ei vain ole tarvinnut kehittyä, kun vähemmälläkin on päästy eteenpäin. Sama koskee tätä tässäkin ketjussa käytettyä sanaa ”nippelitieto”, mitä vihaan siksi, että niistä nippeleistä ne suuret linjat koostuvat eikä niitä oikein voi opettaa siltä pohjalta, että jokainen tieto aina erikseen ongitaan jostain. Jotain pitää vain raa’asti oppia ihan ulkoa. Näitä ei hallita, koska niitä ei ole opetettu aiemmin.
Kyllä, on hyviä oppilaita ja on keskinkertaisia oppilaita ja heikkoja oppilaita, kuten ennenkin, mutta nykyään tahdin määrää oppilaidenkin parissa se joukko, jolle saavutus on ”jee, pääsin läpi” sen sijaan että oikeasti pistettäisiin itseä likoon.
Ilmoita asiaton viesti
Etkö tosiaan koe, että (myös) koulussa on jotain jota pitäisi muuttaa, jos kuuden vuoden aikana ei olla mitään opittu?
Tuo viimeinen kappale esimerkiksi, kai tuohon ratkaisuna olisi noin teoriassa yksilöllisempi opetus vaikka tasokurssein?
Ilmoita asiaton viesti
Varmasti auttaisi. Niitä vaan ei yleensä tarjota kuin matematiikkaan ja kieliin. Sekin auttaisi, että opetusryhmän koko puolitettaisiin. Sen tuntikehyksen säästöt kun tehdään meikäläisen opettamista aineista niin, että minä saan isot ryhmät ja yllämainitut aineet sitten pienemmät. Ja kuntapäättäjänä tietänet itse, että ryhmäkokoja ei olla ainakaan pienentämässä vaan nyt vannotaan yhteisopettajuuden nimiin, etupäässä säästöt mielessä.
Minä ”nautin” tällä hetkellä siitä, kun koulua yritettiin muuttaa alemmilla luokilla pois pulpettikeskeisestä, opettajajohtoisesta opetuksesta kohti oppiainerajat rikkovaa, itsenäiseen opiskeluun perustuvaa, suurissa ja muuttuvissa ryhmissä ja tiloissa tapahtuvaa, usein tietotekniikkaan pohjautuvaa opiskelua. Siis yritettiin oikaista sen vaiheen yli kun piti oppia oppimaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tiedän varsin hyvin. Kuntapäättäjänä tappelen par’aikaa koulujen lakkauttamisia ja koululuokkien suurentamista vastaan omassa kotikunnassa. Eipä silti, meillä luokat ovat suomenkielisellä puolella 10-16 oppilaisia ja niistäkin alimmat yhdysluokkia joten ongelmat eivät ole yhteismitallisia.
Täällä, kuten valtaosassa Suomen kunnista, ongelmana ei ole liikaa oppilaita vaan liian vähän oppilaita, ja liian vähän muodollisesti päteviä opettajia virkoja täyttämään.
Paine säästöihin tulee valtionosuusleikkauksista. Minä en tiedä huonompaa säästökohdetta kuin lasten ja nuorten koulutus.
Ilmoita asiaton viesti
Tuolla ylempänä muuten Varila tunnustaa olleensa osittain tämän sotkun alkuunpanijoita. Mielenkiintoista tietää sekin. 😉
Ilmoita asiaton viesti
Itse opetan yhtenäiskoulussa, missä oppilaiden kieliä on jo lähes 30. Silti yläkoululuokilla ryhmäkoko on välillä 22-27. Ja väistötiloissa, mitkä eivät juuri veny ja pauku kuin frontaaliopetukseen, kun luokkaan ei meinaa mahtua kaikki.
Ilmoita asiaton viesti
Kuulostaa hurjalta.
Ja nyt päästiin tavallaan siihen mitä yritin edellä, ehkä pienellä väärinkäsityksellä, sanoakin että ”vikaa” ei kannata ensisijaisesti etsiä jonneista kuin opettajistakaan, vaan ongelma on ennen kaikkea rakenteissa.
Suomessa peruskouluista on lakkautettu puolet ja pienistä kouluista viimeisen 20 vuoden kaksi kolmasosaa. Tietenkin jos koulu uhkaa valua kaksiopettajaiseksi, ei sen ylläpito välttämättä ole mielekästä mutta edelleenkin noita lakkautetaan etupainotteisesti ja laskevia ennusteita itse vahvistaen.
Mikä merkitys tällä on sitten oppimistulosten laskuun ja lasten pahoinvoinnin lisääntymiseen, en ole ainakaan löytänyt päteviä tutkimuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos 20 prosenttia peruskoulun päättävistä omaa sellaisen lukutaidon, jolla ei selviä arjessa aikuisena, ei tarvitse ihmetellä, ”että tarttis tehdä jotakin”.
Nämä lukutaidottomat ovat meillä oppimassa tätä taloustaitoakin, jossa tuolla taidolla on suuri merkitys. Ja kirjoitustaito on sekin pian katoamassa, ysiluokkalaisen pitäisi pystyä tekemään jo essee, mutta kovin moni ei pysty.
Perusasiat tulisi oppia alakoulussa.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tahansa taito vaatii toistoja ja harjoittelua. Jos kotona ei taloustaidot ole itsellä hallussa tai niihin ei nuoria mukaan oteta, niin ei se koulu mahdottomiin pysty. Nuoruuden kuolemattomuus ei välttämättä motivoi esimerkiksi ymmärtämään säästämisen merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Hesarin kommenteissa oli kiteyttävä kommentti:
”””Koulussa opetetaan taloustaitoja, mutta kuulijat ovat silloin noin kuudentoista ikäisiä. Ja silloin kiinnostavat tulevan viikon kotibileet ja mahdollisuus pariutumiseen paljon enemmän kuin koulussa opetettavat asiat””””
Ilmoita asiaton viesti
Voe voe tätä aikaa ja tätä kehityksen nopeutta,evoluutiokin niin nopia että oltuani yli 60 vuotta kaupunkissa peukaloni lähenee jo keskelle kämmentä.
Ilmoita asiaton viesti